Kolumnit

Robotit ovat pahasti myöhässä

Kolumnit 20.10.2017 12:00
Risto Murto

Teknologinen kehitys on hyvinvoinnin kasvun perusta. Pystymme entistä pienemmällä työllä tuottamaan enemmän niin fyysisiä tuotteita kuin palveluitakin. Teknologinen kehitys tarkoittaa myös uusien työtehtävien syntymistä ja vanhojen poistumista.

Historiassa työtehtävien uudistuminen on ollut edellytys elintason nousulle. Jos koneet ja laitteet eivät olisi korvanneet ihmisiä pelloilla ja metsissä, työtehtävämme olisivat tänä päivänäkin raskaammat ja elintasomme alhaisempi.

Suomen lähihistorian suurin työelämän muutos tapahtui 60-luvulla, kun alkutuotannosta siirryttiin teollisuustyöhön ja palveluihin. Tämä suuri muutos tapahtui samaan aikaan maaltamuuton kanssa. Pienviljelijöiden lapsista tuli kaupan, teollisuuden ja julkisen sektorin työntekijöitä.

Alkutuotannon kuten maa- ja metsätalouden vaativien työpaikkojen määrän väheneminen on ollut selvä suunta länsimaissa jo viimeiset sata vuotta. Tänä päivänä maa- ja metsätaloudessa työskentelee työvoimasta Suomessa noin 5 prosenttia työvoimasta, kun sodan jälkeen osuus oli lähes puolet.

Teollisuustyötekijöiden suhteellinen osuus kasvoi selvästi sodan jälkeisinä vuosikymmeninä. Nyt osuus on ollut laskussa. Lasku ei ole kuitenkaan ole ollut niin dramaattinen kuin maataloudessa.

Uusia työpaikkoja ja -tehtäviä on syntynyt erityisesti palveluihin. Myös vanhojenkin tehtävien paino on voinut kasvaa. Hyvä esimerkki eri kehityssuuntien vaikutuksista ovat parturit. Yhdysvalloissa partureita ja kampaajia ei ole ollut koskaan niin paljon työllisistä kuin nykypäivänä. Todennäköisesti näin on myös Suomessa.

Tähän vaikuttaa kaksi asiaa. Ensinnäkin parturin ammatti on hyvä esimerkki työstä, johon automatisointi on vaikuttanut vain vähän. Tämän päivän tukanleikkaus muistuttaa hyvin paljon sitä tukanleikkausta, jota tehtiin vaikkapa 1950-luvulla. Samaan aikaan meidän reaalitulomme ovat kasvaneet.

Tämä tarkoittaa sitä, että meillä on varaa käyttää partureiden palveluksia paljon enemmän kuin aikaisemmin. Käymme siis paljon useammin parturin luona, kun aikaisemmin jätimme tukan leikkaamatta tai leikkasimme hiukset itse. Todennäköisesti hiuksemme ovat siistimmät kuin vaikka 50 vuotta sitten.

Suomessa varsinainen työpaikkojen kasvu on tapahtunut 1960-luvulta lähtien julkisissa palveluissa. Kansalaisille tämä on tarkoittanut erityisesti koululaitoksen ja terveydenhuollon palveluiden lisääntymisenä. Opettajina tai sairaanhoitajina työskentelee nykyään paljon enemmän ihmisiä kuin aikaisemmin.

Työtehtäviä on myös sodan jälkeen syntynyt ja kadonnut. Yhdysvalloissa hissipoikien ja -tyttöjen määrä oli huipussaan 1950-luvulla, mutta nyt ammattikunta on kadonnut. Näin on tapahtunut myös esimerkiksi konekirjoittajille, puhelinvaihteenhoitajille tai tukkijätkille.

Viime aikojen keskustelussa on paljon pohdittu ja pelättykin robottien tuloa. Keskustelusta on vaikea huomata, että talouden kannalta robotit ovat selvästi myöhässä. Työn tuottavuuden kasvuvauhti ja investoinnit ovat olleet viimeisen kymmenen vuoden aikana yhteiskunnan kannalta liian alhaisia, eivät liian korkeita.

Samaan aikaan työtehtäviä katoaa historiaan nähden vähemmän kuin aikaisemmin. Yhdysvalloissa tutkijat ovat laskeneet, että työtehtävien uusiutuminen on hidastunut merkittävästi. Työtehtävien muutosvauhti on ollut viimeisen 20 vuoden aikana alle puolet siitä, mitä se oli vuosina 1950 - 2000.

Arkikokemuksemme ei vastaa kuitenkaan tilastoja. Korostamme helposti sitä suurta muutosta, jota juuri nyt on tapahtumassa ja samalla unohdamme, että edelliset sukupolvet kokivat paljon suurempia muutoksia. Suomessa Nokia-sektorin työpaikkojen kasvu ja katoaminen korostuvat myös lähiaikojen muistoissa.

Historia on opettanut, että olemme olleet hyviä luomaan uusia työtehtäviä ja ammatteja. Vanhojenkin tehtävien merkitys voi kasvaa, kuten parturien esimerkki kertoo. Toisaalta muutokset eivät ole olleet kivuttomia. Uudet työpaikat ovat voineet vaatia uudenlaista koulutusta tai siirtymistä toiselle paikkakunnalle. Joku on muutoksessa voittanut, joku puolestaan hävinnyt.

Suomen muutos 1960-luvulla on hyvä esimerkki tilanteessa, jossa muutos ei ollut helppo. Tällöin satojatuhansia suomalaisia muutti myös Suomesta pois työn perässä. Tähän nähden viime aikojen muutokset ovat olleet vielä pienempiä.

Suomalaisen yhteiskunnan kannalta robotit tai tekoäly ovat mielestäni enemmän mahdollisuus kuin uhka. Robotit eivät tänä päivänä maksa veroja ja työeläkemaksuja. Mutta ne luovat kasvua ja uusia työpaikkoja.

Hyvin koulutetulla yhteiskunnalla, kuten Suomella pitäisi olla hyvät mahdollisuudet rakentaa uudenlaisia työtehtäviä. Muutostilanteiden hyvä hallinta jonkinlaisen muutosturvan ja uudelleen oppimisen avulla helpottaa yksittäisen muutoksen kohtaavan ihmisen tilannetta.

Risto Murto on työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja.

MAINOS

Kommentoi

Ja höpsis. Uusia työpaikkoja ei tule riittävästi korvaamaan vanhoja ja katoavia. Uusi teknologia korvaa koko ajan enemmän taitoa ja älyä vaativia työntekijöitä. Noin mutu-tuntumalla alle 90 älykkyysoamäärän ihmisille ei ole enää oikeastaan tarvetta työelämässä. Ensi vuonna kenties 90,5 ja piakkoin alle 100 pointsin ei ole mahdollista saada kuin suojatyöpaikkoja armosta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä olisi edelleen parempi kun teknologia ei olisi kehittynyt siihen suuntaan kuin nyt on tapahtunut. Olisi parempi kun ihmiset tekisivät edelleen raskaampaa työtä. Ihmisestä on tullut laiska. Hyvä on, ovathan ihmiset ahkeria, mutta tekevät todella fyysisesti kevyttä työtä nykyään. Rasitus on henkistä koska ihmisistä on yritetty tehdä koneita. Työtehtävien luonne on muuttunut ihmisten henkistä kanttia rasittavaksi. Palkkataso ja samalla elintaso laskee pikkuhiljaa, kun insinöörit eivät hallitse ja poliitikot eivät ole koskaan osanneet säätää koulutuksen tarvetta vastaamaan kehityksen vaatimuksia. Suomi on jäämässä alakynteen Nokia-huuman jälkeisestä kehityksestä. Suomesta on tulossa kehitysmaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Suuri sotaharjoitus 2021

219 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Suuri sotaharjoitus 2021

Venäjä ei yksin omista kansainvälisiä vesiä. Suomi itsenäisenä maana voi kutsua tänne ketä itse haluaa. Siihen ei tarvit... Lue lisää...
Luvat ja valtuudet k...

Jari ja sarjakuvat

Jari

22.4.

Naapurit

23.4.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image