Kolumnit

Re­ser­vi­läis­ten asemaan muutoksia - tehtävät mo­ni­puo­lis­tu­mas­sa ja palvelusturva paranemassa

Kolumnit 1.12.2016 12:00
Jarmo Lindberg

Yleinen asevelvollisuus on puolustusratkaisumme luja perusta. Sen avulla tuotamme ja ylläpidämme sodan ajan joukkomme, joiden vahvuudesta reserviläiset muodostavat lähes 97 %.

Maailma ympärillämme muuttuu ja meidän on mukautettava toimintaamme tarpeita vastaavasti. Julkisen vallan käyttö perustuu aina lakiin, mistä syystä muutoksiin liittyy useimmiten myös lainsäädännöllisiä uudistamistarpeita. Toimintaamme liittyvät lakimuutokset koskevat monesti niin varusmiehiä kuin reserviläisiäkin.   

Monimuotoisemmat, nopeammin ja yllättävämmin ilmaantuvat turvallisuusuhat ovat luoneet Puolustusvoimille tarpeen kehittää toimintavalmiutta. Viime kesänä voimaantulleet muutokset asevelvollisuuslakiin ovat yksi osa valmiutemme kehittämistä. Reserviläisiä voidaan nyt määrätä Tasavallan presidentin päätöksellä kertausharjoituksiin ilman kolmen kuukauden ennakkoilmoittamisaikaa Suomen turvallisuusympäristössä ilmenevän välttämättömän tarpeen sitä edellyttäessä. Niin ikään lakiin kirjatut pidennykset kertausharjoitusvuorokausien enimmäismääriin ja suostumukseen perustuvat vuosittaiset lisäkertausharjoituspäivät edesauttavat reserviläisiämme ylläpitämään osaamisensa ja toimintakykynsä riittävänä myös kehittyvissä valmiusjoukoissamme.

Ranska pyysi muilta EU:n jäsenvaltioilta sotilaallista apua marraskuussa 2015 Pariisissa tapahtuneiden terrori-iskujen johdosta.  Suomessa tilannetta ja tukea arvioitaessa havaittiin, että lainsäädäntömme ei vastaa kaikkiin kansainvälisen yhteistyön tarpeisiin. Puolustusvoimista annetussa laissa ei ole tehtävää ja toimivaltuuksia, jotka mahdollistaisivat Puolustusvoimien osallistumisen esimerkiksi toisen valtion aluevalvontaan tai sotilaallisen avun antamiseen. Emme voi myöskään vastaavasti pyytää kaikkea tarvittavaa ulkomaalaista apua Suomeen erilaisissa häiriötilanteissa. Esimerkiksi Ruotsin kanssa tehtävä sotilaallinen yhteistyö olisi todellisessa tilanteessa hyvin rajoittunutta mainituista syistä johtuen.

Tilanne on johtanut Suomessa lakimuutostyöhön, jonka yhden osan tarkoituksena on luoda vankka perusta puolustusvoimien kansainvälisen avun antamiselle ja kyvylle vastaanottaa kansainvälistä sotilaallista apua. Myös varusmiehet ja kertausharjoituksessa olevat reserviläiset voisivat lakimuutosten tullessa hyväksytyiksi osallistua kansainvälisen avun antamiseen ulkomailla, mutta heidän osaltaan tehtävä olisi aina vapaaehtoinen ja perustuisi asevelvollisen nimenomaiseen suostumukseen. Asevelvollisia ei saisi tällaisissa tilanteissa myöskään käyttää vaarallisiin tehtäviin, kuten aseelliseen voimankäyttöön. Reserviläiset voitaisiin kansainvälisen avun antamisen tilanteessa ottaa tarvittaessa myös palvelussuhteeseen Puolustusvoimiin. Tällöin reserviläisten palvelussuhteen ehdot sekä vakuutusturva olisivat vastaavat kuin Puolustusvoimien palkatulla henkilöstöllä. Reserviläisellä olisi niin ikään oikeus palata takaisin aiempaan työ- tai virkasuhteeseen kansainvälisen tehtävän päätyttyä.

On myös tärkeää, että asevelvollisten palvelusturvaa kehitetään ja yhtenäistetään niin kotimaan kuin ulkomaan tehtävissä. Hallitus on jättänyt vastikään Eduskunnalle esityksen sotilastapaturmia ja palvelussairauksia koskevan lainsäädännön uudistamisesta.

Uusi laki sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta parantaisi toteutuessaan muun muassa reserviläisille kotimaan palveluksessa aiheutuneiden vammojen ja sairauksien sekä henkilöllä jo olleiden sairauksien ja vammojen palveluksesta johtuvan pahenemisen korvaamista riittävän kattavasti. Samalla korotettaisiin ansionmenetyskorvauksen vähimmäistasoa.

Kansainvälisen toimintamme konkreettisimpina ilmentymiä ovat 13 kriisinhallintaoperaatiotamme, joiden henkilöstöstä noin 65% on reserviläisiä. Laki tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävissä yhtenäistäisi taas kaikkien kriisinhallintaan, mutta myös kansainväliseen apuun osallistuvien asevelvollisten turvan. Käytännössä turva olisi kattavampi kuin työntekijöitä koskeva työtapaturma- ja ammattitautiturva. Kriisinhallintaa koskevaan turvaan ehdotetaan sisällyteltävän myös erityinen lisäturva kuolemantapauksen sekä pysyvän invaliditeetin varalta. Samoin kriisinhallintatehtävästä palaavalle esitetään oikeutta erityiseen psyykkiseen tukeen.

Säädetyt viimeaikaiset lakimuutokset ja parhaillaan eduskuntakäsittelyssä olevat lakiesitykset, jotka koskevat myös reserviläisiä, osoittavat valppauttamme elää ajassa sekä reserviläisten tärkeyden toimissamme. Toisaalta ne ottavat huomioon mahdollisuuksien mukaan myös asevelvollisten käyttöön liittyvät rajoitteet, kuten reserviläisiltä edellytettävän vapaaehtoisuuden tai heille määrättävien tehtävien vaarallisuuden. 

Jarmo Lindberg on Puolustusvoimain komentaja.

                     

MAINOS

Kommentoi

Ensisijaisesti suomalainen sotilas puolustaa Suomea. Aika lavea käsite on lähteä antamaan sotilaallista apua muille maille, mitä tarkoittaa? Suomalaiset sotiaat Libyaan? Minä puolustan Suomea, en sekaannu muiden maiden kriiseihin, joita Suomi ei ole edes aiheuttanut. Ja lisäksi, meillä on vahva iso armeija jo nyt. Tänne ei niin vaan tulla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ymmärtänet että suomen puolustaminen on laaja käsite. On hyvä tukahduttaa kriisit alkuunsa, eikä odottaa.niiden eskaloitumista niin, että ne ovat kotinurkilla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yhteiskunnan liberalisoituessa asevelvollisuus tulee vääjäämättä loppumaan. Uusi malli pitäisi kehittää tilalle,

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yhteiskunnan liberalisoituessa, kuten esim. Venäjällä, vapaus lähteä sotimaan naapurivaltioissa kasvaa. Asevelvolliset saavat jopa lomaa hakeutuessaan vapaaehtoisesti sotatoimiin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eipä ole enää maanpuolustushenkeä jäljellä nykyisen kaltaisessa ilmapiirissä, jossa osa kansasta ollaan aikeissa pullauttaa lumihankeen pärjäämään omillaan ja rikkaat sen kun rikastuvat ja siirtelevät omaisuuksiaan ulkomaille. Muutenkin tulevaisuus on "uusisuomalaisten". Mitä tässä maassa on enää puolustettavaa?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kirjoituksessa mainittu sotilaallisen avun antaminen ja sen vastaanottaminen ovatkin mielenkiintoisia kohtia. Voi olettaa näinkin, että maahan saadaan äänestäjien hetken hurmassa valitsema eduskunta, joka pönkittääkseen valtansa pyytää naapurimailta sotilaallista apua sisäisen järjestyksen ylläpitoon. Näin varmistaen sen, ettei oppositio päätään nostele.
maanpuolustamisen minä ymmärrän ja olen sotilasammatissa leipäni ja eläkkeeni tienannut. Vaan sitä minä en ymmärrä, että on nenä työnnettävä joka ainoaan kapinaan ja kriisiin, joita saattaa esiintyä EU:n jäsenmaiden alueella. Edelleenkin pitää entisen Tasavallan Presidentin Paasikiven arvio paikkaansa. Kun hän aikoinaan totesi upseerien olevan kyllä isänmaallisia miehiä vaan politiikassa huonosti ymmärtäviä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kun pääsisi edes reserviin. Oma tehtäväni on sellainen, että siihen riittää, että minut nostetaan tuoliin ja siinä valvon, kunnes saan ohjuksen niskaan. Kuntoni riittäisi kuitenkin helposti 20 km päivämarssille.

Ai niin, olen työtön. En siis kelpaa edes kuolemaan isänmaan puolesta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Minä olen myös työtön, mutta nyt minulla on mahdollisuus kehittää omaa sotilaallista osaamistani reserviläisjärjestöissä ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) sotilaallisia valmiuksia kehittävillä kursseilla. Samalla rinnasteiset kertausharjoitusvuorokauteni lisääntyvät, ja asemani sa-sijoituksessa voi nousta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

108
Nämä kuusi asiaa jokaisen kuuluisi tietää taksiuudistuksesta – "Asiakkaalta vaaditaan nyt erilaista vastuuta"
41
Oulun joukkoliikenne ei toimi keskustan ulkopuolella Lukijalta
29
Kysyimme, mihin aikaan nurmikkoa on soveliasta leikata? – "Asiasta ei ole olemassa mitään varsinaista lakia"
27
SAK:n hallitus koolle harkitsemaan vastatoimia hallituksen aikeille – tähtäimessä erityisesti perusteettomat määräaikaisuudet
25
Poliisi valvoi tehostetusti huumausaineiden katukauppaa Oulussa ja Kalajoella – alaikäisiä käyttäjiä kiinni
18
Motocrosspyörän kuljettaja kaahasi moottoripyöräpoliisilta karkuun Kalajoella – poliisi kaipaa vihjeitä
16
Pitkään eduskunnassa ollut Erkki Pulliainen pohtii yhä ydinvoimarakentamista ja kaivostoiminnan vaikutuksia luontoon

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Mitä ajattelet Venäjästä?

220 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Ministeri Lindströmin sydän

Hataratpa sinun tiedot on, sillä on suuri osa työttömistä ei saa Kelan/sossun kautta mitään korvausta leikkatuista päivä... Lue lisää...
Ei ihan pikku juttu.

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

25.6.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image