Kolumnit

Mainos

Ra­ta­hank­kei­ta, joita Matti hämmästelisi

Pekka Mikkola.
Kolumnit 18.1.2018 12:00
Pekka Mikkola

Oulun ja Seinäjoen välisten ratatöiden valmistumista juhlittiin joulukuussa. Noin 880 miljoonalla eurolla saatiin uusittua koko 335 kilometrin osuus, rakennettua 105 kilometriä kaksoisraidetta ja poistettua 105 tasoristeystä.

Perusparannus lienee viime vuosien parhaiten toteutettuja suurhankkeita. Työvaiheiden optimointi onnistui niin hyvin, että säästyneillä varoilla kyettiin poistamaan lopulta kaikki tasoristeykset myös Oulun ja Ylivieskan väliltä.

Uusia, kertaluokkaa kovempia testejä budjettien ja aikataulujen pitämisestä saattaa avautua tulevina vuosina, sillä pohdinnassa on nyt todellisia jättihankkeita.

Juhani Ahon Rautatiessä pappilan pehtori sai päähenkilö Matin ällistymään toteamalla, että rautateitse voi ajella "Kajaanista Kuopioon, ja pääsee sitä myöten ulkomaillekin".

Pientä ihmistä hämmästyttäviä hankkeita on esillä nytkin, kuten junatunneli Tallinnaan, Jäämeren rata Suomesta Norjaan ja Pisararata Helsingin keskustan alle.

Oulun presidenttipaneelissa Matti Vanhanen esitti viime viikolla, että Jäämeren rata pitäisi nostaa seuraavaksi kansalliseksi suurhankkeeksi. Pääministeri Juha Sipilä taas totesi viime sunnuntaina radiossa, että "kyllä meidän tunneli (Tallinnaan) pitää saada aikaiseksi".

Pisararadassa kyse olisi lähiliikenteelle tarkoitetusta, pitkälle maan alla kulkevasta radasta, joka helpottaisi Helsingin päärautatieaseman ruuhkia.

Sähköjunat ovat ympäristöystävällinen kuljetusväline, riippuen toki siitä, miten junien vaatima sähkö tuotetaan. Raskaimpia rahteja on parempi kuljettaa kiskoilla kuin maanteillä muun liikenteen seassa.

Rautatieliikenteen tulevaisuus näyttää nyt vahvalta. Investointien jarruna on vain se tuttu "mutta", hinta.

Jäämerenradan kustannukset on tällä hetkellä arvioitu noin kolmeksi miljardiksi euroksi, Tallinnan-tunnelin 9-15 miljardiksi ja Pisara-radan noin 1,3 miljardiksi.

Viisas investointi maksaa itsensä takaisin jopa moninkertaisena. Noita hintalappuja katsoessa kannattaa vertailun vuoksi silti muistaa, että Pohjanmaan radan peruskorjauksen 880 miljoonan euron puristaminen valtion varoista kesti reippaan vuosikymmenen.

Ja ilman Suomen valtion kovia panostuksia junayhteyttä Kirkkoniemeen tai Tallinnaan tuskin syntyy, vaikka mukaan saataisiin Norja, Viro, EU ja salonkivaunullinen kiinalaisia pohattoja.

Jäämeren radan hinnasta ja toteuttamiskelpoisuudesta saadaan uutta tietoa ensi kuun lopulla, kun Liikenneviraston norjalaisten kanssa tekemä selvitys asiasta valmistuu.

Ainakin Kirkkoniemen suunnassa Suomeen kohdistuvat odotukset ovat korkealla. Suomessa on kuitenkin syytä katsoa asiaa ennen kaikkea omista lähtökohdistamme.

Vertailun vuoksi taas: Junayhteyden sähköistys Keminmaan Laurilasta Ruotsin Haaparantaan vaatisi yhden arvion mukaan 10-15 miljoonaa euroa. Ruotsin ja Tanskan kautta taas kulkee valmis junayhteys vaikka Välimeren rannalle asti.

Suomenlahden junatunnelia markkinoidaan väylänä Suomesta Eurooppaan. Melkoiselta osalta kyse on silti pääkaupunkien tavoitteista vahvistaa omia asemiaan tiivistyvän kaksoiskaupungin avulla.

Kovin heikkoina Tallinnan ja Helsingin välisiä yhteyksiä ei ainakaan ihmisten liikuttelussa voi nytkään pitää. Tänään torstaina pääkaupungista pääkaupunkiin matkaava voi valita itselleen sopivan laivavuoron 13 vaihtoehdosta. Nopeimmillaan matkaan kuluu puolitoista tuntia.

"Ainakin Kirkkoniemen suunnassa Suomeen kohdistuvat odotukset ovat nyt korkealla."

MAINOS
Mainos

Kommentoi

Pitkään niitä on rautatietä kai ennekin haaveiltu, jos kerran Juhani Aho on kirjansa henkilön kautta todennut, että rautateitse voi ajella "Kajaanista Kuopioon", koska rata kuopioon valmistui vasta 5 vuotta (kajaaniin 20 vuotta) kirjan kirjoittamisen jälkeen. Tuohan tekee kirjasta jo melkein aikansa "science fictionia" :)

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ennenkuin päärata on kaksoisraidetta rovaniemelle asti, on turhaa miettiä jatkoja ratoihin kun niitä ei pystyttäisi hyödyntämään kunnolla juuri tuon yksiraiteisuuden ja sen mukanatuomien ongelmien vuoksi.

Ensin Helsinki-Rovaniemi baana kuntoon ja sitten mietitään seuraavia askeleita.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Radan jatkaminen Kolarista Käsivarteen Norjan rajalle, josta naapuri jatkaa Tromssaan, ainoaan Ruijan rannan suurkaupunkiin. Taatusti löytyy kiinnostusta.
Kirkkoniemi ei ole taloudellisesti kiinnosta suunta, mikä ratkaisee ratalinjauksen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tuskinpa esim. Tallinnaan johtavasta tunnelista kaikki hyötyjämaat osallistuisvat edes suhteutettuna syntyviin kustannusosuuksiin. Samoin kävisi jäämerelle suuntautuvan rautatien rakentamisen kanssa. Aika tavalla yksin Suomi jäisi maksumieheksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Toisaalta Suomihan näitä etupäässä tarvitsee, tai rakentaminen tapahtuu Suomen alueelle. On kai vähintäänkin oikein ja yleensä mahdollista saada rahoitus vain kotimaasta. Yhtä vaikea olisi rahoittaa tietä tai tunnelia esim. Venäjälle, Ruotsiin tai muualle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sekä Jäämeri-rata että Tallinna-tunneli edellyttävät, että muu rataverkko pitää saada ensin kuntoon. Muuten ne jäävät torsoiksi, koska junaverkko ei vaan vedä. Sama koskee myös Lentorataa ja Pisara-rataa - ja Pisara-rata tulee kannattavaksi vasta Lentoradan jälkeen, koska vasta silloin kaupunkijunaverkkoon voidaan syöttää Pisarasta tarpeeksi junia. Myös Tallinna-tunneli edellyttää Lentorataa eli ennen sitä ei kannata paukauttaa yhtäkään paukkua Helsingissä.

Rautatieverkon parantaminen pitää siis aloittaa pahimmista tulpista. Pääkaupunkiseudun suurin tulppa on Pasilan asema, mihin verrattuna muut ovat marginaalisia. Valtakunnallisesti pahimmat tulpat ovat yksiraiteiset osuudet, joita Suomessa vielä riittää. Mikä tahansa Jäämeri-yhteys edellyttää, että Ouluun asti kulkee kaksoisraide ja Oulusta pohjoiseen kulkeva rata peruskorjataan raskaammalle akselipainolle - samalla kovemmille nopeuksille. Monella muulla radalla on varsin pieniä parannuskohtia, joilla parannetaan välityskykyä suhteellisin pienin kustannuksin.

Edullisin yhteys valtamerelle saataisiin Haaparannan kautta. Laurilasta Haaparantaan pitäisi vetää sähköt ja rakentaa suurikapasiteettinen välirahtiterminaali. Ruotsi-Norja rata on tukossa, mutta silti tulee halvemmaksi rakentaa sinne kaksoisraide kuin kokonaan uusi ratayhteys.
Toiseksi edullisin olisi Venäjän kautta. Jos yhteys toimii sekä itään, että länteen, ei pohjoista rataa tarvitakaan, elleivät norjalaiset sitä halua ja maksa omalta osaltaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lahden oikorataa pitäisi jatkaa päijänteen itapuolta (heinola - joutsa linjalla) kautta Jyväskylään ja siitä väliltä myös suorempi haara Pieksämäelle. Saatasiin keskisuomeen ja savonradalle lisää nopeutta, kapasiteettia ja turhia mutkia pois. Helpottaisi omalta osaltaan myös ruuhkaa Tampereen radalla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tampereen ja Oulun välille saatiin tuhlattua paljon rahaa, kun pilkottiin iso työmaa moneen eri palaan eri vuosille.
Turhuuden täydellistymä saatiin aikaan, mutta Pohjanmaan politikot saivat siltarumpupolitiikkansa viedyksi läpi.
Oululaisella itsekeskeisyydellä ollaan nyt kaatamassa kaikki muut raidehankkeet.
Lappi tarvitsee rautatien jo Levin ja Ylläksen takia.
Mutta yhtä ratahanketta ei tarvita.
Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta ei tarvitse kulkea kaukojunia, sillä jo nykyinen kompromissiraide Tikkurilasta saa riittää, vaikka se olisikin 20 minuuttia hitaampi yhteys-
Tallinnan ja Helsingin välinen tunneli on toteuttamiskelpoinen, jos EU maksaisi siitä 95 prosenttia, Suomi 3 prosenttia ja Viro 2 prosenttia.
Mutta Tallinnan tunnelia ei tarvitse yhdistää Helsinki-Vantaan lentoasemalle, vaan sen tulee päätyä Helsingin itäpuolelle ja siitä tulee rakentaa raideyhteys suoraan Lappeenrannan lähelle, jotta Suomea lähinnä oleva miljoonakaupunki, Pietari, tulee lähemmäksi Suomea ja Viroa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lappilainen jääräpäisyys ja tyhmyys ilmenee Kemijärven tyhjänä rullaavassa yöjunassa jossa menee valtion rahoja kankulan kaivoon.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jäämeren rata ja Tallinan tunneli ovat turhuuden huipentuma. Molemmissa kannattavuuslaskelmat ovat tehty mielikuvitusta hyväksi käyttäen. Mielikuvituksen avulla voimme lentää tähtiin tai rakentaa Jäämerelle rautatien ja Talinnaan tunnelin. Mutta tosielämään niillä ei ole mitään asiaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ehdottomasti turhin näistä on Suomen kannalta (muun kuin Kehä III:n sisäpuolen) Pisara-rata. Se maksaisi luultavasti tuplaten sen, mitä Oulu - Seinäjoki maksoi.
Tähän Helsingin lähiliikenteen parantamiseen ei valtion pidä osallistua kuin vain pienellä osuudella, jos silläkään. Kehä III:n sisäpuoli on saanut vuosikausia selvästi enemmän rahaa per asukas kuin mikään muu maan osa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Mainos
Mainos

Uutisvirta

85
Nuorten määrä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa on kasvanut rajusti – "Tilanne on hälyttävä ja akuutti"
79
Oulun kaupungintalon remontti laajenee – ongelmia rakenteissa, työntekijät väistötiloihin vuodeksi
51
Oulun raviradan katsomorakennuksessa tuhoisa palo, vahingot merkittäviä – katso video ja kuvia
44
Oulu uudistaa strategiaansa: Skandinavian pääkaupunki vaihdetaan valovoimaisuuteen, vahvuuksina elävät alueet ja kylät
23
Ilves pötkötteli keskellä päivää pihakuusen katveessa Kastellissa ja lähti sitten astelemaan keskustan suuntaan – "Komia otus"
21
Kaksi henkilöautoa törmäsi suteen Limingan ja Revonlahden välillä
21
Arkkiatri ei yllättynyt nuorten hoitotarpeen rajusta kasvusta – "Kouluihin tarvitaan lisää yhdessä tekemistä ja taideterapiaa"

Etusivulla nyt

Mainos

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Lapsella kaksi äitiä ?

265 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

suvi linden sopeutumis eläke

Tavalliselle työttömälle pelkkä toiminimifirman olemassaolo riittää perusteksi evätä työttömyyskorvaus. Eikö kansanedust... Lue lisää...
Tyhjä Jouko

Jari ja sarjakuvat

Jari

18.2.

Naapurit

20.2.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image