Kolumnit

Raiskausten ehkäisyyn ja uhrien auttamiseen lisää resursseja

Kolumnit 3.8.2012 0:00
Soili Poijula

Raiskausrikoksia ilmoitetaan vuosittain poliisille noin 750, mikä on arviolta vain viidennes tapahtuneista raiskauksista. Erityyppisistä traumaattisista kokemuksista raiskaus on uhria syvimmin vahingoittava.

Raiskauksen uhrit kärsivät fyysisistä ja psyykkisistä oireista, joita ovat tyypillisesti psyykkinen traumatisoituminen, masennus, itsemurha-ajatukset, luottamuksen menetys toisiin ihmisiin, sosiaalinen eristäytyneisyys ja kohonnut päihde- ja huumeongelmien riski. Seurauksena on tutkimusten mukaan myös lisääntynyt vaara joutua uudelleen raiskauksen uhriksi.

Uhrien kokema häpeä ja syyllisyys estävät avun hakemista akuuttivaiheessa samalla kun kriisivastaanotot ja asiantunteva apu puuttuu suurimmassa osassa Suomea. Hoitamattoman psyykkisen trauman vaikutukset ilmenevät myöhemmin elämää kapeuttavina oireina tai psyykkisinä häiriöinä. Nykyisin uhrit hakevat apua vasta vuosien tai vuosikymmenten kuluttua raiskauksesta.

On perusteltua vaatia, että väkivaltarikoksia ehkäistään ennalta. Sen lisäksi on varmistettava, että uhrit saavat tarvitsemaansa apua ja hoitoa. Asenteisiin vaikuttavat kampanjat olisivat Suomessa tarpeen.Tutkimusten mukaan jopa kolmasosa väestöstä pitää humalassa olevaa naista täysin tai osittain vastuullisena raiskauksesta, koska nainen on altistanut itsensä seksuaaliselle hyväksikäytölle. Vääristyneet asenteet väkivaltarikosten uhreja kohtaan näkyvät Suomessa myös siinä, etteivät valtio tai kunnat ole ottaneet vastuuta uhrien auttamispalveluiden järjestämisestä.

Terveyskeskusta ja hätänumeroa lukuun ottamatta raiskauksen uhrien auttamispaikat ovat vapaaehtoisjärjestöjen erilaisia kriisipisteitä ja valtakunnan eri puolilla asuvat uhrit ovat hyvin eriarvoisessa asemassa avun saamisessa. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen arvokasta työtä tekeviä toimipisteitä on vain kahdella paikkakunnalla, Helsingissä ja Jyväskylässä. Raiskauksen aiheuttamien traumaperäisten häiriöiden hoitoon on olemassa tutkimusnäyttöön perustuvat käypä hoito -suositukset, joiden mukaan traumakeskeinen kognitiivinen psykoterapia on ensisijainen hoitovaihtoehto. Kriisiavun puuttuessa myös häiriöiden tunnistaminen puuttuu ja suositusten mukaista hoitoa on vaikea saada.

Norjassa on juuri julkaistu virallinen raiskauksen vastainen toimintasuunnitelma 2012–2014. Strategiana on ennaltaehkäistä korjaamisen sijasta ja kehittää uhrien tukea ja terveydenhuollon palveluita, rikosten käsittelyä poliisi- ja oikeuslaitoksessa, yhteistyötä ja koordinointia sekä osaamista ja pätevyyttä.

Kuka tahansa voi joutua raiskauksen uhriksi, mutta suurin osa uhreista on naissukupuolta ja lähes aina tekijä on miessukupuolta. Nuoruusiän loppuvaiheessa olevat tytöt ovat suurimmassa raiskatuksi tulemisen riskissä. Nuoruusikäisten raiskauksissa tyypillisesti tekijä ja uhri tuntevat toisensa, tapahtumaan liittyy alkoholi tai muu päihde ja yleisimmin raiskaus tapahtuu juhlinnan yhteydessä. Koska nuoruusikäiset tytöt ovat raiskauksen riskissä ja nuoruusikäiset pojat ja nuoret miehet ovat osa raiskaajista, on tärkeää kohdistaa raiskausten ehkäisevä työ erityisesti nuoriin ja nuoriin aikuisiin.

Nuoruusikäisten raiskausten ehkäisemisessä tarpeellista on opettaa omien ja toisten rajojen ja seksuaalisen koskemattomuuden kunnioittamista, raiskaajan vastuun näkyväksi tekemistä pojille ja miehille sekä tietoiseksi tekeminen päihteiden ja raiskausten yhteenliittymisestä. Norjassa myös maahanmuuttajille annettava seksuaalisuutta ja kulttuuria koskeva valistus sisältyy ehkäisytyöhön. Hyväksi ennaltaehkäisyn menetelmäksi on havaittu turvataitokasvatus eli ikätason mukainen omaa kehoa, rajoja ja seksuaalisuutta koskeva opetus. Jo päivähoidossa tulee antaa opetusta, joka auttaa lapsia kehittämään oman ja toisten kehon ja rajojen kunnioitusta.

Suomessa psykologi Kaija Lajunen työryhmineen (2005) on kokeiluun perustuen tehnyt Turvataitoja lapsille -opetusmateriaalin, jota THL on nyt päivittämässä. THL:n tänä vuonna julkaisema Nuorten turvataito -opas ei ole tähän mennessä levinnyt koko valtakunnan alueella päivähoidon ja ala-asteiden käyttöön. Vanhemmilla on ensisijainen vastuu opettaa nuorille omien ja toisten ruumiillisten ja psyykkisten rajojen kunnioittamista. Erityisen tärkeää on valistaa nuoria poikia rajoista. Opetuksen tuloksellisuuden kannalta on tärkeää, että se aloitetaan alle kouluikäisenä ja jatkuu läpi kouluiän aina peruskoulun jälkeisiin oppilaitosasteisiin

Norjassa jokaiseen lääniin on perustettu vähintään yksi kunnallinen terveydenhuollon raiskauksen ja seksuaalisen hyväksikäytön uhrien vastaanotto. 23:n raiskaus- ja lähisuhdeväkivallan uhrien vastaanoton verkosto on maankattava. Tavoitteena on vähentää terveydellisiä vahinkoja lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Uhrien hoidossa tavoitteena on lisätä tutkimusnäyttöön perustuen traumakeskeisen kognitiivisen käyttäytymisterapian saatavuutta kouluttamalla psykoterapiahenkilöstöä. Vastaanotot on tarkoitettu matalan kynnyksen sisäänkäynneiksi avun hakemiseen ja ne koordinoivat myös apua, jota uhri tarvitse muissa terveyden- ja sosiaalihuollon palveluissa.

Norjan ja Suomen välinen keskeinen ero on myös siinä, että Norjan raiskausten vastaisessa toimintasuunnitelmassa keskeisenä pidetään psykologiosaamista kunnissa ja kuntien suositellaan palkkaavan psykologeja terveyden- ja sosiaalihuoltoon ja asettamaan psykologeja organisatoriseen rooliin.

Kirjoittaja on psykologi, traumapsykoterapeutti VET. Hän toimii Suomen Psykologiliiton kriisi- ja traumapsykologian toimikunnan puheenjohtajana.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Kommentoi

Kirjoituksessa on paljon asiaa. Lisäisin listaan myös vähän ankarampia keinoja. Raiskauksista ehdottomia, tuntuvia tuomioita, ilman automaattisia nuoriso- ja ensikertalaisalennuksia (muurien sisällä raiskaaminen on kuitenkin hitusen vaikeampaa). Sekä lisäksi ulkomaalaisten ollessa kyseessä, automaattinen karkotus, kohde maan vaarallisuudesta tai tilanteesta riippumatta (raiskaajat ovat osansa valinneet). Loputtomiin ei voi ymmärtää, valistaa ja parantaa, keppikin opettaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

121
Oulun seudulla aamupäivällä kuuluneet ja tuntuneet pamaukset aiheuttivat Hornetit - ilmavoimien mukaan äänivallia ei rikottu liian matalalla
79
Kärnä harkitsee Väyrysen valtakirjan riitauttamista – eduskunnassa tehdään selvitystyötä Väyrysen paluuoikeudesta
58
Suden epäillään liikkuvan Iin Ojakylän koulun läheisyydessä – vanhempia pyydettiin hakemaan oppilaat kotiin
56
Kärpät vei mestaruuden Tapparan nenän edestä – Hakametsä hiljeni oululaisjoukkueen juhliessa
39
Kaavoitusvalta kuuluu valtuustolle – rakennusfirmoilla ja oululaisilla erilainen näkemys Oulun viihtyisyydestä Lukijalta
31
Tiukat pudotuspelit veivät kärppäluotsi Mannerin yöunet – ”Puhelin näyttää yleensä herätystä kolmen neljän tunnin päähän, kun menen nukkumaan”  
31
Kärpät on Suomen mestari – Tappara kaatui Hakametsässä Aleksi Mäkelän maalilla

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Suuri sotaharjoitus 2021

290 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Suuri sotaharjoitus 2021

Päinvastoin. Minä ymmärrän hyvin, että lapsi saattaa häiriintyä, jos hän kuulee 3-vuotiaasta asti sotajuttuja. Lue lisää...
Vuotta viis

Jari ja sarjakuvat

Jari

26.4.

Naapurit

26.4.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image