Kolumnit

Mainos

Oulun ict-ihme voi hyvin, jos koulutusputki toimii – Nokiakin kaipaa elekt­ro­niik­kao­saa­jia

Pasi Klemettilä KUVA: Pekka Ala-aho
Kolumnit 12.2.2018 12:00
Pasi Klemettilä

Nokialaisia johtajia Oulussa vaikuttaa huolestuttavan tuotekehityksen jatkuvuus Oulussa. Nokian tuotekehittäjien keski-ikä nousee, väki eläköityy ja nuorta väkeä kaivattaisiin remmiin, myös suunnittelemaan elektroniikkaa.

Oulun Nokia ei koe saavansa riittävästi tarjolle osaavaa väkeä Oulun korkeakouluista. Nokia onkin aktivoitunut itse muun muassa entistä tiiviimpään yhteistyöhön Oulun yliopiston kanssa ja haluaa kertoa myös Oulun koululaisille, mitä firmassa oikein tehdään.
Vuosikausia sitten oli suuri huolenaihe, että miten Oulussa käy, jos Nokia lähtee kaupungista.

Painajainen sitten toteutuikin, mutta ei onneksi kokonaan. Oulussa on Nokialla edelleen 2 400 työpaikkaa matkapuhelinverkkojen tuotekehityksessä ja siihen liittyen tukiasemien valmistuksessa.

Oulun ict-tutkimuksessa matkapuhelinteknologian seuraava sukupolvi 5G alkaa olla tutkimuksen kannalta tuttua kauraa. 6G on jo mielissä, ja ehkä sitten tulee 7G.
Pitäisiköhän taas pelätä? Löytyykö Oulusta enää omia osaajia suunnittelemaan 7G:tä Oulussa?

Ja mitä pitäisi ajatella siitä, että koulutusputken päässä ja ravintoketjun huipulla oleva Nokian kaltainen osaajien iso loppukäyttäjä ei ole aivan tyytyväinen tarjontaan ?

Vastuuta omasta tulevaisuudesta annetaan suomalaisessa koulutusputkessa edelleen ja ilmeisesti yhä enemmän nuorille itselleen.

Moni vanha jäärä on sitä mieltä, että lukion opintojen valinnaisuuden lisäännyttyä esimerkiksi korkeakouluihin menevien opiskelijoiden matematiikan osaaminen on tylsynyt. Kaikkein fiksuimmat osaavat edelleen asiat hienosti, mutta muilla askel lukiosta yliopistoon voi olla entistä haastavampi.

Lieneekö syynä se, että mitä enemmän koulussa on valinnanvapautta, sitä vähemmän nuori viitsii vääntää päähän vaivalloisen vaikealta tuntuvia asioita? Matematiikkaa voivat kuitenkin oppia osaamaan muutkin kuin lahjakkaat, mutta se vaatii työntekoa.

Osaajista myös kilpaillaan. Lääkäreinä on hyvä olla fiksuja luonnontieteitä ja matematiikkaa hallitsevia ihmisiä, mutta muuallekin heitä pitäisi riittää.

Lukiolaisilla voi opintojensa lopulla olla hämmästyttävän huono tietämys siitä, millaisia koulutuspaikkoja oikein on tarjolla. Siitä puhumattakaan, että he tietäisivät, millaista se varsinainen työnteko on.

Kun kerran vastuuta opinnoista annetaan enemmän lapsille (ja heidän vanhemmilleen), miksi ei järjestetä kouluihin niin paljon opinto-ohjausta, että nuorille saadaan kunnolla tietoa opintomahdollisuuksista?

Jos suomalainen koulutusjärjestelmä ei kykene tuottamaan riittävästi laadukkaita osaajia, se on ongelma vientiteollisuudelle ja koko Suomelle. Niin humanisteille kuin teknokraateille.

Koulussa pitää tietysti opettaa muutakin sivistävää kuin matematiikkaa ja luonnontieteitä, kaikkea tarvitaan monipuolisesti, musiikkia, historiaa ja filosofiaa. Nuorison päähän mahtuu kyllä vaikka mitä.

Valinnanvapaus sopii varmasti monille, mutta ehkä kannattaisi hieman pakottaakin nuorisoa valitsemaan mahdollisimman paljon kaikkea mahdollista vaikeaa opiskeltavaa ja pohdittavaa. Pakko on kovapäiselle yhä hyvä kannustin.

Vuodesta toiseen on valitettu, että suomalainen kyllä suunnittelee hyvin vekottimia, mutta ei osaa niitä myydä. Jospa uusi opinnoissaan itseohjautunut sukupolvi osaa sitten paremmin myydä sellaisia laitteita, jotka ovat vaisumpia kuin aikaisemmin, koska niitä ei osata enää suunnitella.

MAINOS
Mainos

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (24)

Matematiikka siirtyy sähköiseen yo-kokeeseen viimeisenä aineena keväällä 2019. Ylioppilaskokeiden sähköistymisen projektipäällikkö Matti Lattu ja erityisasiantuntija Thomas Vikberg vastaavat Ylen Abitreeni-sivustolla kysymyksiin matematiikan sähköisestä yo-kokeesta. Lainaukset ovat vastauksista.

"Yo-kokeen tarkoitus on mitata opetussuunnitelman sisältöjen osaamista ja uusissa tavoitteissa puhutaan paljon tietoteknisistä taidoista matematiikassa."

Opetussuunnitelma olisi kannattanut laatia myös matematiikan oppimista painottavaksi.

Erityisasiantuntija Wikberg sanoo: "Välivaiheita ei tarvitse keksiä, jos laskin ei niitä anna."

- Kuten jo vuosia sitten sanoimme: Laskimesta tulee blackbox ja sen käyttö vastaa tiibetiläisten rukousmyllyn pyöritystä. Erityisasiantuntija ei osoita erityistä asiantuntemusta. Mikä mahtaa olla herrojen koulutus?

Harva se päivä kuulen kehuttavan, ettei ole tarvittu lukiomatematikkaa lukion jälkeen. Mahtaakohan löytyä yhtään ylioppilasta, joka ei tarvitse kaavaeditoria lukion jälkeen?

Allekirjoittamalla adressi "Matemaattisten aineiden ylioppilaskirjoitusten on pysyttävä paperisina" osoitetaan, ettei hyväksytä matematiikan osaamisen alasajoa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nimimerkki "Terveisiä kortistosta" tiesi työttömien määristä. Saako tiedot jostain ilmaiseksi? Aikoinaan sain työvoimatoimistosta tiedot, mutta kun ne tulivat maksulliseksi, en enää ottanut. Tiedoista oli kyllä hyötyä opintoneuvonnassa.

Saapa nähdä, vaikuttavatko matemaattisten aineiden sähköiset ylioppilaskirjoitukset siihen, että opettajia hakeutuu muihin töihin. Entä miten kortistossa olevat opettajat sopeutuvat kouluun, jos he eivät ole seuranneet digitalisoitumista? Sellaisia viestejä on tullut, että sekä opettajissa että opiskelijoissa on väsyneitä. Kursseja ei ehditä käydä kunnolla läpi, koska koneiden kanssa menee aikaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

EI OIKOTIETÄ kirjoitti "ammattikoulun matematiikka tai lukion lyhempi matematiikka eivät kerta kaikkiaan tarjoa riittävää pohjaa"

Entä jos peruskoulu ei tarjoa riittävää pohjaa edes hyville ja ahkerille oppilaille matematiikassa ensin lukio- sitten yliopisto-opintoihin, tasolle jota Nokia tarvitsee?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oppositio teki vihdoinkin välikysymyksen koulutuksen tasa-arvosta. Jostain syystä vaahdotaan vain varhaiskasvatuksesta. Pitää saada isät kotiin ja lapset päiväkotiin, mutta ei olla huolissaan siitä, mitä tuli tehdyksi viime hallituskaudella.

Toivottavasti varhaiskasvatus ei ole enää sitä, mitä vuosi sitten kuului Oulusta. Yhden isän (matemaatikko ja DI) postaus Facebookissa:

"Lapsen päivähoidon tiedotteesta: "Digiaikaan siirtymistä harjoittelemme pikkuhiljaa...ensin aikuiset Daisyn myötä, sitten Takujen lapset pääsevät pilottiryhmänä kokeilemaan iPadejä, kun ne saadaan käyttöön."

Takut ovat siis 3-5v. Näyttää siltä että digiaika on saavuttanut jo varhaiskasvatuksen opetussuunnitelman. Itse olen turhautunut, kun tyttö katsoo jo nyt liikaa Youtubea pädistä ja kännykästä."

Digihypetyksen vaikutuksesta matematiikan osaamiseen on kirjoitettu paljon. Emeritaprofessori Liisa Keltkangas-Järviseltä on tullut kritiikkiä tuhkatiheään. Päättäjät ovat kuuroja. Vantaalaisopettaja Kai-Ari Lundell avautui pari vuotta sitten blogissaan siitä, miksi yhä useampi oppilas pärjää heikosti koulussa Lundellin mukaan heikosti pärjäävien määrä on kasvanut dramaattisesti, mutta opettajille tieto ei ole yllättävä.

Yksi syy muutokseen on Lundellin mielestä se, että koulutusjärjestelmän kanssa on sekoiltu ja menty väärään suuntaan. Opetussuunnitelmia on vaihdettu tiuhaan ja esimerkiksi lukemiseen ei jää aikaa.

Lapset on koneellistettu sekä kotona että koulussa, kotona kännyköitä ja pleikkareita, koulussa tabletteja ja muita värkkejä, vaikka nykylapset janoavat ennen kaikkea rauhaa ja hidasta aikaa, Lundell kirjoittaa.

Hän ottaa esiin havahduttavan esimerkin: kertotaulun osaamisen rapautumisen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nokia ei ole ainoa yritys, joka tarvitsee matematiikan osaajia. Teknologiateollisuuden rekrytointi-ilmoituksesta luin: "Teknologia-alojen osaajakysymykseen ratkaisemiseksi Teknologiateollisuuden tavoitteena on saada aikaan valtakunnallisella tasolla päätöksiä, joilla osaajapulaan vastataan niin laadullisesti kuin määrällisesti."

Lauri Haatajan mielipidekirjoituksen kommentoinnista poimittua: "EDUCAssa Peter Vesterbacka heitti ilmoille ajatuksen 150 000 korkeakouluopiskelijan tuonnista Aasiasta Suomeen. Jos matematiikan osaajia ei kotimaasta kohta enää löydy, niin ollaan sitten tuonnin varassa."

Päättäjät ovat uinuneet Pisa-huumassa. Yksitoista vuotta sitten MOT paljasti: Pisa-turisteja virtaa Suomeen. Koulutuksesta turistirysä Suomeen: "Ensimmäisestä Pisa-tutkimuksesta alkaen ulkolaisia ryhmiä on käynyt tutustumassa Suomen koululaitokseen. Vieraat on otettu ylpeinä vastaan ja muiden maiden hämmästelyjä Suomen hyvistä Pisa-tuloksista on raportoitu tyytyväisenä."

Voisikohan MOT uusia tämän ja tehdä uuden paljastuksen? Rukoiltaisiinko Ylen hyviä toimittajia pelastamaan äidinkieli, matematiikka, sivistys, lapset, nuoret, Suomen talous, ...

On varsin kummallista, ettei Ylelle saada matematiikan teemailtoja eikä Ylen asiantuntijoiksi pääse juuri muita kuin edellisen hallituksen aikana kehitetyn uuden opetussuunnitelman ja digihypetyksen puolestapuhujat. Matemaattisten aineiden sähköiset ylioppilaskirjoitukset pitäisi saada perutuiksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miksi sitten matematiikan osaajia on työttömyyskortistossa?
Osa opiskelee ihan muille aloille, hoitajaksi, kansakoulunopettajaksi, sosiaalityöntekijäksi jne. saadakseen jotain työtä.

Taitaa olla niin, että pulaa on vain nuorista ohjelmoijista, jotka ovat valmiita tekemään 16 h työtä päivässä 7 h tuntipalkalla.
Nelikymppiset sitten siirretään armotta syrjään, osasi tai ei.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

En tiedä, millaisia matematiikan osaajia on kortistossa. Yritin kyllä aikoinaan opastaa opiskelijani valitsemaan sivuaineita sen mukaan, millaisiin tehtäviin tähtäävät ja vähän ylikin. 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alkuvuosina yrityksiin haettiin työntekijöitä suoraan laitokselta, koska haluttiin vahvan matemaattisen pohjan omaavia tietotekniikan osaajia.

Tein suurimman osan työurastani pitkää työpäivää ja pikkupalkalla, mutta työ oli mielenkiintoista. Tämä "16 h työtä päivässä 7 h tuntipalkalla" -tilanne oli, mutta sain pitää työpaikkani, vaikka jonkin kerran yritettiin kammeta pois työkavereitteni toimesta. Esimieheni oli kuitenkin puolellani.

Nykyihmisillä näyttää lakkoilusta päätellen olevan isommat vaatimukset kuin meillä, koska ovat saaneet ilmaisen koulutuksen opintotukineen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kortistossa on matematiikan, tilastotieteen, fysiikan, tähtitieteen, tietojenkäsittelytieteen, tekniikan ja kai kemiankin kandeja, maistereita, lisensiaatteja, tohtoreita ja dosentteja. Tietynikäisiä ei vaan enää edes kutsuta haastatteluun, vaikka olisi mitkä meriitit takana.

Vahvalla matematiikan/fysiikan taustalla oppisi muutamassa kuukaudessa melkein minkä tahansa uusimman teknologian kommervenkit, olipa kyse kova- vai pehmopuolelta. Mutta mitään päivityskoulutusta ei tarjota rahallakaan, ilmeisen hyvästä syystä, koska ongelma ei ole osaaminen vaan ikä.

Toki suhteilla aina saa töitä vaikka harjan varresta.

Jos joku oikeasti tietää, minkä alan osaajista on niin suuri pula, että nelikymppisenkin kannattaa se osaaminen hankkia, kertokoon ihmeessä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kannattaisi hyödyntää osaaminen vaikka lisäansioina. Sen sijaan, että upotetaan rahaa perusopetuksen digitalisointiin, kannattaisi panostaa matematiikan oppimiseen. Jokin taho voisi perustaa Ruotsin mallin mukaan läksyapuyrityksiä, koska on saatavilla opettajia. Saattaa tulla vielä sellainen aika kuin 1990-luvulla ja 2000-luvun alkuvuosina, että matematiikan opettajiakin etsittiin ympäri Suomea. Joku rehtori sanoi, että kaikki teknikotkin on käytetty.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olisiko kyse siitä, että koulutuslaitoksilla on dollarinkuvat silmissä lukukausimaksujen vuoksi? Jo nyt korkeakoulujen tohtoriopiskelijat otetaan lisärahoituksen vauhdittamana mielummin ulkomailta. Meille on muodostumassa kahdet koulutusmarkkinat, joista ulkomaalaisille suunnatut tuottavat paremmin. Ja potentiaalisia osaajia meidän maasta varmasti löytyisi. On eri asia, haluaako hypoteettinen, se paljon viitattu ja vähän nähty eliittiveronmaksaja maksaa enää heidän koulutuksestaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nokia voisi ottaa irtisanomansa työntekijät takaisin, lähes kaikki iäkkäämmät vielä kortistossa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nokia on ymmärrettävästi huolissaan omasta resurssien saatavuudesta. Ei ole pitkää aikaa siitä, kun Nokia saneli paikallisille oppilaitoksille montako henkilöä tarvitaan vuodessa alan oppilaitoksista heidän palvelukseen. Ja siihen aikaan Nokia myös saneli palkat, 2000 euroa oli sopiva palkkataso koko maakunnassa perusinsinööreille. Tämän palkkamafian mursi aikoinaan Microcell niminen yritys.

Tänä päivänä alueellinen ICT-teknologiasektori on tervehtynyt menneistä ajoista, ja kilpailu parhaista osaajista on voimakasta. Tässä kilpailussa Nokia jää muista jälkeen, kun yrityksen johto ei ymmärrä muuttuvaa toimintaympäristöä. Aikasemmin riitti, että hoiti tarvittavat järjestelyt Nokian rekrytointiuutisten päätymiseksi paikallisiin lehtiin.

Tällä hetkellä Nokia rekrytointipolitiikkan vaikuttaa merkittävät nuorennusleikkaukset, jossa kokenutta konkaria pistetään pihalle, kun heille pitää maksaa enemmän palkkaa ja tekijät tietävät itsekin sen. Tilalle otetaan nuoria ja nälkäisiä, joiden selkänahasta yritetään repiä kaikki irti halvalla 2000-luvun hullujen vuosien tapaan. Silloin työntekijät tekivät 12-tunnin päiviä arkena ja viikonloppunakin molempina päivinä normaalit työpäivät. Ja kaiken lisäksi tekijöille oli sovittu kokonaistyöaika, joten ylitöistä ei tarvinnut maksaa.

Uusia kokeneita tekijöitä ei oteta taloon, ellei ole aikaisempaa kokemusta Nokialta, ja sitä kautta hyviä tuttuja talossa. Työpaikkailmoituksissa etsitään samankaltaisiin hommiin monella eri tittelillä (engineer, specialist, senior specialist), mutta jälkimmäisen kategorian ehdokkaille tarjotaankin vain ensimmäisen kategorian mukaista palkkaa. Kaiken lisäksi rekrytoinnissa on armoton ikärasismi, jolloin pääosin vain alle 40-vuotiaita otetaan taloon.

Kaiken lisäksi tuo Nokian toimiala on niin kilpailtua, ja turbulenttia kvartaalituloksen optimointia, että osaajat arvostavat aivan muun laista työskentelykulttuuria. Tekijöitä roikutetaan löysässä hirressä, ja kilpailu jäljelle jäävistä työpaikoista Suomen ja Ranskan välillä on armotonta. Suomalaisilla insinööreillä on melko vähän positiivista sanottavaa ranskalaisista kollegoistaan, ja tunne on varmasti molemminpuoleinen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nokialle ei ole enää moniin vuosiin päässyt kuin suosituksilla. Tarkoittaa että pitää olla tuttuja tai sukulais managereita.Tämä on rapauttanut osaamisen, koska koulutuksellakaan ei ole niin väliä ja tulijat ovatkin enimmäkseen ammattikoulupohjaisia. Ja kun he eivät osaa niin sitten managerointiin. Korkeamman koulutuksen saaneita ei arvosteta, tohtorikoulutuksen saanut on aivan kauhistus, talon kulttuuri on vaan sellainen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

höpö höpö juttuja! nokia ei ole vuosiin ottanut kesätyöntekijöitä eikä uusia työntekijöitä. Jatkuvissa
yt-rumpissa ollaan vanhimmasta päästä irtisanottu porukkaa. Ei ihme jos nuoria ei kiinnosta olla töissä
semmoisessa talossa töissä, mikä kohtelee työntekijöitä kuin pelkkiä resursseja!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tästäpä sitten vähän faktoja kehiin. Katsoin tänään Nokialla Oulussa auki olevat paikat: muutama trainee, jokunen SoC/ASIC/FPGA-suunnittelija. Siinäpä se. Ei oikein vakuuta... ja kun tietää, ettei päteväkään hakija pääse haastatteluun (kokemusta on), saati saa edes sähköpostia kyseisestä firmasta vaikka hakemuksia sisällä useita. Ja kun juuri nyt tällä sekunnilla alkoi tämä touhu taas **tuttamaan, niin todetaan sitten myös samalla, että Nokian tarjoamat palkatkin ovat olleet hävyttömän alhaisia viime vuosina.

Kalevan palstoilla on ollut viimeisen vuoden sisällä melkoinen rummutus alueen ICT-yrityksiä uhkaavasta työvoimapulasta. Siinä on ehkä perää softaosaajien puolesta, ainakin avoimista paikoista päätellen. Mutta HW-osaajille ei ole todellista tarvetta, tämän olen nahoissani tuntenut. On varmasti yritysmaailman etu, että tarjolla on pilvin pimein nöyrää ja halpaa työvoimareserviä oville koputtelemassa. Mutta yksilön kannalta tilanne on täysi katastrofi. Olenkin sitten virheestäni viisastuneena nuorempia ohjeistanut hankkimaan sellaisen koulutuksen ja ammatin, jossa ei tarvitse vuosittain kärvistellä YT-neuvotteluissa ja ihmetellä, miksi 40-vuotiaana ei enää työllisty alalle.

Jos on niin, että ICT-alalle ei enää riitä tulijoita, niin syy löytyy kyllä alan toimijoiden harjoittamasta henkilöstöpolitiikasta. Se on ollut ala-arvoista viimeisen kymmenen vuoden aikana, hävetkää! Voisittekin pyytää sitä julkisesti anteeksi ja kertoa sitten, miten te tulevaisuudessa aiotte kohdella niitä osaajia, joiden perään nyt niin kovasti vingutte.

Toivottavasti tämän päivän nuoret ovat sen verran viisaita, että ymmärtävät pysyä kaukana ICT-alasta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nokia on näyttänyt jo tarpeeksi monta kertaa miten paljon se arvostaa suomalaista insinööriä. Olen jälkikasvua opettanut, että kannattaa katsella töitä muualta kuin Nokialta. Onneksi on vaihtoehtoja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jännityksellä seuraan miten kirjoittajien määrän käy keväällä 2019. Jos tulee romahdus, niin kuka korjaa jäljet ja millä aikataululla? YTL perustelee toimiaan 2011 hallitusohjelmalla jossa digitaalisuudesta on päätetty. Pitääkö siis odottaa seuraavia eduskuntavaaleja ja uusia hallitusvisioita?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Matemaattisten aineiden sähköisillä ylioppilaskirjoituksilla eriarvoistetaan lukiolaisia ja rapautetaan viimeinenkin matematiikan osaaminen.

- Väitän, että lukiomatematiikassa riittää haastetta ilman sähköistämistäkin ja että kaavojen näpyttely kaavaeditorilla ei lisää motivaatiota matematiikkaa kohtaan. Sähköiset työkalut opetuksen tukena ovat hyviä, niitä olen itsekin hyödyntänyt jo vuosia, mutta kyllä ylioppilaskoe jatkossakin paperinen saisi olla, kirjoittimatemaattisten aineiden lehtori Lauri Haataja Kalevassa 7.2.

Nyt eriarvoistetaan ihan kunnolla. Palautetta voi lukea netissä olevasta adressista "Matemaatisten aineiden yo-kirjoitukset on säilytettävä paperisina". Yksi kommentti adressissa:

"Lapseni, jolla on matematiikka ollut peruskoulussa aina 10, on saanut kaikista lukion geometrian kursseista arvosanan 6, koska kokeessa käytettävien ohjelmien käyttöä ei opeteta oppitunneilla. Lasta rangaistaan siitä että hän ei itsenäisesti opi käyttämään vaadittuja ohjelmia. Paperikokeesta tulisi varmaan yhä kiitettävä, asiat hän osaa täysin."

Olen toivonut matematiikalle ylioppilaskirjoituksiin kaksi koepäivää, joista toinen olisi koneeton. Matematiikkaryhmästä löytyi ammattikorkeakoulun matematiikan lehtorin kommentti:

"Kun algebraan ei enää panosteta missään vaiheessa kunnolla, on lopputulos kyllä ennustettavissa. Matemaattisen ajattelun taidot vähenevät, vaikka sitten osattaisiin jokin korkeamman matematiikan sovellusmenetelmä. Tämä kehityshän on jo ollut selvästi havaittavissa vuosikymmenien ajan.

Allekirjoittaisin heti vetoomuksen, jossa matematiikan yo-kokeet jaetaan kahteen osaan, joista toinen keskittyisi perinteisen "paperimatematiikan" eli matemaattisten rakenteiden syvälliseen ymmärtämiseen ja toinen teknisempi koe matematiikan soveltamiseen reaalielämään."

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tuskin Oulun Nokian yksikkö tarvitsee nuoria matalapalkkaisia henkilöitä enää kauaa. Ensin osaamista siirrettiin vauhdilla Kiinaan, nyt suuntana on Romania jonne kuskataan testiympäristöjä ja koulutetaan paikallisia. Muutaman vuoden päästä koko Oulun yksikkö ajetaan alas, kun 5G ja seuraavien xG-sukupolvien päävastuu on Ranskassa. Kannattaisi suunnata teknologiakatseet jo muualle hyvissä ajoin, esimerkiksi AI, VR osa-alueille.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Matematiikkaa opiskeleville hommaa riittää joka tapauksessa. Teknologinen vallankumous on vasta alussa ja riippumatta mistään olemassa olevista nykyisistä firmoista, bisnestä on otettavissa niille, jotka pystyy siihen. Matikkaa se vaatii, ja ne työt tehdään siellä, missä osaaminen on. Jos sen haluaa olevan Oulussa tai ylipäätään Suomessa, pitää nuorten opiskella matematiikkaa NYT.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (24)
Mainos
Mainos

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Mainos

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Lapsella kaksi äitiä ?

300 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

suvi linden sopeutumis eläke

Kenen rahalla ja palkkaamana Suvi matkustelee ympäri maailmaa? Ei se ilmaista ole edes entiselle ministerille. Joku maks... Lue lisää...
Kenen rahalla?

Jari ja sarjakuvat

Jari

18.2.

Naapurit

20.2.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image