Kolumnit

Mainos

Opettajien ateriaedun poisto ei romuta lasten ruo­kai­lu­ta­po­ja

Kolumnit 24.9.2009 0:00
Kukko-Liedes Pirjo
Säästötuulet puhaltavat monen kunnan opetustoimessakin.

Oulu kokeilee säästämistä teorialuokkien siivousta vähentämällä. Tampereella vietiin opettajilta ateriaetu pois. Näin kaupunki sanoo saavansa opetustoimesta puolen miljoonan euron vuosisäästöt.

Monessa muussakin kunnassa opettajilta on poistettu ateriaetu, joten yhä useampi opettaja lämmittelee nyt opettajanhuoneen mikrossa omia eväitään. Kuntapäättäjien mielestä ateriaetu on ikiaikainen jäänne, joka joutaa napata muilta paitsi ruokailua valvovilta opettajilta pois.

Närkästys tästä tietysti syntyi. Eräskin opettaja pöyristeli edun menetyksen seurauksista ääri väristen, miten oppilaiden ruokailutavat jäävät hunningolle, kun opettaja ei ole neuvomassa veitsen ja haarukan käyttöä tai valvomassa kuinka ruokapöydässä käyttäydytään siivosti.

Kouluruoka ei olekaan vain kuluerä kunnan budjetissa. Se on osa opetussuunnitelmaa, jolla halutaan ohjata oppilaat terveellisten ruokatottumusten pariin. Siihen sisältyy myös tapakasvatus.

Tämä ei kuitenkaan täysin romutu sillä, että kaikki opettajat eivät jatkossa ruokaile yhdessä lasten kanssa. Kouluruokailua valvotaan edelleen.

Tärkeä oppimistilanne kouluruokailu on lähinnä peruskoulun eka- ja tokaluokkaisille. Mitä ylemmäksi mennään, sen nirsompia pizza- ja limusukupolven oppilaat ovat jo kouluruuan laadun suhteen.

Jos kouluruuassa pitää säästää, on parempi kerätä opettajilta etulautaset kuin supistaa oppilaiden aterioista entisestään.

Ilmaisia aterioita ei opettajilla ole tähänkään asti ollut. He ovat syöneet valvonta-aterian luontaisetuna. Kun se leikattiin, pitää esimerkiksi Tampereella opettajien pulittaa nyt ruoka-annoksesta reilut neljä euroa.

Tietysti edun leikkaus kirpaisee - sattuu se kenen kohdalle tahansa. Moni työntekijä joutuu kuitenkin maksamaan ruuastaan vielä enemmän.

Koulukeittäjien puolestaan pitää taiteilla melkoisesti, että he saavat aterian ravintovaatimukset ja yhtä ruoka-annosta kohti osoitetut eurot kohtaamaan toisensa. Tässä kuntakohtainen hintahaarukka on melko leveä. Keskihinta on reilut pari euroa.

Mikäli kuntien säästövaatimukset kasvavat ja leikkurit sahaavat isompia oksia myös opetustoimesta, voi edessä olla koulujen ruokalistoissa vielä radikaalimpi muutos kuin nykyistä useammat puuro- ja keittopäivät.

Suomi on ylpeillyt viime vuodet Pisa-tutkimuksella, jossa oppimistuloksemme ovat yltäneet menestyksen kärkeen. Meillä on lappanut väkeä ympäri maailmaa ällistelemässä, miten pieni Suomi on onnistunut näin hyvin.

Samalla on voitu kerskua, että Suomessa tarjotaan kouluissa oppilaille ilmaiset ateriat. Näin on tehty jo yli 60 vuotta. Monessa muussa maassa oppilaiden on tuotava kouluun omat eväänsä.

Suomessa säädettiin ensimmäisenä maailmassa vuonna 1943 laki, jonka mukaan jokaiselle kansakoululaiselle annetaan ilmainen ateria jokaisena koulupäivinä. Ruoka säilyi ilmaisena peruskouluun siirryttäessä. Lukioihin sekä ammatillisen perusasteen opiskelijoihin se ulotettiin 1980-luvulla.

Jos on pakko hakea lisää säästöjä, parempi etsiä niitä muusta kuin koulun perustehtävästä, opetuksesta. Oppilaiden ilmaisiin aterioihinkaan ei pidä kajota.

Nyt noin 900 000 koululaista saa koulussa lämpimän aterian. Onneksi saa, sillä monelle se voi yhä olla päivän ainoa lämmin ateria.

pirjo.kukko-liedes@kaleva.fi

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS
Mainos

Kommentoi

Kyllä tulee kouluruokailut menemään entistä huonompaan suuntaan, jos paikalla ovat vain valvovat opettajat. Ja toisaalta: heitä ei kyllä käy kateeksi. Kyllä tähän asti on kaikki ruokailemassa olevat opettajat joutuneet osallistumaan myös oppilaiden ohjaamiseen ja valvomiseen. Toisaalta monessa koulussa ruokailu on ainoa päivittäinen tilaisuus, jossa useampi opettaja on yhtäaikaa paikalla. Usein oppilaat tulevatkin selvittämään asioitaan opettajalle juuri ruokailun aikana. Marginaalinen säästö, mutta seuraamukset ovat kauaskantoiset.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kouluruokailun hinta n. 1,50-2,00 euroa ja tässä on mukana myös valmistuskustannukset. Ateria on saatu monipuoliseksi hyvin usein, mutta kuvitelma siitä, että olisin valmis maksamaan tuosta ateriasta esitettyjä 7 euron hintoja on haave. Maksan verotusarvona tuon ruuan todellisen hinnan tällä hetkellä moninkertaisesti, mutta jätän syömättä sen tuohon uuteen hintaan. Onko säästö kunnalle? Yksityinen kiittää saadessaan uusia asiakkaita - minä saan hintaan salaatit ja laadukkaammat ruuat. Ajelen ympäri kylää yksin tai kimpassa ja kasvatan päästöjä. Saan työpäivän keskeytettyä. On kiire. Vähät välitän oppilaiden ruokatavoista - hoitakoon koti asiansa ja siivoojat osansa. Valvojana teen sen minkä ehdin tai viitsin. Kaikkea voi kokeilla käytännössä ennen ajattelua, mutta yleensä tarinalla on surkea loppu. Odottaisin Kalevan kirjoittajalta hieman laajempaa perspektiiviä asian käsittelyyn. Kunnissa näitä löysäpäitä on ihan tarpeeksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ruokailutapojen sekä käytöksen opetus ei valitettavasti rajoitu eka- ja tokaluokkaan. Mitä ylemmäs luokilla mennään sen siivottomaksi menee ruokailukäyttäytyminen! Nuoriso jättää usein kouluruokailun väliin ja menee pizzalle tai hampurilaiselle. Näissä paikoissa ei ruokailuvälineiden käyttöä juuri harrasteta vaan ruoka mätetään suuhun jopa kaksin käsin. Ruokailutapojen opetus kotona on katoavaa kansanperinnettä, sillä kuka enää kokoontuu nauttimaan yhdessä perheen kanssa ilta-ateriaa ja vaihtamaan päivän kuulumiset? Ne onnekkaatnuoret ja lapset, jotka ovat saaneet pienesttä pitäen tapakasvatusta tulevat pärjäämään elämässäänkin paremmin kuin villinä ja vapaina kasvaneet. Turhasta paikasta kouluissa jälleen säästetään. Tulokset ovat katsottavissa livenä Suomen työelämässä muutamien vuosien kuluessa. ääritapaukset valitattavasti näkyvät myös asiakastappamisissa ja edustustehtävissä ulkomailla!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Opettajille kanss oikea ruokatunti että voivat käydä syömässä siistissä ja rauhallisessa paikassa kaupungilla . Antaa oppilaiden keskenään kouluilla syödä miten huvittaa niin saadaa lisää ruokakulttuuria . Naurettavia nämä säästötoimet , keittäjiltäkin peritään maksu ruuasta vaikka ei söisikään työpaikkalla sitä voi sanoa jo pakkosyötöksi .

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nro 2 hoksasi saman kuin mäkin, jutusta tuli mieleen mielipidekirjoitus, ei puhdas journalismi. Itse maksan työpaikkaruuasta lähes 6€, mutta sillä rahalla saa jo pihvit. Enkä siivoa enkä rauhoittele mitään. Keskityn vain itseeni.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Meillä käytetään yhteen ruoka-annokseen n. 1 euro. Ja opettajien ruuan verotusarvo on 4 euroa. Joten se siitä ilmaisesta ruuasta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kouluruoka on OK, mutta ei vastaa läheskään työpaikkaruokalan tasoa. Siksi siitä ei saisi periä lähes 5 e maksua, edes henkilökunnalta. Tämä viikko alkoi puurolla. Kävipä mielessä, että annoksen olisi voinut saada jostain muualta halvemmalla. Ruokailutilakin olisi ollut varmaan viihtyisämpi ja ennen kaikkea rauhallisempi. On se vain niin, että opettajana joutuu siivoamaan sotkuja kesken ruokailun, rauhoittelemaan huligaaneja jne. Joskus olen joutunut jopa imuroimaan, kun lasinsirut ovat lentäneet pitkin salia. Ei siinä kysytä, oletko valvova ope vai ei! Oma annoksen ope joutuu hotkaisemaan monesti sen vuoksi, että välituntivalvonta odottaa heti kvartin päästä. Syön silti töissä aina.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Mainos
Mainos

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Mainos

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli muuttuu erittäin huonoksi iltapäivällä maan pohjoisosassa jäätävän vesisateen, lumipyryn ja sään lauhtumisen vuoksi. Ajokeli on huono Varsinais-Suomen, Satakunnan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Etelä-Savon maakunnissa lumi- tai räntäsateen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Pähkinä purtavaksi....

130 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Jos annat jotain, ole valmis myös vastaamaan kuljetuksesta

Jaa että täysi palvelu tavaran lisäksi? Taidat höpötellä provo- mielessä. Lue lisää...
En mee lankaan

Jari ja sarjakuvat

Jari

17.12.

Naapurit

18.12.

Fingerpori

18.12.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image