Kolumnit

Mainos

Olym­pia­lais­ten historia on täynnä politiikkaa

Kolumnit 8.8.2004 0:00
Kyösti Karvonen

Alkavan viikon lopulta lähtien maailman katseet kääntyvät Ateenassa pidettäviin kesäolympialaisiin. Kiikarissa ovat urheilijat, mutta jälleen on olemassa mahdollisuus, että ikävät kuokkavieraat vievät huomiota ja pilaavat kisahuumaa. Herra Doping on jo vanha tuttu, mutta herra Terrorismi on päässyt häiritsemään kisatunnelmaa harvemmin.

Ennen kisoja etenkin Yhdysvalloissa paljastuneet tapaukset antaisivat luvan odottaa, että Ateenassa saataisiin enemmänkin positiivisia näyttöjä kuin näytteitä. Kisakoneisiin eri maissa tyrkyllä olleita on siivottu doupatummasta päästä. Tämä ei tarkoita, että olympiakisojen kehdossa kilpailtaisiin välttämättä pelkällä ruisleivällä.

Dopingiakin ilkeämpi kisavieras on terrorismi. Vuoden 2001 tuhoisien iskujen jälkeen se on otettava kuolemanvakavasti myös olympialaisten järjestelyissä. Ateenassa onkin luvassa megaluokan turvatoimia. Huippu-urheilijoiden mittelöitä joudutaan vartioimaan miltei yhtä tiukasti kuin huippupoliitikkojen tapaamisia.

Kylmän sodan päättymisen jälkeen olympiakisojen ja maailmanpolitiikan tiukka kytky hellitti. Valtiot ja valtioryhmät käyttivät kylmässä sodassa myös urheilua ideologisen taistelun välineenä. Vääntö kuitenkin rajoittui kilpakentille. Terrorismikin on yhden sortin politiikkaa, mutta kyynisen häikäilemätön ja kotimaaton terrorismi ei tavoittele mitaleita, vaan aivan jotakin muuta.

Urheilu ja politiikka ovat kutoutuneet enemmän tai vähemmän yhteen koko olympialiikkeen historian ajan. Yleistäen voi sanoa, että vuoden 1948 Lontoon kisoihin asti olympialaisissa kilpailivat kansakunnat, mutta Helsingin vuoden 1952 kisoista lähtien kilpaa kävivät idän ja lännen poliittiset järjestelmät. Suomalaiset pitävät yhä omia kisojaan viimeisinä kunnon kisoina. Tämä ei muuksi muuta tosiasiaa, että Helsingin olympiastadionilla alkoi kapitalismin ja sosialismin kaksinkamppailu myös urheilukentillä. Se loppui vasta Barcelonassa 1992.

Yksittäisistä maista keinotekoinen valtio DDR osoitti mahtiaan Länsi-Saksalle ennen romahtamistaan. Sosialismin ulkomuseo Kuuba tuottaa yhä enemmänkin hyviä nyrkkeilijöitä kuin hyvinvointia kansalaisilleen. Suomelle kotikisat olivat paikka näyttää maailmalle, että sodan runtelema maa oli toipumassa. Samaa näytti olympiakentille Helsingissä palannut Neuvostoliitto.

Vaikka mitalit jaetaan yksilöille, osansa kunniasta ottavat kansallisvaltiot. Kun presidentti Mauno Koivisto tohti virkakaudellaan pohdiskella urheilun nationalistisuutta lippujen liehutuksineen, lunta tuli tupaan kunnolla. EU-aikana voi miettiä, millainen mökä nousisi, jos joku ehdottaisi, että sinivalkoisen lipun sijasta palkintojenjaossa nousisikin unionin tähtilippu.

Ateenan kisoja politiikka varjostanee vain lievästi. Valkovenäläinen urheilujohtaja on jo toivotettu ei-tervetulleeksi. Yksikään ei boikotoi kisoja Irakin sodan takia; se kertoo Yhdysvaltain asemasta maailman hypervaltiona. Jos Saddam Hussein olisi syrjäytetty toisena aikana, politiikka olisi tunkeutunut urheilukentille Ateenassakin. Se olisi ollut helpompi vastustaja kuin terrorismi.

Poliittisten järjestelmien taistelu sotkeutui urheiluun pahiten kylmän sodan kalseimpina vuosina. Kun neuvostojohtaja Leonid Brezhnev lähetti joukkoja Afganistaniin jouluna 1979, presidentti Jimmy Carter vastasi boikotilla. Yhdysvaltain lisäksi Moskovan kisoja boikotoivat kuitenkin vain Länsi-Saksa ja Japani. Mukana ei ollut esimerkiksi Britannia, jota sentään johti rautarouva Margaret Thatcher. Carter ja Thatcher eivät olleet sydänystäviä.

Neuvostoliitto maksoi potut pottuina jäämällä pois Los Angelesin vuoden 1984 kisoista. Rintamassa oli toistakymmentä muutakin maata; sosialistimaiden rintamasta lipesi kuitenkin Romania. Myös omaa linjaansa vetänyt punainen Kiina viittasi boikotille kintaalla ja tuli pitkästä aikaa mukaan olympiakisoihin. Kisat avasi kukapas muu kuin presidentti Ronald Reagan, joka oli runsas vuosi aiemmin ristinyt Neuvostoliiton "pahan valtakunnaksi".

Ensimmäinen laaja kesäolympialaisboikotti nähtiin jo vuoden 1976 Montrealin kisoissa. Tuolloin 22 Afrikan maata jäi pois kisoista, koska niihin osallistui Uusi-Seelanti. Se oli palauttanut urheilusuhteensa tuolloin vielä valkoisen apartheidin hallitsemaan Etelä-Afrikkaan. Boikotin takia jäi ikuiseksi arvoitukseksi, olisiko Etiopian Mirus Yifter pysäyttänyt Lasse Virénin voittokulun kympillä ja vitosella.

Sisäiset konfliktit ja etniset tekijät ihonväriä myöten ovat antaneet oman sävynsä olympiakisoille. Vallassa ollut natsi-ideologia antoi Berliinissä 1936 järjestetyille kisoille kitkerän sivumaun. Mustan Jesse Owensin neljä kultamitalia olivat kuitenkin kuin märkä rätti Adolf Hitlerin kasvoihin.

Etniset ristiriidat nousivat esille myös Meksikossa 1968. Kultaa ja pronssia 200 metrillä voittaneet amerikkalaisjuoksijat Tommie Smith ja John Carlos nostivat palkintopallilla nyrkkinsä ylös mustan vallan merkiksi. Kaksikko passitettiin kotiin.

Terrorismikin on toki ehtinyt jo lyödä leimansa olympiahistoriaan. Musta syyskuu -niminen arabiterroristijärjestö sieppasi vuoden 1972 kisoissa Münchenissä israelilaisurheilijoita. Olympiakylässä ja lentokentällä käydyissä tulitaistelussa sai surmansa yhteensä 18 ihmistä.

Turvallisuuskysymykset nousivat esille myös Atlantassa 1996, kun olympiapuistossa räjähti omatekoinen pommi. Kaksi ihmistä kuoli ja yli sata loukkaantui. Iskusta epäiltiin pitkään ja aiheetta miestä nimeltä Richard Jewell. Pommitapausta ei ole vieläkään selvitetty. Tiedotusvälineet piirittivät Jewelliä säälittä. Hän sai ainakin NBC-televisioyhtiöltä puolen miljoonan dollarin vahingonkorvaukset.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS
Mainos

Kommentoi

Mainos
Mainos

Uutisvirta

87
Utajärvi vähentää johtajia – kunnanjohtajan mukaan pieni kunta pärjää pienemmällä hallinnolla
48
Iivo Niskaselle kuninkuusmatkan olympiakultaa! "Lämmin oli se Suomen lippu kietoutua"
42
Oma lautakunta lyttäsi koko Oulun palveluverkkoselvityksen, lautakunta haluaa lapset ja nuoret keskiöön
24
"Me emme saa apua sinisten silmiemme tähden" - Jussi Niinistö vastaa, voiko Suomi turvautua Saksaan kuten aiemmin historiassa
20
Aggressiivisuuden väheneminen on kutistanut ihmisaivoja – ihminen on alkanut muistuttaa kasvoiltaan simpanssin poikasta
20
Ministeri Sampo Terho lupasi vetäistä arhinmäet, jos Iivo Niskanen tuo kultaa: "Luulen, että kyllä kansa ymmärtää"
16
Lännen Median kysely: Jyrki Katainen onnistunut kiitettävästi EU-komissaarina, suomalaismeppien antama arvosana 9-

Etusivulla nyt

Mainos

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Sipilän mahdoton työllisyystavoite toteutuu !

Oppositio vain jaksaa nähdä ,että hallitus tekee vain huonoja asioita. Herätkää jo. Ekonomistitkin olivat alussa vääräss... Lue lisää...
J.S.

Jari ja sarjakuvat

Jari

24.2.

Naapurit

24.2.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image