Noloin juttu lienee Ritaharjun monitoimikoulun yllättävä "kutistuminen". Senhän piti ratkaista pohjoisten kaupunginosien koulujen kaikki tilaongelmat.
Elleivät asukkaat olisi olleet tiukkana, olisi samalla alueella oleva Kuivasjärven koulu pantu ajat sitten pakettiin. Nyt se on osoittautunut äärettömän tarpeelliseksi, että oppilastulvasta edes joten kuten säällisesti selvitään.
Mikä vääntö siitä käytiinkään. Kun paljon hämmennystä aiheuttaneesta kouluverkkoselvityksestä marraskuussa 2010 tiedotettiin kuntalaisia, ihmettelivät Ritaharjun ja Kuivasjärven asukkaat toistuvasti, etteivät oppilasennusteet voi pitää paikkaansa.
Virkamiehet ja lautakunta suhtautuivat kuitenkin kommentteihin nihkeästi ja syyttivät laskelmien arvostelijoita jopa ajan haaskauksesta. Myös Ritaharjun koulussa tuleva tilanne havaittiin muutamassa kuukaudessa ja ruvettiin viestittämään lisätilojen tarpeesta. Silti suunnitelmat parakkikoulusta kiistettiin viimeiseen asti.
Nyt virhe on myönnetty, vaikka selitys ei olekaan selvinnyt. Oli mikä oli, ikäväksi asian tekee se, että tällainen on omiaan synnyttämään epävarmuutta myös muilla alueilla.
Korvensuoralla ja Talvikankaalla riemuittiin viime viikolla tiedosta, että alueelle ollaan vihdoinkin saamassa uusi koulu. Siellä asukkaat ovat parikymmentä vuotta jaksaneet taistella oman yläasteen puolesta, vaikka päättäjiltä ongelma jo välillä yksinkertaisesti täysin unohtui.
Silti mitenkään tervetullut ei asukkaiden asiantuntemus omassa asiassaan täälläkään ollut. Uuden koulun hankesuunnitelmaa tehtäessä heiltä ei missään vaiheessa kysytty mitään, eikä heidän lähettämiään aineistoja kommentoitu mitenkään.
Vielä viime syksynä asukastoimikuntiin ja vanhempainyhdistyksiin tuli pikemminkin viestiä, että antakaa hyvät ihmiset hankesuunnittelijoille työrauha.
Alueella tehtiin muun muassa oma-aloitteisesti asukaskysely palvelujen tarpeesta. Myös yläasteen vaihtoehtoisista paikoista kysyttiin kommentteja. Pyytämättä ja yllätyksenä nämäkin lähetettiin hankeryhmälle tiedoksi.
Lopputulos on joka tapauksessa hyvä. Sitä kiitellään nyt kilvan. Asukkaat kokevat, että heitä on suunnitelmaa hiottaessa kuitenkin kuultu. "Tuputtaminen" on siis kannattanut. Nyt vaan toivotaan, että koulu vielä rakennetaankin.
Lisää esimerkkejä: säästöjen vimmassa oltiin lakkauttamassa Sanginsuun koulua sekä purkamassa Herukan koulun lisäelementtejä ennen aikojaan. Lopulta asukkaat saivat molemmissa tueksi poliittisia päättäjiä ja jatkoaikaa tuli ainakin elokuuhun 2013 saakka.
Kouluverkon suunnittelu ei ole taatusti ole maailman helpointa puuhaa. Tilanteet muuttuvat. Jonkinlaista vuoropuhelua kaupungin teknisen puolen ja opetustoimen välillä voi kuitenkin odottaa.
Nyt vanhemmat pystyivät kaupungin tonttitarjonnan perusteella päättelemään yksinkertaisella logiikalla tarkemmat lukemat kuin varsinaiset asiantuntijat.
Jotain merkkejä paremmassa on luvassa. Kaupungin puolelta on viestitetty, että asukkaat tullaan jatkossa ottamaan kaavoissa ja vastaavissa paremmin suunnitteluun mukaan.
Siinä on varmasti paljon oppimista puolin ja toisin. Uusi Oulu muuttaa tilanteita ja kaikenlaiset verkot ovat taas uudessa asennossa.
On tässä demokratiapuolikin. Kun uuden Oulun kuntien omat valtuustot yhtyvät yhdeksi ja samaksi Oulun valtuustoksi, jää paikallinen vaikuttaminen entistä enemmän kansalaisryhmien harteille.
Jos uudessa Oulussa todella halutaan kuulla tasapuolisesti kaikkia alueita ja asukkaita, on antennit viritettävä ihan toiselle herkkyystasolle.
Kommentoi