Yhdysvaltain puolustusministeriö Pentagon sulki erään propagandayksikkönsä, kertoi Kaleva tiistaina. Tämä "strategisen vaikuttamisen toimisto" perustettiin terrorismin vastaisen sodan alkumelskeissä 2002.
Yhdysvallat oli tuolloin asemoinut itsensä kansainvälisen yhteisön ja lain yläpuolelle, mutta se oli samalla haavoitettu supervalta, joka oli huolissaan al-Qaidan ja muiden ääriryhmien kyvystä uusiin terrori-iskuihin.
Kenties satoja miljoonia dollareita muutamassa vuodessa käyttäneen toimiston tehtävänä oli ennen muuta tuottaa Yhdysvaltain sotilaallisten tavoitteiden kannalta myönteistä informaatiota kansainväliseen mediaan. Ja kuten tuolloinen puolustusministeri Donald Rumsfeld höläytti, tarvittaessa voitiin käyttää myös disinformaatiota.
Kaikki on ollut sodissa luvallista, ja kova propaganda kytkettiin nytkin vaivatta myös kidutuksen sallivaan kovaan sodankäyntiin. Toimisto järjesti pr- ja tiedotuskampanjoita, tilasi ja osti salaa juttuja eri tiedotusvälineisiin ja pukkasi ulos aineistoja, jotka olivat ristiriidassa esimerkiksi käynnissä olevien sotien todellisuuden kanssa.
Välillä nähtiin tarpeelliseksi vaihtaa toimiston nimi vähemmän alleviivaavaksi ja viedä koko puulaaki piiloon, mutta toiminta jatkui kaiketi entiseen malliin.
Siis kaikin puolin normaalia toimintaa. Erivärinen propaganda, disinformaatio, psykologinen sodankäynti, mediasodankäynti ynnä muu sellainen on aina kuulunut kuvioon.
Tavoitteena on ollut yleisöjen havaintojen hallinta ja käytösmuutokset, ja mieluimmin aivan arkisesti ilman poliittista tömistelyä. Pitkäkestoisempien asenteiden muuttaminen on paljon hankalampaa.
Aktiivisinta mediasodankäynti lienee perinteisesti sotilaallisella sektorilla, jossa mediavoittoja tavoitellaan kiihkeästi riippumatta siitä, miten ase kädessä sujuu. Ei siinä tarvitse välttämättä suorastaan valehdella, vaan uutisissa toistuvat kriisit ja yhteenotot, joissa osapuolten etuna on rajata ja ohjata tiedonkulkua.
Millainen on totuus esimerkiksi Israelin hyökkäyksestä Gazaan? Miksi ja miten paljon siviiliuhreja tuli Yhdysvaltain viime ilmaiskussa Afganistanissa? Kuka tietää, mitä Georgian mystinen kapinayritys tiistaina tarkoitti? Taistelu tiedotusilmapiirin hallinnasta on kovaa.
Mitä tärkeämmästä geostrategisesta alueesta on kyse, mitä ankarampaa on valtapeli, mitä isompia ovat suurvaltain saavutettavissa olevat edut, sitä aktiivisemmin pyritään kuvia, merkityksiä, tietoa ja niiden lähteitä hallitsemaan. Harva se hallitus, jonka alaisessa laitoksessa mietitään viran puolesta strategista kommunikaatiota eri vaihtoehtojen varalle.
Uudenlaisen mullistavan "taistelutilan" ja siis uusia ongelmia alan miehille tuottaa kyber-avaruus. www hakkaa lentolehtiset ja televisiokuvat mennen tullen. Viranomaisille se on hankalampaa jo puutteellisen lainsäädännön vuoksi, mutta ennen muuta siksi, että villi kyber-avaruus rakentui asiantuntijoiden mukaan rihmastomaisesti, ei-systemaattisesti. Kaikenlaisia takaportteja löytyy loputtomiin.
Ja suurvalloilla on tietysti parhaat resurssit nettihyökkäykseen ja -puolustukseen. Enemmän tai vähemmän demokraattiset mahdit satsaavat muutenkin näkemyksensä toitottamiseen.
Barack Obama on aloittanut suursiivouksen. Tarve pärjätä strategisessa viestinnässä ei ole vähentynyt, mutta terrorismin vastaisen sodan käsite on pudotettu hallinnon kielestä. Ja samalla periaatteessa musta propaganda. Jos nämä sanat tulevat käytännöksi, mediasodankäynti voi muuttua hieman puhtaammaksi.
***
Kysy itseltäsi joka aamu, oletko varmasti hereillä, kehotti Erno Paasilinna. Täytyy nykyään myöntää, että usein aamulla nukuttaa armottomasti. Millä tavalla hereillä, oli Ernon toinen kysymys.