Kolumnit

Mum­mo­his­to­ri­aan syventyminen on juhlaa

Kolumnit 16.11.2017 12:00
Pekka Vuollo

 

Tasan sata vuotta sitten suomalaisilla oli nälkä. Edelliskesänä oli saatu huono sato, eikä niitäkään elintarvikkeita, joita oli, pystytty kuljettamaan maan sisällä.

 

 

”Suora nälänhätä on niillä ihmisillä, joilla ei itsellä ole maata eikä karjaa. Korttijauhoja ei ole tähän asti tänä talvena saatu kuin joskus.”

Vuonna 1892 syntynyt Selina, isäni äiti, oli jakamassa elintarvikkeita. Hän kirjoitti sanat kauniilla käsialallaan mustakantiseen muistikirjaansa alkuvuonna 1918. Hän moitti itseään laiskaksi, kun edellisistä merkinnöistä oli kuukausia. ”Paljo olisi ollu muistiin panemista. Ei niin paljo tältä perältä eikä yksityisten asioista kuin valtiollisista.”

26-vuotias kirjoitti kuitenkin mieluummin omista ja muiden pohjoisen kylän asukkaiden kohtaloista kuin Suomen itsenäistymisestä ja sen jälkeisestä kansalaissodasta. Sodan vaikutukset, huono sato ja niitä seurannut puute koskettivatkin lappilaisen kylän tavallisten ihmisten elämää enemmän kuin taistelut, joita käytiin aivan muualla.

Selina kertoo, että muutamat ihmiset kuolivat nälkään talvella 1917-1918. ”Sairaalassa on kaksi pientä lasta, jotka on nälästä niin heikkona ettei ole kuin luut ja huono nahka.Kerjäläisiä käypi joka päivä monta talossa. Ihmiset on laihtuneet. Monet ittelliset on kuin raskaan taudin sairastaneet.”

Pienessä mustavalkoisessa valokuvassa Selina ja toinen mummoni, Viipurissa vuonna 1907 syntynyt Elsa, istuvat Selinan kotitalon Tapanin ulkorapuilla joskus 1950-luvun lopulla. On kesäpäivä, aurinko paistaa heille ja entistä valoisammin myös Suomelle. Maa on päässyt jaloilleen.

Elsa-mummo sai käydä koulua, päinvastoin kuin Selina, joka palavasti olisi halunnut opiskella, mutta jonka toive ei koskaan toteutunut.

Elsa kävi Jyväskylän seminaarin ja 20-vuotiaana matkasi opettajaksi Suomussalmelle. Vuosi oli 1928. Hän löysi Suomussalmelta puolison, perheeseen syntyi kolme lasta. Yksi heistä oli äitini.

Sitten tuli sota ja vei kodin ja nuorelta perheeltä isän. Elsa teki rohkean päätöksen ja vei lapsikatraansa sodan jälkeen Keski-Suomeen, koska halusi tarjota lapsilleen mahdollisuuden käydä koulua.

”Virallisen historiankirjoituksen rinnalla ja sen lomassa elää sukujen ja perheiden historia. Se tarina tulee julki kaikkien elsojen ja selinoiden kautta.”

Suomi on juhlinut itsenäisyytensä satavuotisuutta ahkerasti, antaumuksella ja paatoksellakin. Tämän vuoden kymmenen kuukauden aikana juhlia on ollut lukematon määrä, jokaiselle jotakin. Juhlakausi huipentuu itsenäisyyspäivään.

On hyvä, että juhlitaan silloin, kun on juhlan aika. Kansakunnan historian käännekohdat ovat muistamisen ja muistelemisen väärtejä. Ei haittaa, vaikka perusasiat historian kiemuroista ja niiden tekijöistä tulevat kerratuiksi.

Virallisen historiankirjoituksen rinnalla ja sen lomassa elää sukujen ja perheiden historia. Se tarina tulee julki kaikkien elsojen ja selinoiden kautta, käsin kirjoitetuissa vihkoissa, kertomuksissa tai yllättäen jostain löytyneissä papereissa.

Oman suvun historiaan perehtymistä voi suositella lämpimästi. Mitä pitemmäksi oma historia tulee, sitä kiinnostavammaksi tulee oman suvun menneisyyden läpikäyminen.

Sata vuotta ei ole pitkä aika. Joukossamme on paljon heitä, joiden ensi parkaisu on kuultu ennen Suomen itsenäisyysjulistusta.

Vielä paljon enemmän on heitä, jotka ovat taistelleet sotavuosien läpi, nähneet jälleenrakennuksen ajat ja Suomen uuden nousun.

Heitä kannattaa etenkin näin juhlavuonna kuunnella tarkasti. Matka oman suvun elämänkohtaloihin voi tuoda yllätyksiä, mutta myös selityksiä asioihin, joita ei ole ennen ymmärtänyt.

MAINOS

Kommentoi

Uutisvirta

23
Oululaisfanit juhlivat Kärppien Suomen mestaruutta läpi yön
15
Kärpät vei mestaruuden Tapparan nenän edestä – Hakametsä hiljeni oululaisjoukkueen juhliessa
9
Oulun seudulla aamupäivällä kuuluneet ja tuntuneet pamaukset aiheuttivat Hornetit - ilmavoimien mukaan äänivallia ei rikottu liian matalalla
8
Kärppäkapteeni Lasse Kukkonen ei ole maajoukkueen käytettävissä – ”Nyt on aika maksaa takaisin vaimolle ja tytöille”
5
Sotesta saa ainakin pienissä oppositioryhmissä päättää itse – Kd:n edustajat voivat äänestää eri tavoin
4
Keskusta uudistaisi koulujärjestelmän – nuorille tulevaisuuskutsunnat, esikoulu ja kaksi ensimmäistä luokkaa yhdeksi kokonaisuudeksi
4
Nationalismin suosio syventää juopaa keskellä Eurooppaa – Tshekki ja Slovakia tekevät pesäeroa Puolaan ja Unkariin

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Suuri sotaharjoitus 2021

288 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Suuri sotaharjoitus 2021

Päinvastoin. Minä ymmärrän hyvin, että lapsi saattaa häiriintyä, jos hän kuulee 3-vuotiaasta asti sotajuttuja. Lue lisää...
Vuotta viis

Jari ja sarjakuvat

Jari

26.4.

Naapurit

27.4.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image