Kolumnit

Mitä mieltä on tie­tei­den­vä­li­syy­des­sä?

Kirjoittaja Jouni-Matti Kuukkanen.
Kolumnit 12.6.2018 20:00
Jouni-Matti Kuukkanen

Tieteidenvälisyys on muodikasta sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Aikamme himoitumpaa ERC-tutkimusrahoitusta (European Research Council) on turha odottaa, jos ei kykene osoittamaan projektin tieteidenvälistä potentiaalia.

Oulun yliopistossa tieteidenvälisyyttä haetaan muun muassa monitieteisten fokusinstituuttien avulla, joissa on edustettuina useimmat yliopiston tutkimusalat. Toivottavaa on lisäksi, että yhteistyö ei jäisi vaikkapa eri teknisten alojen tai ihmistieteiden sisäiseksi, vaan se olisi nämäkin raja-aidat ylittävää.

Harvoin tulee silti pohdituksi, mitä hyvää tieteidenvälisyydessä on. Miksei annettaisi alaspesialistien pysyä omissa lokeroissaan kuin mehiläiset omissa kennoissaan? Tämä voisi olla luontevaa jo siksikin, että Oulun yliopiston Linnanmaan kampus on tavallaan kuin valtaisa mehiläiskenno.

Yksi peruste tieteidenvälisyydelle on synergiaedut. Eri alojen edustajat saattavat ahkeroida saman tyyppisten tutkimuskysymysten parissa sitä itse välttämättä huomaamatta. Tämän asian havaitseminen ja siitä seuraava mahdollinen yhteistyö on kaikille eduksi.

”Oulun yliopistolla on salainen ase. Linnanmaan kampus ei ole ehkä maailman kaunein, mutta se jos joku on monitieteinen.”

Kohtaaminen voi tapahtua hyvin epävirallisissakin merkeissä. Joissakin fokusinstituuteissa järjestetään esimerkiksi tiedeaamiaistapaamisia kerran viikossa.

Mutta mitä mieltä tieteidenvälisyydessä on, jos asiaa pohditaan hiukan filosofisemmin? Miksi kannattaisi vaivautua ajattelemaan tutun ja turvallisen ulkopuolella? Toisen tieteenalan näkökulmasta?

Uskon, että kaikkein perimmäinen peruste on se, että todellisuutta ei ole kategorisoitu tieteenalojen mukaan. Tieteetkin ovat ihmisten tekoa, ja niillä on historiansa. Asianlaita on samoin tieteen ongelmien kohdalla. Todellisuudella itsellään ei ole ongelmia; se vain on.

Otetaan kasvihuoneilmiö esimerkiksi. Sen selittäminen, saati ratkaiseminen, tuskin onnistuu yhden alan voimin. Ilmiön ympärille kehittynyt tutkimus onkin antanut sytykkeen monille uusille tieteellisille lähestymistavoille. Tai pohditaan alkoholismia. Lääketieteelliset, psykologiset, sosiologiset, sosiaalipoliittiset, kulttuurintutkimukselliset, taloudelliset jne. lähestymistavat vaikuttavat kaikki perustelluilta.

Historioitsija Henry Brooks Adams esitti jo reilut sata vuotta sitten, että tieto, tai filosofisesti ainakin informaatio, kasvaa eksponentiaalisesti eli karkeasti ottaen kiihtyvää tahtia. Mitä enemmän on informaatioita, sitä enemmän syntyy informaatiota. Ratkaistut ongelmat antavat virikkeen uusille kysymyksille; ne eivät tuo tutkimusprosessia päätepisteeseen.

Joidenkin arvioiden mukaan tieteellinen tieto kaksinkertaistuu jopa joka yhdeksäs vuosi. Tiedon kasvulle ja tieteen kehitykselle ei näyttäisi olevan rajoja.

Seurauksena on erilaisten tutkimussuuntausten ja tieteenalojen jatkuva kasvu ja varioituminen. Filosofi Nicholas Rescherin ja Britannica-tietosanakirjan mukaan vuonna 1911 fysiikan pääaloja oli 9, joilla yhteensä 19 erikoistumishaaraa. Vuonna 1970 pääaloja oli 16, joilla jo 205 haaraa. Yritin etsiä päivitettyä tietoa siinä onnistumatta.

Havainto on tieteenhistoriallisesti kiintoisa. Tiede kokonaisuutena ei näyttäisi olevan kulkemassa kohti yhtä suurta Totuutta, vaan tuottavan kasvavan mutta epäyhtenäisen joukon totuuksia mitä erilaisimmista asioista. Joskus puhutaan kaiken selittävästä teoriasta, mutta tuskin sekään selittäisi alkeishiukkasten liikehdinnän, mehiläisten käyttäytymisen, lasten puheen kehityksen ja runouden samalla kertaa.

Tieteen historia muistuttaa jonkinlaista evolutiivista, alati kasvavaa ja haarautuvaa puuta. Lajiutumisen ja erikoistumisen hintana on kommunikaation ja vuorovaikutuksen vaikeutuminen, ja ehkä jopa muodostuminen mahdottomaksi, eri alojen välillä. Syntyy uusia oppituoleja ja laitoksia, tieteellisiä lehtiä ja konferensseja, ja lopulta omia tieteen kieliä.

Oikeanlaiselle sulkeutumiselle ja erikoistumiselle on toki syynsä. Ilman niitä olisi vaikea kasata vaadittavaa tietomassaa, luoda spesifejä metodeja ja teorioita, joita tieteenalan kehittyminen vaatii. Tarpeellisistakin poteroista on vain vaivalloista nousta ylös.

Jos tieteenhistoriallisen puun lehdet edustavat eri tieteenaloja, niin ainakin kevään tullen on hyvä pöyhäistä varissutta lehtikasaa ja toivoa uutta, tai uudenlaista, kasvua. Jos tieteenalaluokitukset eivät ole todellisuuden peili, vaan sen jatke, niin tieteellisten näkökulmien rajat ovat ihmisen luomissa instituutioissa ja mielikuvituksessa.

Palataan vielä tiedeaamiaiselle. Tieteidenvälisyyttä ajatellen Oulun yliopistolla on salainen ase. Linnanmaan kampus ei ole ehkä maailman kaunein, mutta se jos joku on monitieteinen. Lääketiedettä lukuun ottamatta kaikki alat ovat saman katon alla.

Kun tutkija astuu kennostaan ulos, ei koskaan tiedä, minkä alan asiantuntijaan törmää. Ainakaan periaatteessa.

Jouni-Matti Kuukkanen on dosentti ja filosofian apulaisprofessori Oulun yliopistossa.

MAINOS

Kommentoi

"Oulun yliopistolla on salainen ase. Linnanmaan kampus ei ole ehkä maailman kaunein, mutta se jos joku on monitieteinen.

Kun tutkija astuu kennostaan ulos, ei koskaan tiedä, minkä alan asiantuntijaan törmää."

Sama koskee opiskelijoita. Kun aikoinaan kiersin kouluja, kerroin, kuinka helppo Oulun yliopistossa on valita sivuaineita, koska melkein kaikki oppiaineet ovat saman katon alla.

Kestää vain 15 minuuttia kävellä rehtorin päästä kasvatustieteilijöiden päähän, ja kun rehtorin päässä ei ole mitään, matka ei kestä sitäkään. Tuolta valtaväylältä eroavat lähes kaikki laitokset. - Tämä taisi jäädä kertomatta Oulun yliopiston silloiselta rehtorilta, joka kiersi myös kouluissa ja on tunnettu vitseistään.

Mitä tieteiden väliseen yhteistyöhön tulee, matemaatikoilla on ollut yhteistyötä varmaankin kaikkien tieteenalojen kanssa. Ilman tilastomatematiikkaa ei selviä yksikään tiede. Linnanmaan kampuksella tuttuja tuli p

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oho... silloin kun minä Oulun yliopistolla olin, ei siellä saanut puhua tieteidenvälisyydestä, tökkäsi jo noihin fysiikan aloihin.

Ovatko asiat muuttuneet aivan oikeasti, vai onko tämä juhlapuhetta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Alkoholiasian pohtiminen eri vinkkeleistä ilman suurempia apuvälineitä, on kivaa puuhaa tieteellisesti. Jännimpiä on "kiikareilla" tutkia asiaa samanhetkisesti kahta erinlaista kehitystasoa, olla läsnä,"tuossa voi käydä huonosti " kuten, miehelle joka meni pistooli kädessään tiikerin häkkiin. Olla läsnä mielikuvallisesti, sillä tiedolla mitä on saanut käyttöönsä, ja tarkastella mikä on mahdollista toisaalla... Huomasin erehtyneeni! Mitä mieltä olette? Tarkoitit lienee edellisen kaltaista toimintaa? On kivaa!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

11:47
Saksan maajoukkue pyytää Ruotsilta anteeksi provokatiivista juhlintaa
11:03
Naiset pääsevät vihdoin rattiin Saudi-Arabiassa – nyt naisilla on ajo-oikeus kaikissa maailman maissa
10:38
Juhannuksen vietto näyttäisi jatkuneen rauhallisena – toistaiseksi ei varmistuneita hukkumistapauksia
10:17
Oulun yliopiston tutkimus paneutui Keminmaan kirkon muumion terveyteen – Hyväosaiset kärsivät elintasosairauksista jo 1600-luvulla
9:00
Kekkonen poisti hakaristin Valkoisen Ruusun suurrististä, muuallakin swastika on yhä tabu – Tutkija nostaisi muinaisen symbolin arvoonsa
9:00
Kuinka CIA:n agentti värvätään? Ukraina avasi pahamaineisen KGB:n arkistoa tutkijoille – näin Neuvostoliitto koulutti vakoojiaan lännen kampittamiseen Tilaajille
8:43
Valkoisen talon tiedottajaa ei palveltu ravintolassa Yhdysvaltojen Virginiassa – syynä Trumpin politiikan puolustaminen
24
Kekkonen poisti hakaristin Valkoisen Ruusun suurrististä, muuallakin swastika on yhä tabu – Tutkija nostaisi muinaisen symbolin arvoonsa
24
Politico: Trumpin nollatoleranssipolitiikka rajalla on käytännössä kuollut ja kuopattu
13
Saksan maaliin johtaneen vapaapotkun aiheuttanut ruotsalaispelaaja lytättiin sosiaalisessa mediassa: "Saavat jatkaa vihaamista"
13
Valkoisen talon tiedottajaa ei palveltu ravintolassa Yhdysvaltojen Virginiassa – syynä Trumpin politiikan puolustaminen
10
Kaupasta vietiin olutta puukolla uhaten ja nyrkit heiluivat Oulussa juhannusaattona, myös rattijuopot työllistivät poliisia
9
Henkilöauton kuljettaja loukkaantui lievästi ulosajossa Kempeleessä – puhalsi 1,8 promillen lukemat
8
Syömäsä: Kesäisen kevyttä salaattia torin ravintolaryppäässä

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Mitä ajattelet Venäjästä?

130 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Uhkailulla ja kiristyksellä aikaansaadun kilpailukykysopimuksen kohtuuttomat lomarahaleikkaukset tuntuvat monen kukkaroissa!!

Johtuukohan siitä, ettei huonotuloiset ole käyneet kouluja riittävästi. Liekkö syynä ollut laiskuus, tyhmyys, asenne vai... Lue lisää...
Tuplamaisteri

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

23.6.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image