Kunnallispoliitikot ovat aloittaneet Oulussa ja muuallakin Suomessa syyskautensa. Se on tämän nelivuotiskauden viimeinen jakso.
Kaupunginhallitus oli koolla jo viikko sitten maanantaina. Tänä iltana kokoontuu kaupunginvaltuusto.
Lokakuun lopussa ovat kunnallisvaalit. Silloin arvioidaan, ketkä onnistuivat politiikassaan.
Tiedän, että kolme seuraavaa kuukautta ovat politiikkaan pyrkivien keskuudessa herkkää aikaa.
Marraskuussa, kun vaalitulos on selvillä, saatetaan jo hellittää tiukkaa ilmettä. Kiistely kätkeytyy poliitikkojen väliseksi mittelöksi, kun puolueet vääntävät avoinna olevista luottamuspaikoista keskenään.
Erityisen kovaa vääntö on puolueiden sisällä, kun saman puolueen jäsenet kamppailevat keskenään omalle puolueelle tarjolla olevista niin harvoista luottamuspaikoista.
Arvokkaimmat paikat löytyvät valtuuston puheenjohtajuuksista ja kaupunginhallituksen jäsenyyksistä.
Tämän päivän politiikassa on paljolti kyse näkyvyydestä. Teoilla ei välttämättä ole mitään merkitystä, mutta mielikuvilla on.
Niinpä kaupunginhallitus ehti jo syksyn ensimmäisessä kokouksessaan päättää, että valtuuston kokousten videointia jatketaan ainakin tämän vuoden loppuun.
Kokoukset ovat nähtävissä suorana ja raakana netissä kaupungin verkkosivuilla. Kukaan ei kommentoi valtuutettujen puhumisia eikä toimita lähetystä. Vastuu on täysin katselijalla. Kesäkuun kokousta kävi katsomassa 111 henkilöä.
Periaatteessa päätös on demokratian kannalta hyvä. Kansalaisille tarjoutuu helppo mahdollisuus nähdä livenä, miten valtuusto työskentelee.
Jo 1980-luvulla valtuuston kokouksia radioitiin suorana. Ensimmäisenä asialle ehti Yleisradion Oulu-radio.
Toimittaja vei kylmästi talousarviokokouksen alussa mikrofoninsa valtuuston puhujapönttöön ja kaikki, mitä pöntössä sanottiin, pääsi eetteriin.
Yksi rajoitus radioinnissa kuitenkin oli. Jo ohjelmatietojen mukaan suoran lähetyksen kesto oli määritelty tasan kolmeen tuntiin kello 9–12.
Suurimman hyödyn tilaisuudesta uskoi nappaavansa äärikommunistisen devan valtuutettu, kun hän pönttöön päästyään päästeli toista tuntia propagandaansa 30 sekuntia yli puolen päivän.
Devalainen onnistui vaihtamaan puhujajärjestystä vihreiden kanssa. Devalainen perusteli vaihtoa omilla kiireillään. Kaikin puolin vihreä herrasmies suostui vaihtoon.
Se oli näkemisen arvoinen juttu, kun vihreä valtuutettu huomasi tulleensa devalaisen narraamaksi. Kohtelias devaa suurempi vihreiden ryhmä pääsi sanomaan sanottavansa vasta 12.00.30.
Vahinko oli tapahtunut, sillä radiotoimittaja keräsi tuolloin mikrofoninsa pöntöstä. Suora radiolähetys Oulun kaupunginvaltuuston talousarviokokouksesta oli juuri päättynyt.
Tuossa hetkessä vihreät oppivat Oulussa poliittisen pelin ja sen raadollisuuden. Kohtelias ei pärjää politiikassa. Tuon jälkeen vihreät ovat olleet yhtä valmiita ottamaan itselleen sen, minkä muutkin puolueet.
Vaikka valtuuston kokoukset videoidaankin suorina, luotan katselijoihin. He eivät viitsi juuttua tietokoneen ääreen kuuntelemaan tuntien jaarituksia ja poliittista propagandaa.
Nykyajan katsoja sen sijaan odottaa nopeaa sanailua, jossa mielipiteet, väittämät ja vastaväittämät sinkoilevat ympäri salia nopeassa ja mielenkiintoisessa tahdissa.
Nykyisellä Oulun kaupunginvaltuustolla on pitkä matka tuohon haasteelliseen poliittisen keskustelun lajiin.
Lisäksi katsojat odottavat valtuutetuilta päätöksiä. Mitä päätöksiä? Se ei kylmistä videoinneista paljastu.
Kommentit