Kolumnit

Liberaalin järjestyksen kolme horjuvaa pilaria

Kolumnit 2.3.2018 20:00
Kristi Raik
KUVA: Marek Sabogal

Toisen maailmansodan jälkeen syntyneen kansainvälisen järjestyksen heikkenemisestä on puhuttu jo vuosia. Viime aikoina sen mureneminen on kiihtynyt.

 

Pitkittyneet sodat Syyriassa ja Ukrainassa, autoritaaristen järjestelmien vahvistuminen ja demokratian taantuma, kauppapoliittiset kiistat, nouseva protektionismi ja ahdasmielinen nationalismi – kaikki nämä tekijät vievät maailmaa kohti monenkeskisen kansainvälisen yhteistyön heikkenemistä.

Helmikuussa pidetty perinteikäs Münchenin turvallisuuskonferenssi ja sen yhteydessä julkaistu raportti antoivat tilanteesta synkän ja kattavan kuvan.


Haasteiden
hahmottamista auttaa liberaalin järjestyksen käsitteen pilkkominen osiin.

Demokratia, markkinatalous ja yhteistyölle perustuva turvallisuus ovat kolme keskeistä pilaria, joiden varaan toisen maailmansodan jälkeinen kansainvälisten suhteiden kehikko muotoutui. Kaikki kolme ovat nyt vaikeuksissa. Pilarit ovat tukeneet toisiaan, mutta niiden välillä on myös ristiriitoja.

Ensimmäinen pilari eli demokratia pitää sisällään poliittisten vapauksien, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion kunnioittamisen valtioiden sisällä. Kylmän sodan aikana maailma oli tältä osin ideologisesti kahtiajakautunut eikä kovinkaan liberaali.

Kylmän sodan päättymistä seurasi suuri demokratisaation aalto, joka ulottui kymmeniin valtioihin etenkin entisessä sosialistileirissä. Vuonna 2006 tämä aalto kääntyi päinvastaiseen suuntaan.

Siitä lähtien autoritarismi on maailmalla vähitellen lisääntynyt ja demokratia heikentynyt. Näin on tapahtunut jopa demokratian ja liberalismin synnyinsijoilla Euroopassa ja Yhdysvalloissa.


Toinen 
pilari, markkinatalous ja globaali vapaakauppa, on myös kohdannut lisääntyvää arvostelua. Valtioilta odotetaan kykyä huolehtia sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja kestävästä kehityksestä asettamalla rajoja vapaiden markkinoiden toiminnalle.

Keskiluokan ahdinko on ajanut etenkin Yhdysvaltoja protektionistisempaan suuntaan.

Globaali markkinatalous edustaa liberaalia ajattelua, kuten myös käsityksemme demokratiasta, mutta käytännössä näiden välillä on jännite, sillä globaalin tason markkinavoimat rajoittavat pääasiassa kansallisella tasolla toteutuvaa demokraattista päätöksentekoa.

Epäkohtia pitäisi pyrkiä korjaamaan enemmän kansainvälisellä tasolla yhteisten pelisääntöjen kautta, mutta tämä – myöskin liberaali – ratkaisumalli kärsii monenkeskisen yhteistyön yleisestä heikkemisestä. Lisääntynyt protektionismi kiristää muun muassa Euroopan ja Yhdysvaltojen suhteita.


Liberaalin
järjestyksen kolmas pilari, yhteistyövarainen turvallisuus, on merkitykseltään kaikkein keskeisin. Rauha on toimivan demokratian ja markkinatalouden perusedellytys. Turvallisuuspolitiikassa liberaali lähestymistapa tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että konfliktit pyritään ratkaisemaan rauhanomaisesti, sopimuksista pidetään kiinni ja yhteistyötä varten kehitetään instituutioita ja normeja, joiden uskotaan luovan vakautta.

Nämä ihanteet ovat pettäneet kaikkein karmeimmalla tavalla Syyrian sodassa, josta on tullut suurvaltojen välisen valtataistelun tanner.

Kun demokratia maailmalla taantuu, nousee entistä tärkeämmäksi kysymys siitä, miten keskenään erilaiset poliittiset järjestelmät saadaan sidottua yhteisesti sovituille säännöille perustuvaan yhteistyöhön. EU:n ja Kiinan retoriikassa on se yhteinen piirre, että kumpikin katsoo eri osapuolia hyödyttävän yhteistyön olevan mahdollista ja tavoiteltavaa. USA:n ja Venäjän strategioissa sen sijaan korostuu suurvaltojen välinen kilpailu ja nollasummapelin henki.

Turvallisuusyhteistyötä on vaikea toteuttaa valtioiden kesken, joilla ei ole yhteistä arvopohjaa tai näkemystä maailmanjärjestyksestä. Siihen on kuitenkin pyrittävä.


On hyvä
muistaa, että liberaali järjestys on aina ollut käytännön toteutukseltaan hyvin vajavainen. Se on toiminut näkemyksenä siitä, mihin pyritään – tai realistien mielestä vain sumuverhona voimapoliittiselle taistelulle, joka ei ole koskaan kansainvälisistä suhteista kadonnut.

Liberalismi on tarjonnut ihanteita ja periaatteita, joihin etenkin (muttei pelkästään) länsimaat ovat sitoutuneet vuosikymmenien ajan.

Jos läntinen maailma hylkää nämä ihanteet, tällä on käänteentekevä merkitys kansainväliselle politiikalle. Yhdysvaltojen turvallisuusstrategiassa liberaalien periaatteiden merkitys on Trumpin valtaannousun myötä selvästi heikentynyt.

EU pitää liberaalia järjestystä unionin yhteisen ulkopolitiikan keskiössä ainakin puheiden tasolla. Käytännössä myös Eurooppa on kuitenkin mukautunut geopoliittisen realismin nousuun. EU on jäänyt pitkälti liberaalin järjestyksen murenemisen sivustakatsojaksi, vaikka sillä on kenties eniten menetettävää.

Kristi Raik on Viron ulkopoliittisen instituutin johtaja.

MAINOS

Kommentoi

Yhdysvallat on kaukana demokratiasta. Varsinkin nykyään sotilasvaltio pahimmasta päästä jossa armeijan ihannointi ja pikkulasten lippuvalat koulun pihalla sotilaiden läsnäollessa muistuttavat 30-luvun saksaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Totuus, hyvyys ja kauneus. Nämä kolme kolme tärkeää ja sivistyksestä kertovaa arvoa ovat etenkin länsi-Euroopassa yhä pahemmin hukassa. Tilalle tulee valitettavasti barbaria. Länsimainen kulttuuri on etenkin Euroopassa jo käynyt niin pehmeäksi, ettei sitä täällä enää juuri ymmärretä tai haluta puolustaa. Ja mikäli joku puolustaa (tai vastustaa barbariaa), niin hänet leimataan niillä tutuilla jo ajat sitten merkityksensä menettäneillä leimasanoilla. Länsimaisista arvoista ollaan valmiita luopumaan tuosta vain.

Mitä demokratian tilasta huolestumiseen tulee, on sen suurin uhka jatkuva sananvapauden rajoittaminen ja keskustelun estäminen "vääristä" asioista. Toisin kuin globalistit uskottelevat, uhka demokratialle eivät ole ns. väärät vaalitulokset. Päin vastoin - ne nimeenomaan kertovat sen että demokratia toimii ja muutos on mahdollista, mikäli riittävä määrä ihmisiä on sitä mieltä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Evoluutiossa pilarit horjuvat jatkuvasti. Se on evoluution ydin: mikään ei ole koskaan ennalta varmaa eikä itsestään selvää.

"Survival of the fittest", kelpoisimman selviytyminen, ei tarkoita sitä, että kelpoisuus systeemissä lisääntyisi. Se tarkoittaa sitä, että epäkelpoa tuhoutuu evoluutiossa. Huonoa, siis epäkelpoa, syntyy jatkuvasti hurjaa vauhtia. Joskus, erittäin harvoin, joku epäkelpo mutaatio osoittautuu yllättävästi muita kelpoisemmaksi ja jää systeemiin kunnes uusi, vieläkin kelpoisempi putkahtaa esiin. Tätä on evoluutio.

Staattinen maailmankuva on väärinkäsitys.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Myös nähdä unta paljonpuhutusta universaalista kulttuurista on(se jos mikä)todellista unen näkemistä.
Jokainen yksilö näkee maailman omanlaisenaan ja kammoksuu vaistomaisesti ulkoapäin tulevaa taivuttelua ja liberalismi nähdään usein puuttumisena status quohon yksilötasolla.Sama koskee myös demokratiaa.
Jonkin verran ajattelevat ajattelijat ovat huomanneet sivuvaikutuksien ja kompleksisuuden kuitenkin olevan hallitsevia voimia tapahtumien jatkumossa.
Valmiita selityksiä ja rakennelmia ei voi tehdä ja voimme unohtaa ismit ja evoluutiokäsite sinällään myös horjuu.Joudumme arvioimaan myös kulttuurikäsitettä.
Merkkejä myös internationalismin luhistumisesta on voimakkaasti esillä.
Jo pitkään haudattuna puheenaiheena olleet ydinasekysymykset ovat nousemassa taas arkitodellisuuteen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Evoluutiossa eivät pärjää ne, jotka kammoksuvat ulkoapäin tulevaa vaikutusta. Yhteistyöhön pyrkiminen on edullisempi strategia kuin eristäytyminen. Yhteistyön ei kuitenkaan pidä olla alistamista vaan vapaaehtoista, sallivaa. Siis liberaalia.

Ihmiskunta on tänään liberaalimpi kuin koskaan ennen. Kaikilla eurooppalaisilla ei tietenkään voi enää olla henkilökohtaista kokemusta vaikkapa ajasta ennen Neuvostoliiton sortumista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

7:36
CNN: Vaarallisten siirtolaisnuorten pidätyskeskuksia syytetään epäinhimillisistä oloista USA:ssa
7:00
Kesä on hyvässä ja pahassa uusintojen aikaa – Ola, Topi ja Tapsa 300 vuotta -konsertti kallistuu paremmalle puolelle
7:00
Hitchcock on elokuva, jonka nimen pitäisi olla Alma – ohjaajamestari kuvaa Psykoa, mutta keskiössä on suhde vaimoon
7:00
Näin sujuu Mirja Vehkaperän perheen muutto Brysseliin – "Viimein äiti ehtii töistä illaksi kotiin" Tilaajille
7:00
Tavoitteena 17 metrin rutiinisuoritus – kolmiloikkaaja Simo Lipsanen kuuluu Suomen harvoihin mitalitoivoihin yleisurheilun EM-kisoissa elokuussa
7:00
Kultarannan keskustelut – yteisten asioiden hoitajat ovat hyviä keskustelijoita silloin, kun asiat ovat tarpeeksi suuria Lukijalta
6:30
Kokoomusnuorten vetäjä ottaisi vihreät hallitukseen

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Tuulivaroitus maa-alueille: Ahvenanmaan maakunnassa pohjoistuuli on vaarallisen voimakasta, tuulen nopeus puuskissa 20 m/s. Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnissa lännen ja luoteen välinen tuuli on vaarallisen voimakasta, tuulen nopeus puuskissa 20 m/s. Uudenmaan, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnissa etelän ja lounaan välinen tuuli on vaarallisen voimakasta, tuulen nopeus puuskissa 20 m/s. Keski-Suomen, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa etelätuuli on voimakasta, tuulen nopeus puuskissa 15 m/s. Keski-Pohjanmaan maakunnassa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Taivalkosken ja Kuusamon kuntia itätuuli on voimakasta, tuulen nopeus puuskissa 15 m/s. Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan maakunnissa länsituuli on voimakasta, tuulen nopeus puuskissa 15 m/s. Sadevaroitus: Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa voi sataa runsaasti, yli 50 mm vuorokaudessa. Metsäpalovaroitus päättyy tänään klo 6 Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnissa. Metsäpalovaroitus on edelleen voimassa Ahvenanmaan maakunnassa.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Juha Sipilä ehdottomasti jatkoon.

261 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Juha Sipilä ehdottomasti jatkoon.

Keskusta on ahneuden perikuva. Tämän osoittaa hallituksen ja erityisesti Sipilän toiminta. Köyhiltä ja sairailta leikata... Lue lisää...
KEPU PETTÄÄ AINA

Jari ja sarjakuvat

Jari

21.6.

Naapurit

22.6.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image