Kolumnit

Kun maito tulee eläintarhan purkista

Kolumnit 9.11.2017 12:00
Mirja Niemitalo

Mistä maito tulee? Kaikki alakoululaiset eivät tiedä, että maito tulee lehmästä, eikä vain valitsemalla mieluisa purkki kaupan kylmäkaapista.

Huomenna Oulun yliopistossa väittelevän filosofian maisteri Pia Smedsin väitöstutkimuksen mukaan suurella osalla alakoululaisista on varsin heikot tiedot ruoantuotannosta. Maatiloja pidetään lähinnä jonkinlaisina eläintarhoina.

Ei siis ihme, jos lapsukaiset maitotuotetiskin runsauden äärellä luulevat, että on lehmiä, joista yksi tuottaa luomumaitoa, toinen rasvatonta maitoa, kolmas manteli-, kaura- tai soijamaitoa ja neljäs pelkkää maitojuomaa. Jogurttiakin saadaan tuotenimien perusteella Mansikista, Mustikista ja Persikista.

Kasvimaidot eivät tosin ole lehmää nähneetkään, mutta ei sen väliä, kunhan täyttävät tarkoituksensa. Erilaisten trendien ja allergioiden myötä maitoa muistuttavien juomien valikoima on laajentunut.


Maidosta
jatkojalostettujen tuotteiden kirjo on kasvanut lyhyessä ajassa ällistyttäviin mittasuhteisiin. Valintoihin tuovat vaikeutta erilaiset kevyt- ja terveyspainotteiset vaihtoehdot. Maitojen, piimien, kermojen, rahkojen, viilien, jogurttien ja kahvimaitojen valikoimista on osattava valita laktoositonta, maitohappobakteeripitoista, hylaa, vitaminoitua, homogenoimatonta, luomua tai villiä ja vapaata. Aiemmin postmodernina aikana riitti, että nappasi mukaansa punaisen, sinisen tai vaaleansinisen maitopurkin.

Nyt voidaan kysyä, millä tavalla tuotettu ja lypsetty maito vastaa parhaiten mielikuvaa aidosta ja oikeasta maidosta.

Tarjolla on pihatossa vapaasti käyskennelleen suurnavetan lehmän maitoa, jonka utareista maito imaistaan useimmiten lypsyrobotilla. Parsinavettalehmän maito lypsetään konelypsyllä, mutta ihmiskädet asettavat lypsimen nännikupit paikoilleen. Maku pysyy kummassakin tapauksessa samana.


Eettisyyden
ja luonnonmukaisuuden nimissä ei ole vielä huomattu vaatia luonnossa paimennetun lehmän käsinlypsettyä maitoa takaisin. Kysyntä ja markkinat kohtaavat todennäköisesti tässäkin asiassa jossain vaiheessa. Varsinkin, jos kouluihin vaadittaisiin yhtenä päivänä viikossa ”alkuperäistä” maitoa.

Emännän käsinlypsämä maito kannattaisi pakata nostalgisesti maitohinkkiä muistuttavaan purkkiin varustettuna tekstillä, jonka mukaan lypsettäessä ei ole vahingoitettu eläimiä ja toimenpiteen aikana on saanut kuunnella klassista musiikkia.

Rehellisyyden nimissä on sanottava, että nykyajan lehmät eivät ole mitään kitukasvuisia kantturoita, vaan huippuunsa jalostettuja tuottavia supernautoja. Herkimmät lukijat voivat jättää seuraavan lauseen väliin. Jos lehmä ei tuota tarpeeksi tai ei enää tule tiineeksi, se pannaan lihoiksi ja liha päätyy kylmäaltaaseen jauhelihaksi.


Alakoululaisten
vajavaiset tiedot ruokaketjun yksityiskohdista ovat ymmärrettäviä aikana, jolloin einekset ovat vallanneet keittiön ja median välittämä kuva pitää sikaa ja lehmää lemmikkeinä.

Maatiloilta kaupunkeihin muuttaneilla sukupolvilla on ollut niin kiire päästä eroon navetanhajusta, että siinä rytäkässä on unohdettu valistaa lapsia tosielämästä.

Smedsin kuvailema maailmankuva on ollut totta jo pitempään. Jo parikymmentä vuotta sitten kerrottiin tarinaa, jonka mukaan päiväkotilapset piirsivät kalapuikon, kun aiheena oli kala.

Lopuksi vielä kysymys aitoutta, luonnonmukaisuutta ja eettisyyttä vaalivalle kuluttajalle. Onko oikein, että lehmän maito viedään vasikan suusta?

MAINOS

Kommentoi

Tässä on kysymys nykyisen koulujärjestelmän tehottomuudesta. Tietenkin joku haluaa syyllistää vanhemmat, mutta jos koulu opettaa ja tenttii asiat ja tiedot kuivasti ja tylsästi, siinä ei paljon vanhempienkaan opetus välttämättä auta. Koulussa on suoriuduttava koulun tavalla. Nyt pitäisikin nähdä asiat koulun kehittämisenä. Oppimismenetelmiä tulisi kehittää oppilaslähtöisesti itsenäistä ajattelua ja oivaltamista kannustaen. Nythän näyttää siltä, että koulu on rehtoria, opettajia, erityisopettajia, psykologeja, kuraattoreita, kasvatusohjaajia, kouluspsyykkareita, erityiskasvattajia, koulupoliiseja, oaj:tä, yms varten. "Joukossa tyhmyys tiivistyy." Koululaisten on yritettävä luovia heidän kanssa. Voiko rehtori ja opettajakaan enää keskittyä oppimisen tukemiseen, kun joutuu myös luovimaan tuon sekalaisen arsenaalin työllistämisen kanssa. Ja mitkä ovat vanhempien mahdollisuudet? Onko liian paljon "psyykkareita". Eihän työpaikoillakaan ole moista siipiporukkaa. Silloin kun koulu vielä toimi (10-15v sitten), tuollaista arsenaalia ei ollut koulun tehtävää hämäröittämässä ja oppimismotivaatioita heikentämässä. Mikä on koulun focus?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Eettisyyden ja luonnonmukaisuuden nimissä ei ole vielä huomattu vaatia luonnossa paimennetun lehmän käsinlypsettyä maitoa takaisin. "
Hyvä kuitti luomuintoilijoita kohtaan. En ole tosin varma onko tarkoitettu sellaiseksi. Lypsykoneen toiminta on kuitenkin paljon lähempänä vasikan imemistä kuin käsinlypsy, jossa maito puristetaan väkisin utareesta ulos.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mielestäni on hieman ilkeää ja jopa kohtuutonta kiskoa vastuuseen aikoinaan maalta muuttanutta sukupolvea siitä, etteivät sen ajan maalaiset ole osanneet ennustaa tämänpäiväistä maitotaloustuotteiden kirjoa. Tämän päivän tietämättömyydestä ovat siis vastuussa tämän päivän laadukkaat kasvattajat riippumatta heidän "juuristaan".

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Suuri sotaharjoitus 2021

219 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Suuri sotaharjoitus 2021

Venäjä ei yksin omista kansainvälisiä vesiä. Suomi itsenäisenä maana voi kutsua tänne ketä itse haluaa. Siihen ei tarvit... Lue lisää...
Luvat ja valtuudet k...

Jari ja sarjakuvat

Jari

22.4.

Naapurit

23.4.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image