Kolumnit

Ketä tu­le­vai­suu­des­sa pitäisi kuntouttaa – ja miten?

Kolumnit 23.11.2012 0:00
Niilo Keränen

Kuntoutus on laaja ja epämääräinen käsite. Joskus kuntoutus liittyy saumattomasti sairaanhoitoon, joskus se on sairaanhoidosta hyvinkin kaukana. Jälkimmäisiin kuuluvat esimerkiksi Kelan valikoimasta löytyvät elinkeinotuki, ammatillinen kuntoutus ja sopeutumisvalmennus. Sairaanhoitoon liittyvään kuntoutukseen voidaan lukea lääkinnällinen kuntoutus, johon kuuluvat muun muassa fysio-, puhe-, toiminta- ja psykoterapiat, sekä apuvälineet, erilaiset kuntoutuslaitosjaksot ja esimerkiksi ammatillisesti syvennetyt kuntoutuskurssit.

Ajoittain on tuotu esiin kriittisiä mielipiteitä kuntoutuksen hyödyistä. Iän myötä ilmeneviin tuki- ja liikuntaelinten vaivoihin laitosjaksosta parin vuoden välein ei kovin paljon hyötyä olekaan, ellei siihen liity väliaikoina tiivistä omaehtoista tai ohjattua harjoittelua. Näissä sairauksissa ei myöskään passiivinen nivelten liikuttelu fysioterapeutin tekemänä paljon auta, ellei hoitoon liity omaa harjoittelua.

Sen sijaan ison nivelleikkauksen jälkeen annettava terapia harjoitteluineen on ehdottomasti hyödyksi, jotta potilas oppii käyttämään leikattua niveltään. Tänään myös ennen leikkausta annettava fysioterapia kuuluu asiaan, jotta leikkauksen jälkeinen toiminta lähtisi sujuvammin käyntiin.

Kuntoutuksen pitää olla tavoitteellista. Karkeasti kuntoutus voidaan jakaa parantaviin ja ylläpitäviin toimiin. Leikkauksen, vammojen tai vaikkapa reuman yhteydessä fysioterapia on parantavaa. Puhe- tai kehitysviivästymälapsen puhe- ja toimintaterapia ovat parantavia hoitoja ja liittyvät kiinteästi sairaanhoitoon.

Psykoterapialla pyritään myös parantamaan sairastunut toimintakykyiseksi. Ylläpitävää voisi olla esimerkiksi vaikeasti vammautuneen tai kehitysvammaisen kuntoutus, jolla kuntoutujan toimintakyky yritetään pitää sellaisena, että hän pystyisi suoriutumaan mahdollisimman itsenäisesti. Toisinaan kuntoutus tähtää siihen, että vaikeavammaisen fyysinen tila pysyisi edes sellaisena, että toiset pystyisivät häntä hoitamaan.

Ikäihmisten kuntoutusta on pidetty ylläpitävänä. Juuri päättyneessä Kelan koordinoimassa hankkeessa – jossa mukana oli muun muassa Oulun Diakonissalaitos – 75 täyttäneiden kunto saatiin selvästi paranemaan.

Tulevina vuosikymmeninä vanhojen lukumäärä lisääntyy voimakkaasti. Nyt Suomessa on noin 120 000 ihmistä, jotka ovat täyttäneet 85 vuotta. Vajaan kolmenkymmenen vuoden kuluttua heitä on 400 000. Vastaavat luvut 75 vuotta täyttäneillä ovat 450 000 ja miljoona. Koska työikäisten suhteellinen osuus vähenee eikä hoitajia yksinkertaisesti riitä nykyisenkaltaiseen hoivaan, on ensiarvoista, että vanhusväestö pysyy toimintakykyisenä. Ja kun vanhuutta ei voida hoitaa nuorennuspillereillä, kuntoutus tulee olemaan avainasemassa.

On tärkeää, että ikäihmisetkin liikkuvat ja heitä ohjataan jumppaamaan. Mutta kuntoutuksen tulisi toimia ennaltaehkäisevästi jo työiässä, jotta toimintakyky pysyisi. Toimintakyvyn säilyttäminen on helpompaa, kun sängyn pohjalle juuttuneen ikäpapparaisen nostaminen tiskipöydän viereen.
Mikä siis rajoittaa ikäihmisten toimintakykyä? Työkyvyttömyyseläketilastot antavat yhden vihjeen. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä on nyt noin 63 000 alle 65-vuotiasta. Heidän toimintakykynsä tulisi pitää mahdollisimman hyvänä seuraavat 30 vuotta eläkkeelle johtaneista ongelmista huolimatta.

Verenkiertosairauksia sairastavia on työkyvyttömyyseläkkeellä ”vain” 16 000, heidän hoitonsa ja kuntoutuksensa toimii jo varsin hyvin. Mutta mielenterveyssairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saa nyt noin 117 000 – riittääkö mikään psykoterapeuttimäärä säilyttämään heidän toimintakykyään? Alle 30-vuotiaita eläköityy psyykkisten syiden takia nykyisin noin 2 000 ihmistä vuosittain ja määrän pelätään vain nousevan nykyajan paineissa. Miten tällainen psyykkinen vammautuminen voitaisiin estää?

Ikääntyneillä muistihäiriöt ovat vielä suurempi haaste. Yli puolella terveyskeskusten vuodeosastojen ja vanhainkotien pitkäaikaissairaista on muistisairaus, samoin lähes joka toisella tehostetun palveluasumisen asukkaista. Yhteensä muistisairaita lienee Suomessa nyt noin 40 000 ja määrä lisääntyy koko ajan.
Luullakseni kaikki tiedämme, että muistisairaus invalidisoi todella hankalasti: vaikeasti muistisairasta ei voi jättää yksin juuri hetkeksikään eikä hän kykene itse selviytymään omasta arkipäivästään. Muun muassa Keski-Suomessa on kehitelty muistikuntoutusta, mutta tulokset ovat olleet niukkoja.

Toistaiseksi ei kunnolla tiedetä, miten muistia voisi kuntouttaa tai sairastumista ennaltaehkäistä niin, että riski merkittävästi vähenisi. Tiedetään toki, että samat asiat vaikuttavat mitkä sydänsairauksiinkin: liikunta, painon pitäminen kurissa, terveellinen ravinto, hyvä sosiaalinen verkosto.

Kun varaudutaan tulevaan, huomio pitäisi keskittää tuki- ja liikuntaelinsairauksien, psyykkisten sairauksien ja muistisairauksien ennalta ehkäisevään kuntoutukseen. Psyykkisten sairauksien estämiseen ja kuntoutukseen on ehdottomasti löydettävä uusia keinoja. Vastuussa tästä ovat erityisesti koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto sekä työterveyshuolto. Lääkehoitoja odoteltaessa on panostettava muistisairauksien ennaltaehkäisyyn ja muistikuntoutukseen. Tarvitaan ensiksi asian merkityksen oivaltamista ja sitten vankkaa perustutkimusta.

Kirjoittaja on Kuusamon terveyskeskuksen ylilääkäri.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Kommentoi

Uutisvirta

32
Hailuodon pengertielle ei tule katuvaloja, tie merkitään sumupaaluilla ja kaidevalaistuksella – katso lista kiinteän yhteyden yksityiskohdista
24
Kärppien Mäenalasen voittoresepti Raksilan tiistai-illan spektaakkeliin – ”Syöksytään vaikka pää edellä kiekon tielle”
20
OYSin uusien tilojen rakentaminen voi nopeutua – yhteispäivystys voisi saada uudet tilat jopa vuosia etuajassa
18
Kommentti: Tappara on nyt ripauksen rennompi, entistä vaarallisempi
16
Osekk irtisanoo 53 henkilöä – lisäksi 27:lle tarjotaan tehtävämuutosta tai osa-aikatyötä
14
Kuullaanko metsästäjiä aidosti, kun kysytään näkemyksiä suunnitteilla olevista luonnonsuojelualueista? Lukijalta
12
Aktiivi: Hinaaja Alpo pidettävä Oulussa jo kaupungin pitkän merellisyyden vuoksi

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Suuri sotaharjoitus 2021

300 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Kepulainen Oulu

Kyllähän Stubbi teki Suomelle semmoisen karhunpalveluksen, että sitä muistellaan muissakin sukupolvissa, että meni kepul... Lue lisää...
Martta sieltä jostai...

Jari ja sarjakuvat

Jari

22.4.

Naapurit

24.4.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image