Suomessa ei taida olla jäljellä kirjaintakaan maalaisliittolaisen aatefilosofin Santeri Alkion selväjärkisestä ohjenuorasta demokraattisen maan vallanpitäjille: ”Älkää unohtako köyhän asiaa.”
Päinvastoin, Suomessa on meneillään vähävaraisilla tehtävä ihmiskoe. Kela on viivästyttänyt lainmukaisten sosiaalietuuksien maksatusta perustoimeentulotuella eläviltä. Koe alkoi vuoden vaihteessa, kun etuuspäätökset siirtyivät kunnilta Kelaan.
Ruuhka on mahdollista nähdä yhteiskunnallisena testinä. Saamme tulevaisuutta varten käyttökelpoista tietoa, rupeaako syrjäytynyt rettelöimään menettäessään viimeisenkin toimeentulon vai alistuuko.
Virallinen syy ei tietenkään ole ihmisten sietokyvyn mittaaminen tai poikkeusolojen mallinnus, vaan henkilöstöpula. Kela ei ilmoituksensa mukaan arvannut varautua rutkasti kasvaneeseen työmäärään. Hakemusten käsittely ja maksatus menivät tukkoon. Kunnissa vastaavaa työtä teki parituhatta henkilöä, Kelassa muutama sata. Tukoksen purku kestänee kesäkuulle.
Testipenkkiin joutunut joukko ei ole aivan pieni. Arvioiden mukaan Kelan jumi aiheuttaa vakavan luhistumisuhan noin 400 000 tuensaajalle. Asukkaiksi muutettuna siitä saadaan Suomen toiseksi suurin kaupunki.
Ihmiset ovat uponneet yhä syvemmälle köyhyyteensä, kun rahaa ei tule. Vuokria on jäänyt rästiin, ruokaa on pitänyt säännöstellä, lääkkeitä jättää ostamatta. Moni odottaa tukipäätöstä viikkokausia.
Me kohtalaisesti toimeentulevat emme tietäisi hätätilasta mitään, elleivät Kaleva ja monet muut sanomalehdet olisi kertoneet, kuinka ilman tukirahaa jääneet eivät pysty kustantamaan lääkärikäyntejään tai lunastamaan lääkkeitään.
Pitkäaikaissairaille maksusitoumusten viipyminen voi koitua kohtalokkaaksi. Mieleen tulee Alkion lisäksi toisen filosofin, ranskalaisen Michael Foucault’n käsitys biovallasta. Verkkaisella lääkemää-räysten käsittelyllä Kela käyttelee biovaltaa pieneläkeläisiin ja toimeentulotuen saajiin. Kela tuntuu elintoiminnoissa.
Toimeentulotukien hidas käsittely sopii kokeiluja suosivaan ajan henkeen. Kela on päässyt täyttä päätä viemään käytäntöön hallituksen äskeisen kannustinloukkujen purkutyöryhmän ehdotuksia.
Työryhmä pohdiskeli, että sosiaaliturvan tuntuva alentaminen kannustaa automaatin tavoin ihmiset töihin.
Siitä ei ole tietoa, ovatko toimeentulotuen perusosatta jääneet rynnänneet tarjoamaan itseään edullisesti työmarkkinoille.
Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen esitti tiistaina anteeksipyynnön asiakkailleen. Kela nöyrtyi ottamaan hatun kouraansa vasta oikeusasiamiehen huomautuksen jälkeen.
Vai nöyrtyikö sittenkään. Vaikuttaa siltä, että Kelan toimintamalli on tehty tuottamaan kuin itsestään lisää ruuhkaa.
Nimimerkki Ahdinkoon joutunut kirjoitti mielipideosastolla (HS 3.3.), että joutuu lähettämään Kelalle 12 hakemusta liitteineen. Aiemmin riitti yksi hakemus. Viime vuonna maksusitoumus lääkkeisiin annettiin puoleksi vuodeksi kerrallaan. Nyt haetaan joka kuukausi.
Vaikka viivästyskokeilu kesällä loppuu, maksukatkos jää muistiin sivuraiteen ihmisille. Kela tuli antaneeksi näpäytyksen lähiöiden joutilasmassalle, joka persona nakertaa yhteistä varallisuuttamme.
Kauhistelemme Suomessa köyhyyttä, mutta mielialat ovat köyhiä vastaan yksilöinä. Pidämme heitä laiskoina luusereina. Myötätuntoa ei heru. Siitä Kelan ruuhka kertoo.