Arvatkaapa, kuka sanoi näin ja milloin: "Missä hän on? Missä se dissidentti (toisinajattelija) on?"
Väärin. Sanoja ei ollut vanhan ajan kommunistidiktaattori, vaan Venäjän kohta uusvanha presidentti Vladimir Putin. Sanat kuultiin, kun yksi 11?000:stä kokousedustajasta vastusti hänen ehdotustaan nostaa presidentti Dmitri Medvedev Venäjän valtapuolueen ykkösehdokkaaksi duuman vaaleissa ja sitä kautta todennäköisesti pääministeriksi sekä huutaa itse Putin presidentiksi.
Putin tarkoitti, totta kai, sanansa vitsiksi, ja kokousväki nauroikin Moscow News -lehden mukaan makeasti. Dissidentti vain ei tosin tohtinut nostaa kättään.
Jos presidentti ei vielä ole kaikille venäläisille yhtä paljon Putin kuin Kekkonen suomalaisille, näin on varmasti viimeistään 2024.
Josif Stalin hallitsi lähes 30 ja Leonid Brenev 18 vuotta. Putinille presidenttivuosia voi kertyä 20. Kun päälle lasketaan neljä pääministerivuotta, joina hän oli näennäisesti kakkonen, valtakausi venyy entisestään.
Johtopäätös: vaikka Venäjän poliittinen järjestelmä on ainakin pintapuolisesti toinen kuin neuvostoaikoina, se ei ole muuttunut ytimeltään miksikään.
Siteerasin tällä paikalla 18. toukokuuta Winston Churchillia, joka vertasi Kremlin valtataisteluja bulldoggien tappeluun maton alla. "Ulkopuolinen kuulee vain ärinän, ja kun näkee luiden lentävän maton alta, käy ilmi, kuka voitti."
Luut lensivät lauantaina Izvestija-turnauksesta muistetusta Luzhnikin hallista.
Presidentin virkaa kohta neljä vuotta toimittaa saanut Medvedev puhui niin kuin oli käsikirjoitettu, mutta elekieli kertoi syvästä pettymyksestä, huokausta myöten.
Molemmat vakuuttivat yhteen ääneen sopineensa nyt julkistetusta järjestelystä jo 2007, jolloin Putin--Medvedev -tandem alkoi polkea.
Jos näin oli, sitä pahempi. Näin virkojen vaihto osoittautuu jo alun pitäen kyyniseksi peliksi. Putinin piti väistyä, koska tuolloisessa perustuslaissa oli harmittava valuvika: presidentti saattoi istua vain kaksi nelivuotiskautta. Pykälää ei sentään kehdattu rikkoa.
Valuvika on nyt korjattu, kun presidenttikausi piteni Putin-yhteensopivasti kuudeksi vuodeksi. 2x6 vuotta=12 vuotta=2024. Järjestelyssä on muitakin outoja piirteitä.
Presidentinvaali pidetään 4. maaliskuuta, ja ainakin viimeksi virkaanastujaiset pidettiin toukokuussa. Pulma tulee siitä, että duuman vaalit pidetään jo 4. joulukuuta. Niissä presidentti Medvedevin on määrä pyrkiä duumaan Yhtenäisen Venäjän ykköstykkinä.
Kun ja jos Yhtenäinen Venäjä voittaa duuman vaalit, Medvedevin pitäisi astua Putinilta tyhjiksi jääviin pääministerin saappaisiin. Olisiko Medvedev näin yhtä aikaa presidentti, pääministeri ja kansanedustaja? Aloittaisiko Putin vt. presidenttinä?
Nämä ovat tietysti sopimattomia kysymyksiä, joihin muovailuvahaa muistuttava Venäjän demokratiamalli löytää varmasti vastaukset kivuttomasti.
Yleisesti ounasteltiin, että odotettu ilmoitus olisi tullut vasta duuman vaalien jälkeen. Nopeamman aikataulun syy voi olla se, että valtapuolueella saattaa olla, ainakin ilman vippaskonsteja, vaikeuksia saada duumaan enää kahden kolmasosan enemmistöä.
Jos Yhtenäisen Venäjän duumatulos jäisi poikkeuksellisen kehnoksi, se pitäisi panna jonkun piikkiin. Luonteva vaihtoehto olisi ykkösehdokas Medvedev kun taas Putin selviytyisi presidenttiehdokkaana kuivin jaloin.
Jos Kremlin vaalikone todellakin yskisi ja tuottaisi Yhtenäiselle Venäjälle liian huonon tuloksen, kaukana ei olisi sekään vaihtoehto, että Medvedev saisi mennä kokonaan.
Putinismi tuo Venäjälle varmasti vakautta, mutta mieleen tulee kyllä toinenkin sana: zastoi eli pysähtyneisyyden aika. Sillä nimellä kutsuttiin Brenevin pystyyn kuollutta valtakautta.
Venäjän uusin iskusana on modernisaatio. Tuota sanaa on vaikea käyttää tyylistä, jolla sen korkeinta valtaa järjestellään. Seuraavaksi saa jännittää, mitä tapahtuu Kremlissä 2024.