Viime keskiviikkona se sitten tuli. Uutinen, josta koko Suomi järkkyi iltapäivälehtien mukaan. Hallituksen asettama kuntauudistustyöryhmä luovutti mietintönsä, jossa pistettiin kuntarajoja melko reippaalla kädellä uusiksi.
Mahtoikohan koko Suomi järkkyä? Sitä kyllä teki koko Suomen keskusta -niminen puolue. Paljon mitään muuta se ei ole ehtinyt tehdäkään kuin olla järkyttyvinään ja vapisevinaan jo etukäteen hallituksen kuntauudistuksesta.
Puheenjohtaja Mari Kiviniemi halusi upottaa sen Atlantin syvänteeseen ennen kuin sisällöstä oli hajuakaan. Suurin piirtein jokainen keskustapoliitikko on ottanut esitykseen kantaa jyrkin sanakääntein kuluneen reilun puolen vuoden aikana, vaikka sisällöstä ei ole ollut mitään tietoa.
Sama virsi tuntuu jatkuvan. Musiikkiarvostelijoiden keskuudessa kirjainyhdistelmä kp tarkoittaa, että uutuuslevyä ei tarvitse edes kuunnella arvostellakseen sen kelvottomaksi sonnaksi tekijän aiempien tuotosten perusteella. Moinen ei tietysti ole hyväksyttävää toimintaa.
Kuntauudistuksen arvostelijat toimivat viime viikolla samalla tavalla. Kuinkahan moni tuomitsijoista oli keskiviikkona ehtinyt tutustua 600-sivuiseen selvitykseen ennen kuin he antoivat vankkumattomat arvionsa?
Harvinaisen vastuuttomia olivat kansanedustaja Mauri Pekkarisen (kesk.) vähättelevät puheet työssäkäyntialueiden merkityksestä. Hän vertasi työssäkäyntialueita muun muassa ampumaharrastuksen aluejakoon.
Mauri hyvä, työssäkäyntialueella on merkitystä. Se näkyy joka päivä täällä Oulun seudun työssäkäyntialueella tarpeettomina kuntarajoina. Siellä Jyvässeudulla niitä on ihan mukavasti onnistuttu poistamaan joskaan ei riittävästi.
Pudasjärveltä asti kuljetaan paljon Oulussa töissä ja jonkin verran myös toisessa suunnassa.
Pohjoisen kuntia siis karsittaisiin esityksen mukaan kovalla kädellä. Pohjois-Pohjanmaalle tulisi viisi kuntaa, joista suurin ja kaunein olisi varsinainen suur-Oulu tai paremminkin jätti-Oulu. Vai olisiko parempi nimi mega-Oulu? Nimiasiaan ehdittäneen palata vielä monta kertaa.
Eihän tuo iso Oulun kaupunki pohjimmaltaan ole muuta kuin vähän tuunattu vanha suur-Oulu, joka nousi tapetille jo kymmenen vuotta sitten; koko Oulun seutu lisättynä Oulunkaaren kunnilla Pudasjärvi, Utajärvi ja Ii sekä mahdollisesti Vaala tai puolikas siitä.
Suuren Oulun 257 000 suuruinen asukasmääräkin tuntuu yllättävän maltilliselta uuden Oulun asukasmäärään nähden. Se johtuu siitä, että Ouluun liitettäviksi esitetyissä kunnissa ei ole lopulta niin valtavasti väkeä.
Ideaa Oulun seudun muodostamasta suur-Oulusta aikoinaan toki vastustettiin jyrkästi, mutta sangen moni piti sitä järkevänä hankkeena silloisesta oululaisesta kuntaministeristä lähtien.
Ajan kuluminen ja muuttuminen eivät ole tehneet kuntien tilannetta sellaiseksi, että kuntaliitokset olisivat käyneet aiempaa tarpeettomammiksi, päinvastoin.
Sitä vastoin asenteet kuntapäättäjissä tuntuvat kummallisesti jyrkentyneen puolueista riippumatta. Siitä kertovat uuden suur-Oulun kuntien valtuustojen puheenjohtajien tuoreeltaan antamat kommentit esityksestä.
Miksi jättimäinen Oulun kunta ei voisi toimia, kun sellaisen puolikaskin on onnistumassa hyvällä vauhdilla? Palvelut voivat säilyä laita-alueillakin paremmin kuin kunnassa, joka maksaa itsenäisenä sinnittelystään kovaa hintaa lakkauttamalla viho viimeisen kyläkoulunsa ja vähentää raskaalla kädellä muitakin välttämättömiä palveluja.
Totta kai Oulun kirkonkylältä on älyttömän pitkä matka Puhoksen Pääahoon, Sarakylän Kouvalle tai Särkijärven perukoille. Ei entinen kirkonkylä siitä mihinkään katoa asiointipaikkana. Terveyskeskuskin pysynee vanhassa paikassa, mutta sen voimavarat voivat uudessa kunnassa olla ihan eri tasoa.