Kolumnit

Mainos

Hyvät neuvot ovat kalliita, sillä ne ovat vähissä

Kolumnit 15.2.2009 0:00
Heikkilä Markku

On tapana sanoa, että nykyinen talouskriisi on tullut täytenä yllätyksenä. Ehkä ei sittenkään aivan kaikille. Sittemmin tietokirjailijana laajalti tunnetuksi tullut Risto Isomäki kirjoitti vuonna 2000 kirjan, jonka nimenä on "Kohti vuotta 1929?"

Pari lainausta tuon kirjan johdannosta. "Jos oman aikamme kasinopelit päättyvät vuotta 1929 muistuttavaan romahdukseen, ääriliikkeiden valtaan nousu monessa osassa maailmaa voi olla todellinen mahdollisuus". Ja toinen kohta: "USA voi siis olla vielä omaa pankkikriisiämme syvemmän taloudellisen katastrofin partaalla."

Tämä kirja liittyi aikanaan globalisaatiokriittiseen keskusteluun, joka nyt jostain syystä tuntuu hiipuneen julkisuuden näkyviltä sitä mukaa kun globalisaatio itsessään on ajautunut yhä suurempiin vaikeuksiin. Ehkä kriittisiäkin ääniä kannattaa kuunnella, sillä eivät tässä vanhatkaan toimintamallit näytä pahemmin toimivan.

Nyt ollaan jo siinä, että Yhdysvaltain tiedusteluraportti pitää globaalia talouskriisiä maan suurimpana turvallisuusuhkana: jo neljäsosassa kaikista valtioista on ollut epävakautta talouden vuoksi.

Virallisesti vannotaan yhä vapaan kaupan ja jatkuvan globalisaation nimiin. Käytäntö kertoo jo toista. EU:n valtiovarainministerit kokoontuvat Brysseliin tuomitsemaan protektionismia ja palaavat kotiin käyttäytymään mahdollisimman protektionistisin tavoin.

Kotimaisia talouksia tukevat elvytyspaketit saavat toinen toistaan jättimäisempiä mittasuhteita. Yhdenkään niistä teho ei vielä ole tiedossa. Se saattaa lopulta olla samaa luokkaa, että tyhjenevään renkaaseen yritetään työntää ilmaa takaisin samasta reiästä, josta sitä valuu ulos. Jokainen polkupyöräilijä tietää, toimiiko se vai ei.

Pulma on tietysti siinä, että muitakaan korjauskonsteja ei ole tiedossa. Tai - olisiko sittenkin?

Seuraava on lainaus presidentti Tarja Halosen puheesta Tansaniassa 2003: "Tavoitteena on globalisaatio, joka on inhimillisempi, edistää kehitystä, hyvinvointia, kasvua ja työllisyyttä sekä vähentää köyhyyttä. Pyrkimyksenä on siis säällistä elämää edistävä globalisaatio."

Sitä Halonen yritti edistää kansainvälisen työjärjestön ILO:n maailmankomitean johdossa. Globalisaation hallinta oli aikansa korkealla sijalla Suomen ulkopolitiikassa. Suomen sisällä yritykselle lähinnä hymähdeltiin.

Eivät Halosen silloiset pyrkimykset globalisaation luonteeseen mitään vaikuttaneet. Mutta jos käteen jäi joitakin sellaisia asioita, jotka nyt saattaisivat toimia - olkaa hyvä, rouva presidentti, voisi olla mielipidevaikuttamisen aika. Jos siis varastossa on keinoja säällistä elämää edistävään globalisaatioon.

Ellei nimittäin sellaisia mistään löydy, nykymeno lupaa vaikeuksia.

Suomessa lama on yhä kaukana, monessa muussa paikassa se alkaa olla lähempänä. Siksi nykyisen tilanteen vertauskohtia haetaan maailmalla usein 1930-luvun alusta.

Sepä olikin aikaa, se. Muutamia työttömyysprosentteja noilta vuosilta: Yhdysvallat 25, Saksa 30, Australia 29, Britannia 20...

Yhteiskunnallista levottomuutta oli kaikkialla. Demokratia oli ahtaalla. Italiassa ja Saksassa se romahti kokonaan - Mussolini ja Hitler lupasivat työpaikkoja ja järjestystä, ja antoivat molempia. Omilla tavoillaan.

Suomi selvisi 1990-luvun alusta ehjänä. Kaikki eivät selviä, jos vastaava tilanne alkaa levitä laajalle. Työttömyyden nousu tuollaisiin lukemiin on aina valtava yhteiskunnallinen riski. Nyt tyypillisimmät työttömyyslukemat maailmalla ovat kymmenen prosentin alapuolella, mutta kaikkialla ne ovat jyrkässä nousussa.

Kansainvälinen työjärjestö ILO ennustaa, että taloustilanteen heiketessä tämän vuoden aikana jopa 50 miljoonaa ihmistä voi päätyä työttömiksi. Lisäksi 200 miljoonaa työssä käyvää ihmistä saattaa ajautua äärimmäiseen köyhyyteen. ILO puhuu myös keskiluokan aseman heikentymisestä kaikkialla.

Venäjällä ja Kiinassa tyytymättömyys etsii purkautumistietään. Yhdysvalloissa Barack Obama varoittaa täysimittaisesta kriisistä. Talouslehdissä yleistyvät pohdinnat siitä, kestääkö euroalue koossa. Euroopassa ainakin Islanti, Irlanti, Latvia, Unkari ja Ukraina ovat ajautuneet pahaan umpikujaan. Ovatko ne poikkeus- vai ennakkotapauksia?

1930-luvun kirouksena oli sokea usko sokeisiin aatteisiin. Sellaista ei nyt onneksi ole näkyvillä. Isompi riski on siinä, että vallitsevaksi olotilaksi hivuttautuu jonkinasteinen sekasorto, hallitsemattomuus. Valtiot vajoavat jatkuvan epämääräisyyden tilaan. Vahvoissakaan maissa päätöksiä ei saada aikaan tai niitä ei saada käytäntöön.

Sellaisissa oloissa aletaan herkästi etsimään syntipukkia. Jostain, mistä tahansa. Ennen kuin siinä ollaan, tarvittaisiin niitä uusia toimivia keinoja.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS
Mainos

Kommentoi

Kirjoittaja on valitettavan oikeassa tässä kirjoituksessaan. Tähän on jouduttu hyvin pitkälle USA:n sota- ja talouspolitiikan johdosta ja epäonnistuttua. Lähimmät foorumit, jotka tulevat kysymykseen, YK, KVR, KIP, EU, Amerikan, Aasian, Afrikan talousjärjestöt ym toimin uusi kansainvälinen rohoitusjärjestelmä(joka ei vuoda). Meidän päättäjillä on vain yksi ääni niissä kuvioissa, mutta tärkeä, jos osataan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

1930-luku ei ollut sokeisiin aaatteisiin uskovien aikaa, vaan harvainvallan hirmuvallan aikaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Meidän rouva presidenttimme on keskittynyt aina presidenttiuransa aikana kauniisiin yleviin puheisiin. Varsinaisia selkeitä ohjeita ja toimia hän aivan selkeästi kaihtaa tai niitä ei hänen keinovalikoimiin kuulu. Unohtakaa puheet katsokaa tulevaisuuteen ja uusiin vaikuttajiin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Mainos
Mainos

Uutisvirta

Mainos

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli muuttuu erittäin huonoksi huomenna aamulla maan etelä- ja itäosassa sekä Satakunnan, Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Kainuun maakunnissa lumipyryn vuoksi. Ajokeli muuttuu huonoksi huomenna aamulla Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa lumisateen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Pähkinä purtavaksi....

204 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Suomen velkataakan vaikutukset käytännössä

Ei ole kristallipalloa kertomassa jäävätkö kaikki palkansaajat yhtäaikaa eläkkeelle tai menevätkö kaikki työeläkevakuutu... Lue lisää...
Puolitotuuksia...

Jari ja sarjakuvat

Jari

10.12.

Naapurit

11.12.

Fingerpori

11.12.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image