Oletko ajanut Espanjan maksullisilla moottoriteillä? Niissä eivät kuopat tai halkeamat täplitä asvalttia. Samaa tasoa ovat maan huippunopeat junaradat, joilla palvelu pelaa kuin parhaiden lentoyhtiöiden bisnesluokissa.
Ensimmäistä kertaa Espanjaan matkustava saattaa ihmetellä, missä on se paljon puhuttu lama, kun vaurautta näyttää riittävän minne vain silmä kantaa.
Kulissit peittävät kuitenkin taakseen murheellisia tarinoita.
Euron käyttöönotto 2000-luvun alussa avasi Espanjassa ovet halvalle rahalle, jota tyrkytettiin pankeissa samaan tapaan kuin Suomessa kymmenisen vuotta aikaisemmin.
Raha ei kauaa viihtynyt pankkihoveissa, sillä sitä oltiin repimässä erilaisiin rakennusprojekteihin. Velkarahaa ottivat surutta niin kunnat, alueet, yritykset kuin yksityiset ihmisetkin.
Laman myötä lopputuloskin oli sama kuin Suomessa. Maksukyvyttömät yritykset menivät konkurssiin. Yksityiset menettivät asuntonsa mutta eivät päässeet eroon jättilainoistaan.
Tietenkin voitaisiin puhua ihmisen ahneudesta ja sen tunnetusta lopusta, mutta syyllisiä on todellisuudessa monella suunnalla. Yksi niistä on EU, joka ennen Itä-Euroopan mukaantuloa pumppasi köyhiin Etelä-Euroopan maihin niin sanottujen rakenne- ja koheesiorahastojen miljardeja ilman kummempaa kontrollia.
Tämä vauhditti Espanjan rakennusbuumin alkuvaihetta. Euron käyttöönotto ja halpa lainaraha tekivät sitten päätyön asuntokuplan syntymisessä.
Kun kiinteistöjen hinnat tuntuivat kipuavan koko ajan ylöspäin, riitti riskinottajia yhä uusiin rakennusprojekteihin pankin luottotiskin molemmilla puolilla. Lainan nostajat kuvittelivat, että kiinteistön kallistuessa laina kuittautuu pois itsestään.
Mutta sama vauhtisokeus iski myös poliitikkoihin. Muutamiin keskisuuriin kaupunkeihin on rakennettu valmiiksi lentokenttiä, joita ei ole koskaan otettu käyttöön.
Tässä huumassa ei paljoa ajateltu satsauksia koulutukseen tai innovaatioihin. Se olisi ollut täysin mahdollista, mutta mukava elämä ja mañana-mentaliteetti selättivät pitkäjänteisen suunnittelun.
Espanja ei kuitenkaan ole mikään suurempi painos Kreikasta. Maalla on Kreikasta poiketen tarjota vientiin yhtä ja toista houkuttelevaa. Pääpaino on maataloustuotteissa, mutta myös vaateteollisuudessa ja palvelusektorilla on menestystarinoita.
Euromoney-lehti valitsi hiljattain Espanjan suurimman pankin Santanderin maailman parhaaksi pankiksi.
Toisaalta juuri pankkisektori on Espanjan suuri murheenkryyni. Pankkien taseissa on valtavat määrät mätiä omenoita, luottoja, joiden takaisinperinnästä ei ole toivoakaan.
Niin tylyltä kuin se espanjalaisesta työttömästä tai asuntonsa menettäneestä tuntuukin, on pankkien tervehdyttäminen kuitenkin ensimmäinen askel koko talouden toipumiselle.
Valtion velka sen sijaan EU-keskiarvon alapuolella, 75 prosentissa bkt:sta. Tämän takia Espanja haluaisi ohjata ulkomaisen avun suoraan pankeille.
Suomesta on esitetty, että Espanja nostaisi veroasteen pohjoismaiselle tasolle. Tätä herkkua on espanjalaisille varmasti luvassa, mutta äkkinäiset ja dramaattiset toimet ovat omiaan vain pahentamaan tilannetta.
Espanjalla on joka tapauksessa edessään kivulias sopeutuminen ”eurooppalaiseen todellisuuteen”. Niissä talkoissa voi pian olla espanjalaisten kolmannentoista ja neljännentoista kuukauden palkka historiaa. Voi myös olla, että Espanjan vuosittaisesta 14 arkipyhävapaasta muutama pyyhkäistään pois. Pesuveden mukana voi mennä myös lakisääteinen kahden viikon hääloma.
Jos kellotaulua katsoo, espanjalainen tekee pitkää työpäivää. Työtehon kanssa on vähän niin ja näin.
”Lainan nostajat kuvittelivat, että kiinteistön kallistuessa laina kuittautuu pois itsestään.”
Kommentit
Suomi takaa Kreikan ja Espanjan lainoja, mutta meillä liikenneyhdeytet rapistuu ja rautatiet eivät kestä junien vauhdissa. Kyllä meilläkin pitäisi satsata teihin ja siltoihin se on myös turvallisuus kysymys ja ennemmin tai myöhemmin se on tehtävä ja myöhemmin hinta on vielä korkeampi. Myös työllisyyden kannalta se olisi järkevä ratkaisu. Kaiken mitä olemme valmiit antamaan muille pitäisi antaa myös meille.