Kolumnit

Mainos

Hallituksen ta­lous­ta­voit­teet toteutuvat - luottamus tu­le­vai­suu­teen ja vahva tekemisen halu ovat elpyneet

Kolumnit 7.2.2018 20:00
Tapani Tölli

Eduskunnasta

Tänä vuonna kaikki merkit ovat viitanneet siihen, että taloutemme kasvu jatkuu vahvana. Ennustelaitokset ovat nostaneet kasvuennusteitaan viime aikoina. Näyttää siltä, että luottamus tulevaisuuteen ja vahva tekemisen halu ovat elpyneet pitkän laman jälkeen.

Suomi on vahvasti vientiriippuvainen maa. Siksi on merkittävää, että kansainvälisestikin arvioituna poikkeuksellisen pitkän vientilaman jälkeen vienti kasvaa.

Työllisyysaste kasvaa nyt vahvimmin pohjoisessa Suomessa. Tosin työttömyys on edelleen ongelma. Kuitenkin monilla paikkakunnilla ja yrityksissä on työvoimapula, jopa niin, että se muodostuu kasvun hidasteeksi. Avoimia työpaikkoja ei ole vain suurissa keskuksissa vaan myös ns. maaseutupaikkakuntien yrityksissä. Tähän kohtaanto-ongelmaan pitäisi pystyä yhteisesti vastaamaan.

Sipilän hallitus on onnistunut hyvin, paljon yleistä ennakointia paremmin, keskeisimmässä tavoitteessaan. Julkisessa keskustelussa on jätetty syrjään ja unohdettu se, millaisessa tilanteessa hallitus aloitti keväällä 2015.

Julkisen talouden tilanne oli karmaisevan huono, huonompi kuin julkisuudessa on puhuttu eikä taloudessa juuri näkynyt positiivisia merkkejä. Ennusteet eivät luvanneet kasvua. Valtiotalouden alijäämä oli paisuva ja sopeuttamistarve valtava ja kipeä. Oli pakko käynnistää määrätietoiset toimet tilanteen tervehdyttämiseksi. Käänne saatiin aikaan.

Tosin vielä vuosi sitten jotkut kasvuennusteet olivat vaatimattomat. Hallituksen tavoitteet 72 prosentin työllisyysasteen saavuttamiseksi pidettiin monilla tahoilla utopistisena. Jo nyt kuitenkin työllisyysaste lähentelee 71 prosenttia.

Kunnossa oleva julkinen talous on hyvinvointiyhteiskunnan kulmakivi ja köyhän paras ystävä. Tämä oli vaarassa murtua. On vaikea tehdä valtion budjetissa ihmisten hyvinvoinnin kannalta riittäviä tulonsiirtoja, jos ei ole tuloja, mitä siirtää. Nyt valtion velkaantuminen saadaan taitettua tavoitteen mukaisesti ja julkinen talous on mahdollista saada tasapainoon. Surullista, että on tahoja, joille talouden kuntoon saaminen ei olekaan mieluinen asia poliittisista syistä.

Kasvu kuuluu kaikille. Nyt on tärkeää, että verotus ja sosiaaliturvajärjestelmä huomioi kaikki ihmiset oikeudenmukaisesti ja kannustavasti. Nyt on aika paneutua ihmisten ja alueiden välisen eriarvoistumisen hoitamiseen.

Juuri nyt on Pohjois-Suomen mahdollisuudet talouskasvuun hyvät ja monet talouskasvun potentiaaliset tekijät ovat juuri täällä. Monien toimialojen, kuten mekaanisen ja kemiallisen metsäteollisuuden, energiateollisuuden, kaivosteollisuuden, elintarviketeollisuuden, metalliteollisuuden ja ICT:n mahdollisuudet ovat hyvät, puhumattakaan arktisen alueen tuomista mahdollisuuksista. Nyt on yhteisen toiminnan aika.

Kirjoittaja on keskustan kansanedustaja Tyrnävältä.

MAINOS
Mainos

Kommentoi

Kyllä työllisyys prosentti suurenee kun kokonaistyövoiman määrä josta tuo prosentti lasketaan pienenee jatkuvasti.
Työvoiman määrää on myös pienennetty eri keinoin. Työllisten määrä henkilöinä on parempi ilmaisin työllisyyden kehityksestä. Siinä näkyy onko työpaikkojen määrä vähentynyt vai lisääntynyt. Nyt näyttää siltä että ei ole juuri ainakaan lisääntynyt.
Hallitus käyttää mittarina työllisyys prosenttia työllisten määrästä mittarina että saisi näyttämään luvut paremmalta.
Siihen vaikuttaa myös nämä eri työllisyystoimenpiteissä olevat vaikka eivät edes ole normi työaikaa tai palkkaa saavia työntekijöitä. Kikkailulla saadaan näyttämään että työllisyys kasvaa. Väite ei kestä tarkempaa tarkastelua.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Nyt on aika paneutua ihmisten ja alueiden välisen eriarvoistumisen hoitamiseen" Nytkö on aika, ei juuri naurata? Mitä kansanedustajan ajatuksissa liikkuu, kun ongelma on tiedossa mutta sitä korjataan, kun "aika on". Nyt olisi aika miettiä tehtäväänsä ja sen pitkäjänteisyyttä, ihmisen aika on aina ja kaikkialla. Ettei nyt vaan olisi politikointia, eikä siinä mitään pahaa, eduskunnassahan tehdään politiikkaa, jos ei siellä niin missä. Jos jotkut puolustavat vähenpiosaisia politikoimalla, eikö se ole samanarvoista kuin markkinavoimien puolustaminen. Joskin ihmisten asioiden hoitaminen/politikoiminen on suoraa toimintaa, kun taas liberaali talouspolitiikka on välillistä toimintaa, jolloin uskotaan onnistuvan auttamisessa ja samalla tietenkin auttaja saa korvauksen sijoittamalleen avustukselle, se on tavallaan korkoa korolle, siitä muuten ei aina ole tykätty. Toivonkin, että politikoidaan kunnolla, eikä yritetä tukkia politikoidenkaan suuta.

Mielestäni politiikalla ei voida kiihdyttää talouskasvua, sen hoitaa talousmarkkinat itse, politiikalle jää ainoastaan sosiaalinen rahan jakaminen eli sosiaalipolitiikka ja silloin kannattaa miettiä kuka saa ja kenelle annetaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Kuitenkin monilla paikkakunnilla ja yrityksissä on työvoimapula, jopa niin, että se muodostuu kasvun hidasteeksi."

Sellaista työvoimapulaa ei vielä ole Suomessa nähty, joka ei korjaantuisi normaalien markkinatalouden pelistääntöjen pohjalta, eli maksamalla kilpailukykyistä palkkaa. Työvoimapulaa huutavat vain yritykset, jotka eivät halua maksaa markkinaehtoista palkkaa tai joilla on muita itseaiheutettuja rekrytointiongelmia.

"Avoimia työpaikkoja ei ole vain suurissa keskuksissa vaan myös ns. maaseutupaikkakuntien yrityksissä."

Avoimia työpaikkoja on koko ajan puhelinmyynnissä ja niiden määrä lisääntyy jopa valtiolla, kun tehtävät määräaikaistetaan tai ulkoistetaan aina vaan lyhyemmiksi ajanjaksoiksi. Se ei kerro työvoiman tarpeesta yhtään mitään.

" Tähän kohtaanto-ongelmaan pitäisi pystyä yhteisesti vastaamaan."

Kohtaanto-ongelma on siinä, että työnantajat haluavat alle 40-vuotiaita, mutta työnhakijat ovat yli 40-vuotiaita.
Tähän ei vastata millään aktivointimallilla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ja mitä siitä on tavalliselle kansalle hyötyä?? Ei niin mitään!! Hyöty valuu omistajille ja työnantajille! TOISIN on Saksassa josta porvarihallitus aina ottaa esimerkkiä,silloin kun puhutaan palkkojen alentamisesta!! Nyt saksassa talous nousee samalla lailla kun suomessa mutta sillä erolla että esim palkkoja siellä korotetaan reilusti!! Mutta meillä suomessahan ei tietty ole varaa nostaa palkkoja!! No ei tietenkään nosteta palkkoja kun pitää saa omistajille ja tyäönantajille entistä suuremmat voitot...Tätä lammaskansaa on helppo uunottaa!!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Todella uskomatonta puppua, tässä näkee miten politiikot todella vieraantuvat tosiasioista!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sitten kun maan talous saadaan siihen kuntoon, ettei uutta velkaa tarvitse ottaa niin myönnän hallituksen tehneen jotakin oikein. Nyt koko ajan velkaannutaan lisää, joten mitään hyvää ei tämä hallitus ole talouteen tehnyt.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kovin ruusuinen kuva, kun maailmassa erittäin epävakaiset ajat. Ehkä meneillään on nousukausi, sen kestoa turha veikkailla, pörssitkin heiluneet, poliittisia kriisejä, sotia ja sodan uhkia. Suomella yks erittäin hyvä asia takanaan. Suomi pieni maa, tänne hankala tuoda määrällisesti paljoa oikein mitään. Suomella itsellään puolestaan valloitettavana koko globaali markkina-alue. Pienuus on juu ongelma, mutta myös valtava mahdollisuus.
Istuvalla hallituksella tapana kehua itseään ja kaikki muut sitten haukkuvat sitä. Nykyhallitus keskittynyt hauskoihin uusiin sanoihin; kiky, sote, aktiivimalli, onko maakuntauudistus sitten mauu? Kyse kuitenkin ihan perinteisistä jutuista, saneeraamista, leikkaamista, keskittämistä. Mitään tekemistä maailmantalouden nousun, suomen kilpailukyvyn paranemisen, tai oikein muunkaan kanssa niillä ei ole. Etenkään, kun suurin osa suunnittelun asteella.
Seuraavien eduskuntavaalien jälkeen ehkä näkyvissä, missä jamassa maa on nykyhallituksen jäljiltä. Vähän hölmöä mennä kehumaan itseään kesken vaalikauden,koska yleimaailmallinen nousukausi ei ole mitenkään suomen hallituksen ansiota, eikä hallituksen toimien vaikutusta suomen omiin asioihin voi vielä mitenkään mitata. Ai niin, sitä voi mitata, paljonko myyty valtion omaisuutta ja paljonko leikattu kansalaisten kukkarosta. Mikä merkitys niillä on vientiin, se näkyy vasta viiveellä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nama poliitikot ovat sitten hauskoja veijareita. Aivan sujuvasti otetaan kunnia kansainvalisen talouden elpymisesta, joka pitkahkon ajan jalkeen saavutti Suomenkin. Ihan niinkuin hallitus olisi kaantanyt tilanteen paalaelleen. Rehellisempaa olisi kylla sanoa, etta huolimatta hallituksen toimista, talous on elpynyt. Tosiasia on kuitenkin se, etta edelleen elamme velaksi ja suuri syy tahan on kolumin kirjoittajan kaltaiset julkishallinnon elatit, jotka elavat varsin leppoisaa elamaa ilman suuria tulostavoitteita tai painetta tehda joka paiva kovimmin toita. Hauskintahan tassa kaikessa on viimeinen lause: 'Nyt on yhteisen toiminnan aika.' Mitas kirjoittaja ITSE meinaa tehda? Muuta kuin heitella ymparipyoreita lausahduksia ja poliittisia korulauseita?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Taloutta yritetään paikata Sipilän hallituksen toimin mm. laittamalla myyntiin huomattava osuus meidän kaikkien yhteisestä omaisuudestamme eli valtion yhtiöistä. Varma osinkotulo ei riitä tälle hallitukselle, kaikki halutaan yksityistää.
Talouden noususta ja erityisesti viennin kasvusta kiitos kuuluu eurooppalaisten kauppakumppaniemme kohentuneille talouksille. Nämä ovat voimakkaasti lisänneet ostojaan Suomesta. Hallituksen omat toimet talouden hyväksi jäävät lähinnä painostukseen ja uhkailuun, joilla saatiin 2,5 miljardia euroa siirrettyä työväestön selkänahasta työnantajien taskuun.

Työllistämistoimeksi hallitus on nimennyt surullisen kuuluisan ja epäoikeudenmukaisen aktiivimallin, joka kohtelee työläisiä epätasa-arvoisesti, mutta hallituksen päätavoite työttömyysturvamaksujen leikkaaminen sen avulla toteutuu. Hallituksen keinovalikoimaan on tulossa myös ns. työnhakupakkolaki, joka velvoittaa voimaantultuaan työttömät lähettämään joka viikko nyky työttömien määrällä lähes 900 000 työhakemusta työnantajille. On suoranainen ihme, jos työnantajat eivät nouse vastarintaan näin hölmön lain edessä. Työttömien mielipiteestä ei hallitus tietenkään ole kiinnostunut.
Hallituksen onnistumisesta kannattaisi kysyä mielipidettä maamme köyhiltä, sairailta, työttömiltä, lapsiperheiltä, pienituloisilta ja opiskelijoilta, jotka hallitus valitsi leikkauksiensa kohteeksi. Heidät kaikki hallitus on toimillaan aktivoinut, toiset pitkinä kiemurteleviin leipäjonoihin ja toiset taas ruuhkautuneille toimeentulotukiluukuille.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Mainos
Mainos

Etusivulla nyt

Mainos

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Sipilän mahdoton työllisyystavoite toteutuu !

Koska Juha Sipilä on tehnyt noin valtavan paljon Suomen työttömien hyväksi - hän on suorastaan antanut kaikkensa - on me... Lue lisää...
Kansalta kaunis kiit...

Jari ja sarjakuvat

Jari

24.2.

Naapurit

24.2.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image