Kolumnit

Eurooppa ja USA perimmäisten kysymysten äärellä

Kolumnit 25.5.2018 20:00
Kristi Raik

Euroopan ja Yhdysvaltojen välinen suhde on ollut ainutlaatuinen kautta aikojen. Nyt se on ajautunut syvimpään kriisiin sitten ainakin vuoden 2003, jolloin Yhdysvaltojen hyökkäys Irakiin hajotti sekä Eurooppaa että transatlanttista yhteyttä.

Suhteiden tulevaisuus riippuu paljon yhteisen arvopohjan ja maailmankuvan säilymisestä.

Eurooppa on yli kahden vuosisadan ajan hakenut Yhdysvalloista esikuvia. Tunnetuimpia kertomuksia tästä etsinnästä lienee Alexis de Tocquevillen klassikkokirja Demokratia Amerikassa.

Nuori ranskalainen aatelismies de Tocqueville kiersi 1830-luvun alussa urakalla Yhdysvaltoja ja kirjoitti sen poliittisesta järjestelmästä analyysin, jota pidetään edelleen harvinaisen valaisevana.

De Tocqueville piti amerikkalaista demokratiaa esikuvana Euroopalle, jossa ajatukset kansanvallasta ja yksilönvapaudesta olivat ottaneet takapakkia Ranskan vuoden 1789 vallankumouksen päädyttyä tyranniaan.

Toisaalta ranskalaisen Charles Montesquieun vuonna 1748 julkaisema kirja, joka esitteli vallan kolmijako-opin, oli vaikuttanut vahvasti USA:n valtiomuodon syntyyn.

Presidentin, kongressin ja tuomioistuinlaitoksen välisen tasapainon ja valvonnan periaate kirjattiin vuonna 1787 hyväksyttyyn USA:n perustuslakiin, joka on ollut amerikkalaisen demokratian kulmakivi jo vuodesta 1787. Läntisen demokratian yhteiset juuret ulottuvat siis kauas historiaan.

Alexis de Tocquevillen mukaan yksi Yhdysvaltojen demokratiaa suosiva tekijä oli se, ettei valtio maantieteensä vuoksi tarvinnut suurta armeijaa.

Sillä ei ollut vahvoja naapureita, jotka olisivat voineet uhata sen turvallisuutta.

Toista oli tilanne Euroopassa, jossa suurvaltojen väliset jännitteet ja sotilaallisen konfliktin mahdollisuus olivat alati läsnä, vaikka de Tocquevillen nuoruudessa elettiinkin suhteellisen rauhaisaa Wienin kongressin aikaa.

Tilanne kääntyi 1900-luvulla. Yhdysvalloista tuli maailman johtava sotilaallinen ja talousmahti. ”Maailma on tehtävä turvalliseksi demokratioille,” kuului presidentti Woodrow Wilsonin kuuluisa perustelu sille, että Yhdysvaltojen oli hylättävä puolueettomuutensa ja lähdettävä mukaan ensimmäiseen maailmansotaan.

Yhdysvaltojen osallistuminen oli ratkaisevaa sekä ensimmäisessä että toisessa maailmansodassa.

Kylmän sodan myötä Yhdysvalloista tuli Euroopan demokraattisten maiden turvallisuuden takaaja. Viime vuosina sille roolille on ollut taas kasvavaa tarvetta.

Tätä taustaa vasten tämänhetkiset Euroopan ja Yhdysvaltojen väliset riidat ovat joko ohimenevä ryppy lujassa suhteessa tai jotain paljon vakavampaa eli merkki ei pelkästään transatlanttisten suhteiden, vaan koko läntisen liberaalin järjestyksen horjumisesta ja laskusta.

Euroopan unionissa nyt vallitseva harvinaisen laaja suuttumus Yhdysvaltoja kohtaan kohdistuu ennen kaikkea kahteen konkreettiseen asiaan: Iranin ydinasesopimukseen, josta USA vetäytyi, sekä USA:n kaavailemiin teräksen ja alumiinin tuontitulleihin.

Kumpikin kiistanaihe edustaa kuitenkin samaa laajempaa kysymysta siitä, sitoutuuko USA edelleen monenkeskiseen kansainväliseen yhteistyöhön, solmittuihin sopimuksiin ja voimassa oleviin pelisääntöihin.

USA:n toiminta välittää myös varsin ristiriitaisia viestejä siitä, onko Euroopan turvallisuus ja kestävä transatlanttinen liittolaisuus sille enää kovin tärkeää.

Yhtäältä USA panostaa nyt aiempaa enemmän Naton itäisten maiden ja myös Itämeren alueen puolustukseen.

Toisaalta presidentti Donald Trumpin tapa korostaa Yhdysvaltojen yksipuolista etua nollasummapelin hengessä ja hajottaa olemassa olevia yhteistyörakenteita ei voi olla luomatta epävarmuutta eurooppalaisten liittolaisten keskuudessa.

Yhdysvallat hakee nyt kovempaa ulkopoliittista linjaa kiristyvän suurvaltojen välisen kilpailun ja maailmanjärjestyksen muutoksen olosuhteissa.

Juuri maailmanjärjestyksen muuttuminen voisi kuitenkin olla se tekijä, joka pakottaisi länsimaat entistäkin tiiviimpään yhteistyöhön. Läntiset arvot ja yhteiskuntajärjestys ovat joutuneet alakynteen maailmassa, jossa Kiinan ja Venäjän kaltaiset autoritaariset suurvallat hakevat vahvempaa jalansijaa.

Transatlanttisen suhteen tulevaisuuden kannalta kriittinen kysymys onkin se, miten läntinen demokratia säilyttää elinvoimansa, kun politiikan ääri-ilmiöt nousevat huomion keskiöön ja joissakin tapauksissa myös valtaan.

Kuten Alexis de Tocqueville aikanaan varoitti, jos demokraattiset instituutiot epäonnistuvat, ajaudumme ennen pitkää yhden miehen rajoittamattoman vallan alaisuuteen.

Kristi Raik on Viron ulkopoliittisen instituutin johtaja.

MAINOS

Kommentoi

Raha raha raha ja valta. Se teitä politikkoja kiihottaa ja kiinnostaa. Ihmisoikeudet esim Iranissa tai Turkissa unohtuvat välittömästi kun tiedossa olisi miljoonakauppoja. Ulkoministeri pääsi jopa kehumaan kuika Turkki ja Suomi jakavat samat arvot. VMP! Jos nätisti sanotaan. USA-EU -kaupasta sen verran, että tässä faktat.

Autoissa on tullimaksu Kiinassa 20%, EU:ssa 10% ja USA:ssa 2,5%.
USAn kauppatase on 800 miljardia miinuksella. Niin mitenhän Trumpia voidaan haukkua protektionismista? Trump on oikealla asialla korjaamassa edeltäjiensä huonoja sopimuksia. Miksi Kiinan pitäisi omistaa kaikki?

Ps. Miniatyyrinen Suomi maksoi ainakin vielä 2015 kehitysapua Kiinaan! Täydellisiä idiootteja täällä Suomessakin riittää ja kehtaavat vielä arvostella, jos järjettömiä sopimuksia lopetetaan tai neuvotellaan uudellaan. Toki suomalainenhan on tyytyväinen kun sitä kustaan silmään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mikä on ollut kautta aikojen kannattavinta liiketoimintaa? Sota. Miettikää itse loput.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mitä potaskaa. Edes meillä Suomessa ei kansalaisilla ole samat arvot, saati jossain Britanniassa, jossa kansa on ollut selvästi jakautunutta iät ajat. Rask voisi kertoa meille mitä ne balttien arvot ovat ja mistä ne kumpuavat. Ei ne ainakaan eurooppalaisia feodaali-yhteiskunnan arvoja voi olla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

11:47
Saksan maajoukkue pyytää Ruotsilta anteeksi provokatiivista juhlintaa
11:03
Naiset pääsevät vihdoin rattiin Saudi-Arabiassa – nyt naisilla on ajo-oikeus kaikissa maailman maissa
10:38
Juhannuksen vietto näyttäisi jatkuneen rauhallisena – toistaiseksi ei varmistuneita hukkumistapauksia
10:17
Oulun yliopiston tutkimus paneutui Keminmaan kirkon muumion terveyteen – Hyväosaiset kärsivät elintasosairauksista jo 1600-luvulla
9:00
Kekkonen poisti hakaristin Valkoisen Ruusun suurrististä, muuallakin swastika on yhä tabu – Tutkija nostaisi muinaisen symbolin arvoonsa
9:00
Kuinka CIA:n agentti värvätään? Ukraina avasi pahamaineisen KGB:n arkistoa tutkijoille – näin Neuvostoliitto koulutti vakoojiaan lännen kampittamiseen Tilaajille
8:43
Valkoisen talon tiedottajaa ei palveltu ravintolassa Yhdysvaltojen Virginiassa – syynä Trumpin politiikan puolustaminen
24
Kekkonen poisti hakaristin Valkoisen Ruusun suurrististä, muuallakin swastika on yhä tabu – Tutkija nostaisi muinaisen symbolin arvoonsa
24
Politico: Trumpin nollatoleranssipolitiikka rajalla on käytännössä kuollut ja kuopattu
13
Saksan maaliin johtaneen vapaapotkun aiheuttanut ruotsalaispelaaja lytättiin sosiaalisessa mediassa: "Saavat jatkaa vihaamista"
13
Valkoisen talon tiedottajaa ei palveltu ravintolassa Yhdysvaltojen Virginiassa – syynä Trumpin politiikan puolustaminen
10
Kaupasta vietiin olutta puukolla uhaten ja nyrkit heiluivat Oulussa juhannusaattona, myös rattijuopot työllistivät poliisia
9
Henkilöauton kuljettaja loukkaantui lievästi ulosajossa Kempeleessä – puhalsi 1,8 promillen lukemat
8
Syömäsä: Kesäisen kevyttä salaattia torin ravintolaryppäässä

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Mitä ajattelet Venäjästä?

132 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Uhkailulla ja kiristyksellä aikaansaadun kilpailukykysopimuksen kohtuuttomat lomarahaleikkaukset tuntuvat monen kukkaroissa!!

Johtuukohan siitä, ettei huonotuloiset ole käyneet kouluja riittävästi. Liekkö syynä ollut laiskuus, tyhmyys, asenne vai... Lue lisää...
Tuplamaisteri

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

23.6.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image