Kolumnit

Mainos

EU:n näkymättömät hyödyt ja näkyvät haitat

Kolumnit 9.4.2013 0:00
Liisa Jaakonsaari

Kalevan yleisönosastossa käydään vilkasta keskustelua Euroopasta, mutta pääosin äänessä ovat EU:n tiukat vastustajat. Ani harvoin lähtevät liikkeelle EU:n puolustajat. Poikkeuksen teki Johannes Sippola, joka keskellä kiivasta Nettomaksaja vai ei -keskustelua nosti esille Kalevassa (12.3) mainion teeman EU:n ”näkymättömistä hyödyistä”.

Nuori ylivieskalainen kertoi vanhempiensa olevan yrittäjiä, jotka monien muiden yrittäjien tavoin hyötyvät sisämarkkinoista. ”Vienti EU-alueelle on helppoa. Valuuttariskiä ei ole. Sille on vaikea laskea euromääräistä arvoa, että pienen paikkakunnnan yritys työllistää yrittäjäperheen lisäksi muutaman muunkin perheen”, kirjoittaa Johannes Sippola.

Johannes johdatti keskustelun yhteen EU:n ydinasiaan: toimivista sisämarkkinoista syntyy työtä ja hyvinvointia. Siksi Euroopan unionin ulkopuoliset maat kuten Norja ja Sveitsi haluavat olla mahdollisimman tiiviissä yhteistyössä Euroopan unionin kanssa, jopa niin,että Norjan voisi luokitella jopa iloiseksi nettomaksajaksi.

Molemmat maat maksavat maltaita pääsystään 500 miljoonan ihmisen sisämarkkinoille voimatta kuitenkaan vaikuttaa direktiiveihin tai muuhun EU:n päätöksentekoon. Norjan ulkoministeri – vieraillessaan vajaa kuukausi sitten Euroopan parlamentissa – vakuutti, että Norja ottaa huomioon kaikki EU:ssa säädetyt direktiivit ja haluaa edelleen tiivistää yhteistyötään.

Mitä ovat muut ”näkymättömät hyödyt”, joista harvoin kirjoitetaan ja joiden arvoa on vaikea euroissa mitata?

Tällä kertaa en kirjoita globaalimaailmasta, joka pakottaa Euroopan maat tiivistämään yhteistyötä enkä rauhanprojektista, vaikka Vaclav Havelin kysymys: ”Mitä maksaa tunti rauhaa?” on edelleen tärkeä maanosassa, jonka historia on maailmansotien, keskistysleirien sekä uskonnollisten ja poliittisten vainojen historiaa.

Tuorein esimerkki ”näkymättömistä hyödyistä” on mielestäni Euroopan parlamentissa käsittelyssä oleva uusi direktiivi tietoturvasta, mistä on Suomessa puhuttu toistaiseksi varsin vähän.

Tietoturva on esimerkki asioista, joissa jokainen yksittäinen jäsenvaltio on avuton, mutta EU-tason sääntelyllä voimme päästä eteenpäin ja jopa painostaa globaaleihin ratkaisuihin.

Nykyinen tietoturva on auttamattomasti vanhentunut. Se on jäänyt jälkeen tietotekniikan nopeasta kehityksestä. Ei ennen mopoja ollut, mutta ei ollut verkkokauppoja, ei Facebookia eikä pilvipalveluja.

Tekniikan mukana kehittyvät myös ohjelmat, joilla tekniikkaa hallitaan ja kerättyä tietoa käsitellään. Tämä asettaa suuria haasteita, jotta löytäisimme rajat yksityisyyden suojan ja yritysten toiminnan mahdollistavan vapauden välillä.

Liian tiukka sääntely sulkee ovet uusilta innovaatioilta. Suomessa ollaan myös erityisen huolestuneita, miten tiukempi sääntely vaikuttaa esimerkiksi lääketieteen alalla tehtävään tutkimukseen.

Matti ja Maija Meikäläisenkin on syytä olla huolissaan. Monilla meistä on S- ja K -etukortti sekä useita muita kanta-asiakaskortteja niin, että lompsan saumat paukkuvat.

Korteista on hyötyä, mutta niistä voi olla haittaakin. Joku tutkija on jo ehtinyt kysyä, mitä olisi tapahtunut, jos Adolf Hitlerillä olisi ollut käytössä kaikki se tieto, mitä yksilöistä on tänä päivänä liikkeellä vaikkapa etukorttien tiedostoissa?

Kaupat käyttävät kortteja profiloimaan asiakkaitaan seuraamalla heidän ostoskäyttäytymistään. Profilointi on tänään mahdollista viedä niin pitkälle, että ihmisten yksityisyys ja henkilöllisyys on selkeästi uhattuna.

Yksinkertainen keino nähdä profilointi omalla kohdalla on seurata Facebookin sivuille ilmestyviä mainoksia. Pullukat kanssasisaret ovat jo ihmetelleet, miksi juuri heille mainostetaan erilaisia laihdutustuotteita. Britanniassa nuoren naisen sivuille oli ilmestynyt vaippamainoksia ennen kuin nainen oli ehtinyt kertoa edes lähipiirilleen raskaudestaan.

Jos olet vieraillut verkkokaupassa, mainokset Facebook-sivullasi mukailevat ostoksiasi. Myös Google tallentaa kaikki hakusi, mikäli olet kirjautunut Gmail -tunnuksellasi hakuja tehdessäsi.

Henkilökohtaisen tiedon kerääminen on mahtava bisnes. Sen arvo on rahassakin mitattuna erittäin merkittävä EU-alueella. Se tulee nykyisestään vain kasvamaan uusien tekniikoiden ja niitä seuraavien alojen myötä.

Nyt EU:ssa on tarkoitus saattaa lainsäädäntö ajan tasalle. Tärkeää on saada aikaan tulevaisuuteen katsova kokonaisuus. Työ on äärimmäisen haastava niin juridisesti kuin poliittisestikin.

Monilla eri intressiryhmillä on asiasta hyvinkin erilaisia mielipiteitä eikä niiden saattaminen yhteen toimivaksi kokonaisuudeksi tule olemaan helppoa. Tavoitteena on saada määriteltyä, mitä yksityiset tiedot kattavat, tietojen käytön periaatteet, profilointi ja tiedonsiirto EU:n ulkopuolisiin maihin. Kysymys on yksityisyydensuojasta, mutta myös sananvapaudesta.

Entä ne näkyvät haitat? Talouskriisi on näkyvin. Se on peittänyt alleen kaiken muun. Työttömyys on ennätyskorkea. Äärioikeisto, jopa fasistit nostavat päätään.

Jos ja kun talouskriisi hellittää, EU:lla on mittava tehtäväkenttä edessään. Siperian lisäksi Kypros opettaa: riskiä ottaneet pankit ja sijoittajat maksakoot virheensä.

Euroopan vakausmekanismi EVM tiukkoine ehtoineen on osoittautumassa oikeaksi välineeksi.

Kirjoittaja on oululainen EU-parlamentaarikko (sd.).

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS
Mainos

Kommentoi

Voi hyvä Liisa, etkö sinä tosiaan koskaan suostu tajuamaan milloin EU:ssa on asiat kunnossa ja milloin
ollaan katastrofissa. Kato vähän miten menee Italialla, Espanjalla, Kreikalla, Portugalilla, Suomella......
Ei kukaan jaksa nuita sinun sepustuksia lukea edes vedet silmissä.... Suomen velka ylittää jo sen
maagisen 60%:a.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aniharva puolustaa EU:ta koska aniharva ptää EU:sta. Ei sitten näin simppeli ja selvä asia tullut kirjoittajan mieleen? Ah huomasimpa että Liittovaltio-Liisahan se on päässyt Kalevan sivuille ylistämään EU:ta. Liisa hei! me emme halua liittovaltiota, emmekä maksella muiden kupruja ja haluamme määrätä omista asioistamme. Lopettaisit sinäkin isänmaan vastaisen vehkeilyn ja jäisit eläkkelle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Mainos
Mainos

Uutisvirta

Mainos

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun maakunnissa sekä Koillismaalla ja Itä-Lapissa lumisateen ja pöllyävän lumen vuoksi. Ajokeli muuttuu huonoksi sunnuntaina aamupäivällä Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnissa lumisateen ja pöllyävän lumen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Merja Kyllönen ylivoimainen !

340 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Paavo Väyrysen tavoite

Sipilä ei ottanut paavoa hallitukseen ja saa nyt nuolla asiaa, otti uunituoreen rikkaan naisen ministeroikseen ja sai ... Lue lisää...
taakseen jätetty löy...

Jari ja sarjakuvat

Jari

20.1.

Naapurit

20.1.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image