Kolumnit

EU-pakko on usein kotimaista alkuperää

Kolumnit 3.5.2016 12:00
Merja Kyllönen

Metsähallitus, hallintarekisteri, rautateiden henkilöliikenne. Mikä näille kaikille on yhteistä?
Hallituksen väite siitä, että käytäntöjä on muutettava, koska EU niin vaatii.

Metsähallituslaki: ”EU pakottaa yhtiöittämään”. Hallintarekisteri: ”pakko avata eurooppalaiselle kilpailulle”. Rautateiden henkilöliikenne: ”EU pakottaa avaamaan kilpailun”.

Suomi on ollut EU:n jäsen jo 20 vuotta, mutta Bryssel tuntuu edelleen sijaitsevan niin kaukana, että sieltä tulevilla määräyksillä voi perustella melkein mitä tahansa. Ukaasi on uskottava, vaikka käsky olisi kotimaista alkuperää.

Yksi parhaita puolia Euroopan parlamentissa työskentelyssä on tiedon äärelle pääseminen. Ihmisten tapaaminen ja kuuleminen, ja parlamentin rikkaan ideologisen väännön ja keskustelun seuraaminen.

Kuluneiden kahden vuoden aikana on tullut harvinaisen selväksi, että EU on jäsenmaidensa, komission pyrkimysten ja parlamentin voimasuhteiden summa, ja jokaisessa käsiteltävässä asiassa on moneen suuntaan vetäviä voimia.

Usein jäsenmaat vetävät direktiivien tulkinnassa ja sisämarkkinoiden toteuttamisessa reilusti kotiinpäin. Omia elinkeinoja ja markkinoita suojataan, omia yritysten ja tuotteiden menestystä yritetään edistää.

Suomessa EU on pyhä. Me tulkitsemme direktiivejä kirjaimellisesti, noudatamme siirtymäaikoja tarkasti ja ennakoimme mitä komissio mahdollisesti jossain vaiheessa tulee vaatimaan.

En tiedä kertooko se Suomen EU-suhteen nuoruudesta, pienestä kansasta vai kansallisesta itsetunnosta, että Suomi on edelleen tällainen mallioppilas. Kansa ainakin on niin kuuliaista, ettei se helposti lähde barrikadeille kyseenalaistamaan hallituksen esityksiä.

Esimerkiksi käy vaikkapa rautateiden henkilöliikenteen kilpailulle avaaminen.

Ministeriaikanani minulle vakuutettiin, että muutos on väistämätön: EU:n neljännen rautatiepaketin markkinaosa tulee pakottamaan Suomenkin avaamaan kilpailun rautateillä. Ehkä näin vilpittömästi myös virkakunnassa uskottiin. Tein silti kaikkeni sen eteen, että Suomi sai pisimmän mahdollisen jatkoajan julkisen palvelun säilyttämiseen.

Olen nyt seurannut itse, osana parlamentin neuvottelutiimiä, sitä vääntöä, mitä rautatiepaketin triologineuvotteluissa komission, neuvoston ja parlamentin välillä on käyty. Koko paketin läpimeno ei todellakaan ole itsestäänselvää, ja jos päätös markkinoiden avaamisesta koko Euroopassa tehdään, ei sen toteutuksen kanssa todellakaan tule olemaan kiire. Siirtymäajat tulevat olemaan pitkiä ja suorahankintamahdollisuus todennäköisesti säilyy tietyin ehdoin.

Suomessa henkilöliikenne halutaan kuitenkin edelleen avata kilpailulle ja mieluiten kertarysäyksellä, heti. Suomi siis kiirehtii kilpailun avaamisen sekä sitä valmistelevan kalustoyhtiön perustamisen kanssa, vaikka juuri meidän raideverkkomme sopii kilpailulliseen liikenteeseen todella huonosti.

Sisämarkkinoiden ihanne saattaa ollakin täysin avoimesti kilpaillut, EU:n laajuiset markkinat sektorilla kuin sektorilla. Myös komissiolla on oma näkynsä yhtenäisestä Euroopasta, tai ainakin yhtenäisestä markkina-alueesta.

Kokonaan toinen kysymys on, missä asioissa tällainen ihanne on myös Suomen tai suomalaisten etu. Nyt olisi tärkeää harkita, mitä me voimme saavuttaa ”eurooppalaisen” ideaalin perässä kiirehtiessämme, ja mitä me saatamme menettää. Kun palveluja yhtiöitetään, siirrytään markkinoille kilpailemaan kansainvälisten palveluntuottajien kanssa. Kun aletaan kilpailla markkinoilla, kilpailuneutraliteetin vaatimus on otettava huomioon.

Mitä tämä tarkoittaa kotimaisten pienten ja keskisuurten yritysten kannalta? Mitä se tarkoittaa julkisten palvelujen kannalta?

Mitä se tarkoittaa niillä alueilla, missä kannattavia markkinoita ei ole eikä tule?

Kun ”EU” pakottaa meitä kiireisesti johonkin, kannattaa miettiä hetki.

Entä jos meidän tietomme ”väistämättömistä”, edessä olevista muutoksista eivät pidäkään paikkaansa?

Entä jos emme itse muuttaisi omia lakeja niin, että peruspalvelumme kuten sosiaali- ja terveyspalvelut joutuvat kilpailulainsäädännön pariin?

Miksi emme ota poikkeussäännöistä, erivapauksista tai siirtymäajoista kaikkea iloa irti?

Joskus ”EU” on vain hallituksen ja virkamiesten kilpi ideologian toteuttamiseen. Muutosta halutaan ihan itse, mutta EU:n selän taakse on hyvä piiloutua.

Reilumpaa olisi kertoa kansalaisille tavoitteet ääneen. Jos yhteiskunnan eri palveluiden mahdollisimman laaja yhtiöittäminen ja kilpailulle avaaminen on hallituksen tavoite, pitäisi se demokratian nimissä uskaltaa paljastaa.

Merja Kyllönen on europarlamentaarikko (vas.) Suomussalmelta.

MAINOS

Kommentoi

Suomi on kylä, totesi Turkkilainen Mehmed Ystäväni Lyypekistä toisen Kaverini Suomi-hehkutuksiin. Eduskunnassa toimitaan kuin periferian kunnallistekniikka, kirkkovaltuusto ja kyläpolitikot, siinä syy hiipuvaan Suomi-sykkeeseen ja suureen ymmärtämättömyyteen ns. Maan edusta, aivan kaikilla puolueilla. Suomalaisen päätöksenteko perustuu siihen, että kunhan joku kärsii, niin son hyä ja toimiva systeemi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kokkarit seisovat mielellään eturivissä kun on kysymys "isänmaasta , isänmaallisuudesta". Todellusuudessa Kokoomuslaiset ja heidän nuoleskelijansa ovat pahimpia Suomen raiskaajia myymällä kaikki tehty hyvä esim. teollisuus.
Kaikki selitetään EU:lla ja sieltä tulevalla painostyuksella.
Totuus on että painostus tulee mm. Ruotsalaisista rahastoista ja miljardööreiltä ympäri maailmaa.
KAIKKI TIETÄVÄT ETTÄ SUOMESTA SAA ERITTÄIN HYVÄÄ JA HALVALLA.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niin, ja perinteisesti niin valikoidusti , uudistukset "pakko" tehdä , ja kansa saa pää....aaa niskaansa , mutta kun kyse on esim. auto, viina , yms veroista ,valtiovaraiministeriöllä riittää rahaa käydä "oikeutta" jotta tavaroiden vapaa liikkuvuus pysyisi meidän ihan omalla sosialismin systeemissä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ohoh, hienoa Merja. Järkevintä tekstiä kynästäsi tähän mennessä. Trafi on myös yksi pahimpia EU-säädösten raiskaajia ja ylisoveltajia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

11:47
Saksan maajoukkue pyytää Ruotsilta anteeksi provokatiivista juhlintaa
11:03
Naiset pääsevät vihdoin rattiin Saudi-Arabiassa – nyt naisilla on ajo-oikeus kaikissa maailman maissa
10:38
Juhannuksen vietto näyttäisi jatkuneen rauhallisena – toistaiseksi ei varmistuneita hukkumistapauksia
10:17
Oulun yliopiston tutkimus paneutui Keminmaan kirkon muumion terveyteen – Hyväosaiset kärsivät elintasosairauksista jo 1600-luvulla
9:00
Kekkonen poisti hakaristin Valkoisen Ruusun suurrististä, muuallakin swastika on yhä tabu – Tutkija nostaisi muinaisen symbolin arvoonsa
9:00
Kuinka CIA:n agentti värvätään? Ukraina avasi pahamaineisen KGB:n arkistoa tutkijoille – näin Neuvostoliitto koulutti vakoojiaan lännen kampittamiseen Tilaajille
8:43
Valkoisen talon tiedottajaa ei palveltu ravintolassa Yhdysvaltojen Virginiassa – syynä Trumpin politiikan puolustaminen
24
Kekkonen poisti hakaristin Valkoisen Ruusun suurrististä, muuallakin swastika on yhä tabu – Tutkija nostaisi muinaisen symbolin arvoonsa
24
Politico: Trumpin nollatoleranssipolitiikka rajalla on käytännössä kuollut ja kuopattu
13
Saksan maaliin johtaneen vapaapotkun aiheuttanut ruotsalaispelaaja lytättiin sosiaalisessa mediassa: "Saavat jatkaa vihaamista"
13
Valkoisen talon tiedottajaa ei palveltu ravintolassa Yhdysvaltojen Virginiassa – syynä Trumpin politiikan puolustaminen
10
Kaupasta vietiin olutta puukolla uhaten ja nyrkit heiluivat Oulussa juhannusaattona, myös rattijuopot työllistivät poliisia
9
Henkilöauton kuljettaja loukkaantui lievästi ulosajossa Kempeleessä – puhalsi 1,8 promillen lukemat
8
Syömäsä: Kesäisen kevyttä salaattia torin ravintolaryppäässä

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Mitä ajattelet Venäjästä?

130 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Uhkailulla ja kiristyksellä aikaansaadun kilpailukykysopimuksen kohtuuttomat lomarahaleikkaukset tuntuvat monen kukkaroissa!!

Johtuukohan siitä, ettei huonotuloiset ole käyneet kouluja riittävästi. Liekkö syynä ollut laiskuus, tyhmyys, asenne vai... Lue lisää...
Tuplamaisteri

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

23.6.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image