Kolumnit

Apua, kiinalaiset tulevat!

Kolumnit 15.9.2017 12:00
Kristi Raik

Havahduin kesällä kiinankielisiin kuulutuksiin laivamatkalla Helsingistä Tallinnaan. Kahviautomaattiin oli ilmestynyt pelkän kuuman veden hinta, jonka vieressä luki selitys kiinaksi. Näin maailmanjärjestyksen muutos tulee osaksi arkeamme. Tallinkilla matkustavien kiinalaisten määrä on nopeassa kasvussa. Sen lisäksi kiinalainen turisti käyttää täällä enemmän rahaa kuin mistään muualta tuleva vierailija.

Maailmanpolitiikassa Kiinan nousu herättää vaikeita kysymyksiä. Kiristyvässä suurvaltojen välisessä kilpailussa Kiina on USA:n ylivoimaisesti merkittävin haastaja. Ostovoimalla mitattuna Kiinan talouden koko on jo ohittanut USA:n. Kiinan sotilasmenot ovat voimakkaassa kasvussa. Turistien lisäksi Itämerellä vieraili kesällä myös kiinalaisia sotalaivoja, jotka osallistuivat Venäjän sotaharjoituksiin.

Historiasta tiedetään, että haastavan ja heikkenevän suurvallan välisen konfliktin todennäköisyys on suuri. Läntiset kansainvälisen politiikan tutkijat ovat jo vuosien ajan arvuutelleet, voiko Kiinan nousu tapahtua rauhanomaisesti. Vastaus tähän kysymykseen kertoo paljon vastaajan maailmankuvasta.


Yhdysvaltalaiset
realistit, jotka näkevät suurvaltojen välisen kilpailun viime kädessä raakaan voimaan nojaavana nollasummapelinä, ovat puhuneet Kiinan patoamisen puolesta. Kylmän sodan aikana patoamispolitiikka kohdistui Neuvostoliittoon, jonka vallan kasvamista USA pyrki estämään kaikin keinoin. Kun USA:n presidentti Nixon matkusti Kiinaan vuonna 1971 palauttamaan diplomaattisuhteet pitkäaikaiseen viholliseen, tämäkin koko maailman yllättänyt käännös oli osa Neuvostoliiton patoamista. Kiina voidaan nähdä nyt vastaavana uhkana läntiselle maailmalle kuin taannoin Neuvostoliitto.

Realistisen näkökulman haastaa liberaali näkemys, joka korostaa yhteisten instituutioiden ja pelisääntöjen merkitystä kansainvälisissä suhteissa. Siten lännen suurin haaste ei olekaan Kiinan patoaminen, vaan sen sitominen mukaan kansainväliseen yhteistyöhön.

Trumpin myötä tällainen ajattelu on ajautunut Yhdysvalloissa alakynteen, mutta Euroopassa se elää vahvasti.

Kiinalle, Venäjälle ja muille nouseville suurvalloille on yhteistä pyrkimys Yhdysvaltain hegemonian heikentämiseen. Liberaalin sääntöperustaisen kansainvälisen järjestyksen tulevaisuus näyttää epävarmalta. Ei ole kuitenkaan lainkaan selvää, minkälaista maailmanjärjestystä nousevat vallat tavoittelevat.


Kiinan johdolla
BRICS-maat (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka) ovat luoneet joitakin instituutioita, jotka mahdollisesti haastavat vastaavien länsivetoisten instituutioiden aseman. Hyvin tunnettu esimerkki on vuonna 2015 perustettu Aasian infrastruktuuri-investointipankki. USA suhtautui siihen alun perin varsin kielteisesti, sillä se piti hanketta uhkana Maailmanpankille. Moni Euroopan maa, mukaan lukien Suomi, on kuitenkin liittynyt Aasian pankin jäseneksi. Kenties sitä ei pidäkään nähdä nollasummapelin hengessä uhkana aiemmille yhteistyörakenteille.

Kiinan ja länsimaiden välillä vallitsee vahva taloudellinen keskinäisriippuvuus, joten yhteiset pelisäännöt voivat palvella kumpaakin osapuolta. Samaa logiikkaa yritettiin kylmän sodan jälkeen soveltaa Euroopan ja Venäjän välisiin suhteisiin – mutta epäonnistuttiin.

Voisiko se toimia Kiinan kohdalla paremmin? Yhteisten arvojen puuttuminen vaikeuttaa yhteistyötä myös tässä tapauksessa, mutta ainakin Kiina näyttää painottavan vakautta ja pitkäjänteistä talouskehitystä. Toisin kuin presidentti Trump, se myös jakaa Euroopan kanssa huolen ilmastonmuutoksesta, jonka hillitsemiseen tarvitaan kansainvälistä sääntelyä.

Toisaalta Kiina rikkoo jatkuvasti kansainvälisiä normeja, vaikka onkin viime aikoina esiintynyt näyttävästi multilateralismin puolestapuhujana. Haagin kansainvälisen välitystuomioistuimen mukaan Kiina rikkoo Etelä-Kiinan merellä YK:n meriyleisoikeussopimusta, mutta Kiina ei välitä tuomioistuimen linjauksesta. Kauppasuhteissa EU on moittinut Kiinaa muun muassa siitä, että se käyttää valtion vientitukia sopimusten vastaisesti, rikkoo tekijänoikeuksia eikä päästä EU-maiden tuotteita ja palveluita vastavuoroisesti markkinoilleen.


Tarve suojata
EU-markkinoita ulkomaisilta investoinneilta ja epäreilulta kilpailulta nousi esiin komission presidentti Jean-Claude Junckerin tällä viikolla pitämässä linjapuheessa. Monessa jäsenmaassa, mukaan lukien Suomessa, suhtaudutaan epäluuloisesti EU:n kasvavaan rooliin tällä alueella. Kysymys siitä, miten kontrolloida ulkomaiden roolia strategisesti merkittävillä alueilla, kuten energia- ja infrastruktuurihankkeissa, on kuitenkin otettava vakavasti.

Siispä tervetuloa kaikki kiinalaiset turistit, mutta pidetään mielessä, että isot strategiset investointihankkeet toimivat suurvaltapolitiikan välineinä. Sama pätee myös Venäjään.

Kirjoittaja Kristi Raik on vanhempi tutkija Ulkopoliittisessa instituutissa.

MAINOS

Kommentoi

Kiina tulee nousemaan maailman ykköseksi,sille ei mahda kukaan mitään.
Nousun peruste on ahkeruudessa ja ystävällisyydessä.
Olen nähnyt tuolla maailmalla paljon kiinalaisten toimintaa ja ei voi muuta kuin ihailla sitä ahkeruutta ja hyvää käytöstä mikä näkyy kaikessa heidän toiminnassaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kiinan kohdalla on hyödyksi muistaa, että se oli kerran maailman johtavia suurvaltoja. Sen isot laivat purjehtivat Afrikan, väitetysti myös Amerikkojen rannoilla. Sitten sen keskusvalta jotenkin romahti ja siitä tuli mm. Euroopan valloile siirtomaana kohdeltu alue. Nyt se tavoittelee osin yhä täysin tunnustettua suurvallan asemaa. Se voi tapahtua muiden, ml. muiden "suurten" kustannuksella. Ongelma on taatusti pitkäaikainen. Sitä kasvattaa Pohjoia-Korean tapaisen kylkiäisen touhuilu. Kuka siitä oikein vastaa?

Mutta taloudellisesti, ei vähiten kaupallisesti, Kiina menestyy suhteellisesti ottaen muita maita paremmin. Yksi syistä on selvä. Se voi puoluekurin ja suuren väestön turvin tuottaa lähes mitä vain muita maita halvemmalla. Korkeatasoinen kasvatus tuottaa kaikki tarvitut insinöörit, spesialistit. Pulma sektorilla on, ettei se noudata "länsimaisen kilpailun" kriteerejä. Nämä jutut tulisi tutkia ihan todella ja hyvin. Myös yksilön vapaudet on muistettava. Niissä Kiina ei ole - vielä -seurattava esimerkki.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

20
Oululaisfanit juhlivat fiksusti Kärppien Suomen mestaruutta läpi yön
15
Kärpät vei mestaruuden Tapparan nenän edestä – Hakametsä hiljeni oululaisjoukkueen juhliessa
8
Oulun seudulla aamupäivällä kuuluneet ja tuntuneet pamaukset aiheuttivat Hornetit - ilmavoimien mukaan äänivallia ei rikottu liian matalalla
8
Kärppäkapteeni Lasse Kukkonen ei ole maajoukkueen käytettävissä – ”Nyt on aika maksaa takaisin vaimolle ja tytöille”
4
Keskusta uudistaisi koulujärjestelmän – nuorille tulevaisuuskutsunnat, esikoulu ja kaksi ensimmäistä luokkaa yhdeksi kokonaisuudeksi
4
Sotesta saa ainakin pienissä oppositioryhmissä päättää itse – Kd:n edustajat voivat äänestää eri tavoin
4
Suomen mestaruuden Kärpille ratkaissut Aleksi Mäkelä herkistyi kultamitali kaulassaan: "Kuka olisi uskonut, että maalin teen juuri minä?"

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Suuri sotaharjoitus 2021

288 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Suuri sotaharjoitus 2021

Päinvastoin. Minä ymmärrän hyvin, että lapsi saattaa häiriintyä, jos hän kuulee 3-vuotiaasta asti sotajuttuja. Lue lisää...
Vuotta viis

Jari ja sarjakuvat

Jari

26.4.

Naapurit

27.4.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image