Kolumni

Am­bu­lans­sia pitää odottaa aivan liian pitkään

Luulitko sinäkin, että kun soitat hätäkeskukseen, ambulanssi lähtee liikkeelle heti?

Luulitko sinäkin, että kun soitat hätäkeskukseen, ambulanssi lähtee liikkeelle heti?

Eipä lähdekään. Ei läheskään joka kunnassa eikä mihin tahansa kellonaikaan. Ei, vaikka olisit saanut sydäninfarktin. Infarktit kannattaa ajoittaa virka-aikaan kaupungin keskustaan.

Tämän teki selväksi Oysin ensihoidon ja päivystyksen johtaja Matti Martikainen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston kokouksessa viime viikon maanantaina.

Ensihoidon tila Pohjois-Pohjanmaalla on yllättävän synkkä. Henkilöstö tekee hyvää työtä, mutta järjestelmä tökkii.

Koska ensihoito on tähän asti ollut yksittäisten kuntien vastuulla, Suomessa on käytännössä ollut yli 300 erilaista ensihoitojärjestelmää. Ensihoidon laatu ja saatavuus vaihtelevat rajusti.

Vain viisi kuntaa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin 35 kunnasta on tehnyt sellaisen sopimuksen, että ambulanssi lähtee liikkeelle heti ympäri vuorokauden.

Virka-ajan ulkopuolella 30 kunnassa on sopimus 15 minuutin lähtövalmiudesta.

Kun sydän pysähtyy, potilaalla on käytännössä kymmenen minuuttia aikaa saada apua. Varttitunnin viive voi koitua potilaan kohtaloksi.

Yhdessäkään Pohjois-Pohjanmaan kunnassa hätätilapotilaat eivät saa aina apua tavoiteajassa.

Paras tilanne on Oulussa, mutta sielläkin vain reilut 60 prosenttia hätätilapotilaista tavoitetaan halutussa kahdeksassa minuutissa.

Lumijoella yhtäkään hätätilapotilasta ei tavoitettu kahdeksassa minuutissa Martikaisen esittelemän, vuoden 2010 tilaston perusteella.

Oulussa välimatkat eivät hidasta avun saantia, mutta ambulansseja on kuulemma väestötiheyteen nähden liian vähän. Kaikki autot voivat olla kiinni toisissa tehtävissä.

Ensihoito siirtyy nyt yksittäisten kuntien harteilta sairaanhoitopiirien vastuulle. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri alkaa vastata koko alueensa ensihoidosta ensi vuoden alussa.

Tarkoitus on lisätä välitöntä lähtövalmiutta asteittain. Ensi vuonna välitön lähtövalmius ympäri vuorokauden laajenee kymmeneen kuntaan nykyisen viiden sijasta.

Tavoitteena on, että 90 prosenttia hätätilapotilaista tavoitetaan kahdeksassa minuutissa koko sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2018 mennessä.

Lisäksi ensihoitohenkilöstön koulutusvaatimukset kasvavat. Hoitotason ambulanssissa pitää olla ensihoitaja tai vähintään 30 opintoviikon ensihoitokoulutuksen saanut sairaanhoitaja sekä tehohoidon vaatimat välineet ja lääkkeet ympäri vuorokauden.

Hoitotason ambulanssien määrää aiotaan lisätä niin, että hoitotasoista palvelua pystytään järjestämään jatkossa 30 minuutin sisällä kaikille ympäri vuorokauden koko Pohjois-Pohjanmaan alueella.

Uudistus on iso ja ymmärrettävästi herättää myös huolta kunnissa. Kuntarajat eivät enää ratkaise esimerkiksi ambulanssien sijoittelua.

Kunnilla ja sairaanhoitopiirillä on ollut erilaisia näkemyksiä vaikkapa siitä, minkä tasoinen ambulanssi kunnassa on tähän asti toiminut ja millainen sinne tarvitaan jatkossa.

Sairaanhoitopiiri on vakuuttanut, ettei uudistus heikennä ensihoidon palvelutasoa missään päin Pohjois-Pohjanmaata, vaikka tätäkin on epäilty.

Ainakin paperilla uudistus näyttää askeleelta eteenpäin. Nähtäväksi jää, mistä Pohjois-Pohjanmaalle saadaan uudet vaatimukset täyttävää ensihoitohenkilökuntaa. Työvoimasta on pulaa terveydenhuollossa.

Ensihoitopalvelu ei voi koskaan olla kaukana syrjäkylällä yhtä nopeaa ja kattavaa kuin kaupungin keskustassa. Ensivasteyksiköt tulevat kuitenkin koko sairaanhoitopiiriin paikkaamaan ambulanssityhjiöitä.

Jos ensihoidon karu nykytila jatkuisi, monin paikoin olisi syytä harkita vähintään defibrillaattorin ostoa kotiin.