Mielipiteet

Lukijalta

Uutta Pentti Haanpäästä – meneminen lähteille antaa kuvan luovasta työpajasta

Mielipiteet 4.2.2018 7:00
Kari Sallamaa

Rinnan Kalevan ja kustannusyhtiö Inton 31.1.2018 julkistaman lukijaäänestyksen kanssa Haanpään parhaitten novellien valikoimasta tässä esimakua Haanpään käsikirjoitusten digitointiprojektista.

Tässä Oulun maakuntakirjaston, Siikalatvan kirjaston ja Pentti Haanpään museon yhteishankkeessa tehdään kaikille tavoitettaviksi Haanpään käsikirjoitukset ja paljon muuta aineistoa. Minun tehtäväni on ollut laatia käsikirjoitusten taustaselostukset.

Meneminen lähteille, Haanpään kosmoskynällä kirjoittamiin teksteihin antaa kuvan luovasta työpajasta. Tekstit ovat lähes valmiita muutamaa sanan muuttamista tai parin rivin poistoa lukuun ottamatta.

Käy myös ilmi, miten pitkiä päiväannoksia hän kirjoittaa, kolmekymmentäkin liuskaa, kun moni kirjailija hikoilee päiväkausia yhden liuskan äärellä.

Matti Salmisen julkaisemat päiväkirjat (Hurja, Into 2016) osoittavat tämän tuotteliaisuuden edellytykset. Kirjailija oli säännöllinen alkoholin kuluttaja. Jokainen tekstintekijä tietää, että aivot ovat moottori joka tarvitsee polttoainetta. Lukiessa piippolalaisen päiväkirjoja toistuva merkintä on: Viinaa ja peliä.

Lukijaäänestyksen lähtölaukauksessa Petri Laukka on haastatellut hankkeen suojelijaa Juha Hurmetta. Tämä korostaa Haanpään vahvoja naishahmoja, kun häntä usein pidetään kovin miehisenä kirjailijana.

Hurme työntää framille Pussisen akan. Mutta tässä unohtuu, että kirjailijalla on hienoja rakkausnovelleja. Niissä on itsestään tietoisia, verevän lihallisia naisia.

Tällainen on novellin Silkkijakku (1937) kansakoulunopettajatar, joka viettelee koulupojan suhteeseen kanssaan.

"Käy myös ilmi, miten pitkiä päiväannoksia hän kirjoittaa, kolmekymmentäkin liuskaa, kun moni kirjailija hikoilee päiväkausia yhden liuskan äärellä."

Novelli Heinäkuu (1947) on niin seksuaalisymbolinen, että ukko Freud olisi siitä kateellinen. Kun Ansalan Annan on päästävä pois heinäsuovan päältä, hänen tuleva miehensä Kortteisen Jaako ojentaa heinähangon, jonka vartta myöten Anna liukuu suoraan Jaakon miehuuden orteen.

Käsikirjoitukset tuovat esiin sellaisia piirteitä, joihin Juha Hurme viittaa puhuessaan Haanpään alasajosta Kentästä ja kasarmista (1929) lähtien. Kyse ei ole vain oman tiensä kulkijasta, vaan kannanotosta sotahulluutta ja yhteiskunnallista vääryyttä vastaan. Siksi häntä sensuroitiin 30-luvulla jättämällä julkaisematta kokoelma Ilmeitä isänmaan kasvoilla (Into 2013) ja kirjallisuutemme upein militaristisen komeuden häpäisy, Kenraali Impola (1935).

Keskellä jatkosodan sotapropagandaa Haanpää uskaltaa kokoelmassaan Nykyaikaa (1942) paljastaa asemasodan tylsyyden mukaiset miehistön harrastukset: viinan, korttipelin ja naisen etsinnän.

Novelli Pyhiinvaellus on tässä edustava. Lotta lähtee kaatuneen luutnanttisulhasensa haudalle liftaten armeijan kuorma-autoon. Autosotamies vie hänet paikalle ja tarjoaa sen jälkeen yösijan miehistöteltassa.

Hän saarnailee neitoselle, että sankarivainajia on kunnioitettava, mutta hengissä olevien on jatkettava elämää. Seuraa viettely, antautuminen ja sen jälkeinen lottatytön katumus. Mutta sotamies toistaa: elävien on elettävä.

Tässä ei ole mitään lotan häpäisyä. Kertoja vain toteaa elämän omalaatuisen monimuotoisuuden. Keskellä suurten voimien riehuntaa pienten ihmisten on jatkettava kulkuaan miten taitavat.

Lopuksi ensimmäisen kerran aivan neitseellistä Pentti Haanpään tekstiä suoraan käsikirjoitusvihoista (2.11.1941). Kyseessä on elävästä elämästä napattu sutaisu: ”Kenttäapteekkari Lonkassa Martalle: – En minä enää sinusta välitä, sinä olet aina tiellä kädet levällään, että kolonna seisattukoon minun perääni”.

Kari Sallamaa

Oulu

 

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.

MAINOS

Kommentoi

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Metsäpalovaroitus on voimassa maan etelä- ja keskiosassa, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä seuraavissa Lapin kunnissa: Simo, Ranua, Posio, Kemi, Keminmaa, Tornio, Ylitornio, Tervola, Pello, Rovaniemi, Kemijärvi, Salla, Kolari, Pelkosenniemi ja Savukoski. Ruohikkopalojen vaara on suuri Pohjois-Lapissa sekä seuraavissa Lapin kunnissa: Muonio, Kittilä ja Sodankylä.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Mannerheim oli hieno mies

123 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Orpo näpäytti Rinnettä punakapinasta

Jotkut hulluimmat syyttävät Mannerheimiä vankileirien olosuhteista. Hänhän lähti Suomesta 1.6.1918, ja palasi loppuvuonn... Lue lisää...
Ulkomailla

Jari ja sarjakuvat

Jari

24.5.

Naapurit

26.5.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image