Kalevassa kerrottiin, että Sanginjoen suojeluasia olisi viimeinkin saatu päätökseen? Ulkometsään perustetaan 1 127 hehtaarin lakisääteinen luonnonsuojelualue. Sanginjoen lohkon muut alueet jätettäisiin metsätalouskäyttöön.
Saman jutun lopussa selvisikin, että valtuuston tarkoittama metsätalous ei olekaan aivan tavallista metsien hyötykäyttöä? Tuolla 1 440 hehtaarin alueella harjoitettaisiin metsänhoitoa vain ns. jatkuvan kasvatuksen periaatteilla. Lähtökohtana on virkistyskäytön ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen!
Ei pitäisi narrata veronmaksajia "silmänkääntötempuilla"! Koko Sanginjoki on menossa sellaiseen suojeluun, että niistä metsistä on turha toivoa kantorahatuloja kaupungin pohjattomaan kassaan. Sieltä täältä puita poimimalla puunkorjuun kustannukset nousevat kohtuuttoman korkeiksi. Halvemmaksi tulisi jättää nekin puut pystyyn kuivumaan ja lisäämään metsien monimuotoisuutta!
Tässä yhteydessä suojelua haluavilla on tapana vähätellä taloudellisia arvoja. Tosin toimettomuudellakin on hintansa? Mielestäni on tärkeää, että veronmaksajille kerrotaan edes jälkikäteen, mitä kinastelu suojelusta on jo maksanut ja minkälaisia laskuja siitä on tulossa?
Lähes viiteentoista vuoteen Sanginjoen metsistä ei ole hakattu muuta kuin joitakin varovaisia harvennushakkuita. Mikäli metsätöitä olisi tehty entiseen malliin, metsien hoito- ja käyttösuunnitelmaa noudattaen ja samalla metsien virkistyskäyttöarvoja huomioiden, tuona aikana kaupungin kassaan olisi voitu tulouttaa Sanginjoen hakkuista lähes kaksi miljoonaa euroa puhdasta kantorahatuloa. Nyt valtuuston päätöksellä tuollaiset puissa melkein itsestään kasvavat tulot menetetään lopullisesti.
Lisäksi perustettavan suojelualueen hallinnointi, ylläpito ja rakennelmat tulevat lisäämään meidän tavallisten kaupunkilaisten maksutaakkaa satoja tuhansia euroja vuodessa.
Peräti matkailuvaltiksi lanseerattu 1 127 hehtaarin suojelualue tulee olemaan jatkuva pelinappula ja pohjaton rahareikä. Kaupunginvaltuusto teki lyhytnäköisen päätöksen.
Tiukasti suojeltu alue vaikeuttaa tulevienkin päättäjien mahdollisuuksia kehittää kaupunkiaan muun muassa Ylikiimingin suuntaan. Tarvittaessa kaupungin on hankittava uuttaa raakamaata tilalle, jos sitä olisi edes tarjolla? Pelkän tuon kokoisen raakamaan ostamiseen tarvittaisiin oululaisten veronmaksajien rahaa jo nykyhinnoittelulla lähes 3,0 euroa /neliömetri. Perustettavassa luonnonsuojelualueessa noita neliöitä on peräti 11 270 000!
Kyllä tämän pitäisi riittää! On kohtuutonta ahneutta ujuttaa vielä erilaisia suojelumääräyksiä talouskäyttöön soveltuville muille metsäalueille. Antakaa jo kaupungin metsäammattilaisille työrauha. Tavanomaisia metsienhakkuita jatkamalla meille kehittyy aivan oikeaa virkistyskäyttöön soveltuvaa metsää. Marja- ja sienisadot paranevat "vissin varmasti ja vähän enempikin"!
Metsiä hoitamalla ja puita hyödyntämällä me olemme onnistuneet kasvattamaan Sanginjoelle niin upeat metsät, että ne kelpaavat riidan aiheiksi vielä tulevillekin sukupolville. Hoitamattomina ne kehittyvät läpipääsemättömiksi viidakoiksi!
Ari Juntunen
Oulun kaupungin eläkkeellä
oleva metsätalousinsinööri
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.