Mielipiteet

Mainos
Lukijalta

Sähkölinjojen korottaminen ei onnistu helposti, eikä kannata ta­lou­del­li­ses­ti

Mielipiteet 9.1.2018 9:00
Reijo Talala

Harri Lyytikäinen kirjoittaa Sähkölinjat puurajan yläpuolelle. (Kaleva 6.1./Lukijalta). Sähkölinjojen korottaminen ei onnistu helposti, eikä ole mitenkään taloudellisesti mahdollinen.

Korottamisesta ei ole mitään hyötyä, koska lumi- ja jääkuormien vuoraamat sähköjohdot laskeutuvat useita metrejä alaspäin ja ovat entistä alttiimpia tuulikuormien vaikutuksille, mistä seuraa sähköjohtojen yhteenlyöntien seurauksina oiko- ja maasulkujen aiheuttamia sähkökatkoja ja vikoja.

Pylvään jatkaminen aiheuttaisi pylväsrakenteiden kuormitustarkastelun eri sää- ja kuormitustiloissa. Pylväsrakenteeseen kohdistuu tunnetusti erilaisia rasitusvoimia, kuten puristus-, taivutus-, vääntö- ja leikkausvoimia.

"Yksinkertaisin tapa välttää ongelmat sähköverkoissa on ennakoida ja varautua sähköverkoston huollossa talven tuomaan lumi- ja jääkuormien kehittymiseen sähköjohdoille."

Lisähaasteita tuo pylväsrakenteiden lujuustarkasteluun erikoisratkaisut: kulma-, haaroitus- ja päätepylväsrakennelmat. Johtimien ja eristimien tuet, ripustukset, kannattimet, harrastukset ja orret menisivät kaikki uusiksi. Pylväsrakenteen hinta muodostuisi tällöin niin kalliiksi, että uuden rakentaminen olisi jo kannattavampaa kuin vanhan korjaaminen.

Yksinkertaisin tapa välttää ongelmat sähköverkoissa on ennakoida ja varautua sähköverkoston huollossa talven tuomaan lumi- ja jääkuormien kehittymiseen sähköjohdoille.

Ennakoivia toimenpiteitä ovat: poistamalla reunapuusto ja oksat, johtokadulle kallellaan olevien puiden poisto sekä kehittyvän jää- ja lumikuormien poisto johdoilta.

Maakaapelointi on tulevaisuudessa sähkönsiirtoyhtiöiden suurimpia verkostoinvestointeja, jolla saavutetaan täydellinen suojan talviolosuhteiden jää- ja lumikuormia vastaan.

Reijo Talala

Pudasjärvi

 

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.

MAINOS
Mainos

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (22)

Appiukolle tuli viitisen vuotta sitten ilmoitus siirtoyhtiöltä, että siirtolinja tarvitsee leveämmän puuttoman kaista. Voitte kaataa puut itse tai teemme sen halutessanne sopimuskumppareiden kanssa. Puut karsitaan, energia/hake-jäte jätetään metsätien varteen samoin kuin kaadetut puut. Metsäyhtiö noutaa ne ja korvaus tulee tilillenne.
Kyseessä iso 'valtalinja'.
Kyseessä oli n 12 km:n matka. Kaikki toimi ok.

Missä tulisi raja tolppien korotuksille, puut kasvaa?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Metallitolpat ja yli puustonkorkeuden.. Mastotolpat väliin tukevoittamaan rakennetta.
Pylväät kiinni maahan valettuun betonilaattaan.. Jos ei nyt huippuhyvä, niin on se ainakin noita puutolppia parempi.
Voi hitsata mieluisan pituiseksi eikä aivan heti tarvi uusia lahovikojen vuoksi..
Lankoihin voisi kehitellä lisälangan johon ympättäisiin värisytin joka taas reagoisi aina kun ilma jäähtyy. Kun ilma jäähtyy, niin lanka tuntisi "kylmän väreitä" ja alkaisi värisemään..
Ropelihatut töihin ja heti !

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kunnat ja valtio toiminnallaan mahdollistaneet sähköverkoilla rahastamisen. Esim. valtionyhtiö fortum myi verkkonsa ulos suomesta sellaisella hinnalla, että sillä olisi rakentanut alueen koko verkoston uusiksi. Samaa kauppaa ovat tehneet kunnatkin, ensin myydään muutamalla miljoonalla ja sitten ostetaan muutamalla sadalla miljoonalla takaisin. Jos sähköverkoilla kupattu raha olisi sijoitettu kokonaisuudessaan verkostojen uusinvestointeihin , niin vikatilanne olisi ollut vain murto-osa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Harvesteri ajamaan kaapelilinjoilta tarvittavat puut nurin hyvin kylmästi .Siinä on merkittävä vaikutus tykkylumisiin puihin.
Toinen asia on sitten kuinka nopeasti valtakunnan johto reakoi Kainuun ongelmiin. Se oli saamatonta touhua.
Siellä oli ja taitaa olla jossain vieläkin kylmä ja pimeä joulu.Uskon että he äänestävät sähkölinjoista seuraavan kerran.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei se ihan niin yksinkertaista ole kuin maallikosta voi näyttää. Monta tekijää pitää ottaa huomioon. Häiriöitä tulee aina olemaan jakelussa. Voi muuntamo kärähtää, sulakkeita palaa. kaapelivikoja, ukkonen, routa voi liikutella maakaapeleita.. yms.... agregaattivaravoimala vaan joka mökkiin maaseudulla....

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä Carunankin viime kesänä rakentama maakaapelointi Kurenalalta Kusamoon päin osoittaa yksiselitteisesti että se on oikea ratkaisu . Ei minkäänkäänlaista räpsyä ole ollu sähköntotannossa vaikka tässä Korentokankaallakin alkaa mettät olemaan kuin tykistökeskityksen jäljiltä tykkyvahinkojen takia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Caruna rupesi syksyllä 2017 ostamaan avolinjojensa 3D-/laserkeilauspalvelut ruotsalaiselta firmalta, jolla on pitkäaikainen kokemus ja ajan tasalla oleva välineistö helikoptereineen yms..

Ruotsalainen Vattenfal aloitti linjojensa kuvaukset jo 2010.
Google esim.:
1.) vattenfall-3d-kuvaa
2.) carunan verkko kuvataan helikopterista

Toivottavasti Loiste ja verkkorakentajansa Eltel siirtyvät myös nykyaikaan ja aloittavat linjojen videokuvaukset kunnossapitoa ja sen suunnittelua varten vähintään ruotsalaisten malliin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Loisteen johtaja kertoi TV:n uutislähetyksessä Ylä-Kainuun sähkölinjojen olevan jo käyttöikänsä lopussa. Ne on rakennettu 1960-1970-luvuilla. Vaikka puupyväät ovat painekyllästettyjä, ne lahovat poikki maanrajasta.

Sähkönjakeluyhtiöt rakentavat nykyään uudet linjat maantien varteen. Tällöin maantien takaa tien yli kaatuvat puut eivät yllä linjan päälle. Eli tykkylumen ja myrskyjen aihettanmat vahingot puolittuvat. Lisäksi tien varressa oleva sähkölinja on helposti tarkastettavissa ja huolettavissa.

Pitkien sähköpylväiden käyttämien vähentäisi sähkökatkoja. Esim. Korkeat metallirakenteiset suurjännitelinjat pysyvät kunnossa. Tykkylumituhoja on vain 20 kV:n ja sähkönkäyttäjille menevissä 400 V:n linjoissa.

Ps. Venäjällä on käytössä betonisia sähkötolppia. Ne ovat korkempia ja niihin voi kiivetä ko. tarkoitukseen tehdyillä pylväskengillä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Venäjällä usean metrin teräsbetonipylväs on upotettu maahan ja jatkona on sitten pietty puupylväs.
Esteettisesti ei joidenkin mielestä välttämättä kovin kaunis - mutta on pitkä, lahoamaton ja kestää isoisältä pojanpojanpojalle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Maakaapelointi on ainoa järkevä ratkaisu ja taloudellisin pitkällä aikavälillä. Lisäksi maapohjaa voidaan käyttää joko metsänä tai viljelymaana.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Maakaapelia ei voida käyttää pitkillä etäisyyksillä. Vaihtosähkö aiheuttaa pitkässä maakapelissa liian suuren kapasitiivisen loistehon. Tilannetta pahentaa vielä se, että parasta aikaa olemme siirtymässä induktiivista loistehoa aihettavavista loistevaloista kapasitiivista loistehoa aiheuttaviin led-valaisimiin.

Pitkissä sähkön siirtokaapelissa käytetään kapasitiivisen loistehon välttämiseksi tasajännitettä. Esim. Eri maiden välillä olevat merikaapelit. Samoin on tilane Suomen ja Venäjän välisessä sähkönsiirrossa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä tolppien korottaminen metsien kohdilla auttaisi. Tuulestakaan ei olisi haittaa, jos samalla orret laitettaisiin pidemmiksi.

Ei voi mitenkään ymmärtää sellaista, että korotetut tolpat tulisivat liian kalliiksi. Tämä olisi varmaankin se kaikkein halvin tapa korjata tilanne.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Korottaminen ei ole niin hyvä ratkaisu kuin johtojen maahan kaivaminen. Suomessakin on yli 100 vuotiaita maahankaivettuja sähköjohtoja yhä toiminnassa. Energiateollisuus laskee teknillistaloudelliseksi eliniäksi maahan kaivetuille johdoille 40-50 vuotta. Ilmajohdoilla se on selvästi lyhyempi (en löytänyt tarkkaa lukua, mutta noin 20-25 vuotta muistaakseni) ja korotetuilla pylväillä vielä lyhyempi koska massa ja tuulikuorma rakenteissa kasvaa.

Maahankaivetuilla johdoilla säähaittaa ei esiinny lainkaan. Ilmajohdoilla ne ovat suurin syy sähkökatkoille. Maakaapeleilla suurin katkojen aiheuttaja ovat huolimattomasti tehdyt maankaivuutyöt.

Vaikka maahan kaivaminen on investointina kalliimpi, niin säävarmuuden ja pitkäikäisyyden ansiosta hinta jää kuitenkin ihan samaan kuin ilmajohdonkin. Hintaa saataisiin varmasti alaspäin jos maahankaivamisen suhteen tehtäisiin hiukan tuotekehittelyä. Lisäksi maakaapelia varten metsää ei tarvitse kaataa tolkuttoman leveältä uralta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pylväät voitaisiin valmistaa jostain komposiittimateriaalista, jolloin ne olisivat "ikuisia". Korkeat pylväät eivät myöskään tarvitsisi leveää uraa, nykyistä kapeampi riittäisi.

Sähkölinjojen vierellä voitaisiin myös kasvattaa matalakasvuisempia puita, esim. visakoivua, joka on Suomen arvokkain puu hehtaarituotolla mitattuna. Uraa voitaisiin tällöin kaventaa ja oltaisiin win-win tilanteessa koska pylväitä ei tarvitsisi korottaa. Tämä vaatisi vain uuden ohjeistuksen. Metsänomistajien sitoutuminen voitaisiin vielä varmentaa vaikka pienellä korvauksella.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niin se maallikosta saattaa näyttää. Ensinnäkin jatkon tekeminen maksaa. Jatkon nostaminen pylvään päähän ja johdotuksen siirtäminen uuteen jatkoon ei ihan varttitunnissa tapahdu, linja olisi pois käytöstä pitkään. Kokeilepa vetää vaikka 50 metriä ohutta rautalankaa niin lujalle, että saan sen pysymään irti maasta; tarvitaan melkoista voimaa, joka pylväiden pitää kestää. Jatkokohta on aina heikompi kuin ehyt pylväs, sääolosuhteet rasittaisivat sen hyvin pian väljäksi. Ja linja olisi edelleen samassa vanhassa huonosti huollettavassa paikassa. Paljon halvemmaksi tulee siirtää linja edullisempaan paikkaan, pylväsjatkojen teko ja asentaminen olisi kuitenkin vähintään uuden linjan veroinen työmäärältään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Ennakoivia toimenpiteitä ovat: poistamalla reunapuusto ja oksat, johtokadulle kallellaan olevien puiden poisto sekä kehittyvän jää- ja lumikuormien poisto johdoilta."

Puhujia ja tietäjiä on paljon mutta tekijöitä vähän jos lainkaan. Sähköyhtiöt säästävät ja aloittavat raivauksen vasta kun sähköt on poikki. Hyvä esimerkki Pudasjärveltä; soitin Carunalle viime torstaina taloon menevästä sähkölinjasta, jonka päälle koivu oli taipunut lumikuorman alla. Vieläkään sitä ei ole käyty sitä puuta poistamassa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olisit käynyt kopauttamassa lekalla puun kylkeen. Lumi olisi varissut alas ja taipuma vähentynyt. Puun ehtii sitten vaikka kesäaikaan poistamaan. Järjen käyttö ei ole kiellettyä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olisi varmaan ollut helpompi poistaa puu ihan itse ennen lumikuormaa, jos omalla pihalla kasvaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyvinhän nuo Suuretvoimalinjat kestää, Eikö olisi helpompi ja pitkällätähtäimellätaloudellisempi upottaa kaapelit maahan, ei olisi tällaisia Ongelmia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ilmakaapelit kannattaa unohtaa. Turvallisin tapa vetää kaapelit on tietysti sijoittaa ne maan alle. Ensimmäiseksi kannattaisi maakaapeloida tuo itäinen Suomi, jossa noita myrsky- ja tykkyongelmia näyttäisi olevan eniten. Tuo maakapeloinnin kustannuksilla peloittelu on hieman harhaanjohtavaa. Tavallisella traktorikaivurillakin kaivaa ja peittää kaapeliojaa kohtuudella kilometrin päivässä, jos työ tehdään kesäaikaan ja hyvin suunniteltuna. Kaivureitahan meiltä löytyy... Maan alle sijoitetut kaapelit haukkuvat nopeasti hintansa, sillä ilmastomuutoksen takia myrskyt ja tykkylumitalvet vaan lisääntyvät.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (22)
Mainos
Mainos

Uutisvirta

31
Sote-yrityksiä peittää salamyhkäisyyden verho – asiantuntijoidenkin on vaikeaa ottaa niistä selkoa
29
Paluulento Las Palmasista Ouluun myöhästyi 55 tuntia – "valitettava ja poikkeuksellisen pitkä viivästys"
28
Yli puolet vastustaa Ylen kyselyssä aktiivimallia – Perehtyminen mallin ehtoihin näyttäisi lisäävän vastustusta
25
Puheenaihe: Pitäisikö gallupit kieltää vaalien edellä?
23
Karjasillan suojelukaava valmistunee parin vuoden kuluttua – alueelta puretaan yksi tai kaksi taloa vuodessa
22
Keskustan Kärnä kieltäisi pyydä ja päästä -kalastuksen: "Kalastuksen lähtökohtana tulisi olla ruoan hankkiminen"
17
Apu selkäkipuun voi löytyä ajatuksia ja tunteita työstämällä – "Ihminen pystyy hyvään elämään kivuista huolimatta"

Etusivulla nyt

Mainos

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Merja Kyllönen ylivoimainen !

284 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Lopettakaa jo Väyrysen kannattajat

Minä en ole Paavolla sen enempiä vouhkannut ja aioinkin äänestää häntä kaikessa hiljaisuudessa, mutta kun otit asian/asi... Lue lisää...
vouhkaampa minäkin, ...

Jari ja sarjakuvat

Jari

20.1.

Naapurit

20.1.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image