Mielipiteet

Lukijalta

Saako elä­ke­läis­köy­hyys edelleen jatkua?

Mielipiteet 6.7.2018 7:00
Sari Tanus

Pienten eläkkeiden nostoa on vaadittu pitkään. Viimeksi viime vappuna SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sohaisi tähän muurahaispesään – ja kilvan esitettiin laskelmia, ettei eläkkeiden korotus ole mitenkään mahdollista.

Deja-vu! Miksi tuo kuulosti niin tutulta? Vain vuosi sitten eduskunnassa käytiin keskustelu taitetun indeksin poistamisesta.

Kuulimme selitykset, kuinka se ei olisi mahdollista, koska rahat loppuisivat ja eläkejärjestelmä romahtaisi.

Senioriliikkeen kansalaisaloitteen aiheesta allekirjoitti lähes satatuhatta eläkeläistä. Aloitetta kannattivat lähes kaikki eläkeläiset. Kansanedustajista vain minä kannatin. Tein eduskunnassa myös esityksen puoliväli-indeksistä, mutta valitettavasti sitäkään ei kannatettu.

Eläkerahastot ylittivät juuri 200 miljardin euron rajapyykin. Nuo ”loppumassa” olevat eläkerahat ovat kasvaneet noin kahdeksan miljardin vuosivauhtia.

Kasvu on ollut suurta myös viimeisten kymmenen vuoden aikana, jolloin Suomen talous on yskinyt ja työttömyys ollut huipussaan.

Indeksikeskustelussa oli yksi hyvä puoli. Vastustaessaan taitetun indeksin poistoa kansanedustajat lausuivat yhteen ääneen, että pienimpiä eläkkeitä tulee ehdottomasti korottaa. Aloitteet korotusten tekemiseksi kuitenkin ”unohtuivat”. Eläkeläiset eivät unohda. Isämme, äitimme, mummomme ja ukkimme odottavat edelleen, että joku puolustaa heidän oikeuksiaan.

"Eläkeläiset vaativat oikeutetusti sitä, mikä heille kuuluu. Pienimpiin työeläkkeisiin tulee saada kunnon tasokorotus, ihan niin kuin kansan- ja takuueläkkeisiinkin."

Tulevina kuukausina on mielenkiintoista seurata eduskuntavaaliehdokkaidenpuheita turuilla ja toreilla.

Kuinka voi uskottavasti luvata 1,5 miljoonalle eläkeläiselle puolustavansa heidän oikeuksiaan, kun lukutaitoiset eläkeläiset voivat tarkistaa eduskunnan arkistosta jokaisen kansanedustajan käyttämän puheenvuoron ja joka ainoan äänestyksen tuloksen.

Eläkeläiset vaativat oikeutetusti sitä, mikä heille kuuluu. Pienimpiin työeläkkeisiin tulee saada kunnon tasokorotus, ihan niin kuin kansan- ja takuueläkkeisiinkin. Taitettu indeksi pitää ja voidaan muuttaa ainakin puoliväli-indeksiksi.

Moni kansanedustaja oli myös huolissaan ylisuurista eläkkeistä. Eläkekattoa on syytä alkaa valmistella. Eläkekysymystä se ei ratkaise, mutta epäoikeudenmukaisuuden kokemukseen sillä on vaikutusta.

Seuraavalla eduskunnalla on iso valta yli 200 miljardin euron varoihin, jotka ovat sijoitettuna ympäri maailmaa. Kannattaisi miettiä, olisiko siitä vuosittain miljardi tai pari käytettävissä eläkeläisten aseman kohentamiseen kotimaassa. Sen myötä harvemman eläkeläisen tarvitsisi hakea toimeentulo- tai asumistukea, tai vierailla sosiaalitoimistossa. Luotaisiin niillä rahoilla Suomeen muutama uusi työpaikkakin.

Sari Tanus

kansanedustaja (kd.)

Tampere

 

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (36)

Se tilanne, mikä meillä on eläkkeiden rahoituksen suhteen nyt, ei tule jatkumaan. Koska työntekijöiden määrä vähenee, palkkakehitys työelämän murroksen vuoksi heikkenee ja syntyvyys laskee, eläkemaksut eivät tule jatkossa kattamaan eläkesaatavia nykyisellä tasolla. Tämä tarkoittaa sitä, että rahastojen merkitys kasvaa vuosi vuodelta.

Eikö ole sangen omituista, että viimeisen 20 vuoden aikana, jolloin Suomen talouskasvu on ollut olematonta ja suomalaiset velkaantuneet huolestuttavasti, eläkerahastot ovat viisinkertaistuneet? Tämä perustuu huijaukseen, joka paljastaa, että eläkerahastojen kehitys on kestämätöntä. Vaikka sijoitukset ovat olleet tuottoisia, valtio on tosiasiassa tukenut rahastoja pumppaamalla niihin vuodessa miljardeja velkarahaa. On laskettu, että 2/3 osaa valtion velasta on päätynyt eläkerahastojen kassoihin. Nämä siirrot ovat tapahtuneet esimerkiksi asumistukien kautta eläkevakuutusyhtiöiden pitäessä yllä ylihinnoiteltua vuokra-asuntobisnestä. Monia muitakin rahavirtoja löytyy, joista mm. Olli Pusa on kirjoittanut tarkemmin.

Toisin sanoen, eläkejärjestelmä pyörii velkarahalla, josta nuoret sukupolvet joutuvat maksamaan tuplahinnan: ylisuurten eläkemaksujen lisäksi he saavat massiivisen valtionvelan kontolleen, jolla on pyöritetty eläkejärjestelmää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tarkistapa tietosi otahuomioon. Kyllä niitä maksuja on maksettu TEL ja LEL tulivat voimaan 1962.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos olisi maksettu, tätäkään keskustelua ei tarvitsisi käydä. Totuus on kuitenkin se, että nyt eläkemaksut ovat 25% palkasta, mutta eläkekarttuma vain ja ainoastaan 1,5%. Jokainen ymmärtää, että eläkejärjestelmämme on pyramidihuijaus, jolla kustannetaan Suomen historian korkeimpia eläkkeitä heille, jotka eivät ole itse osallistuneet järjestelmän kustannuksiin kuin mitättömän pieniltä osin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Me 40-luvulla syntyneet Maksoimme eläkemaksuja heti kun menimme töihin. Mutta eläkettä laskettaessa huomioidaan vasta 24 vuodesta lähtien. Eli me maksoimme jopa 6 vuotta eläkemaksua jota ei huomioitu kun laskettiin eläke. Mariskaa nuoret sitten vasta kun olette tehneet töitä reilut 45 vuotta. Nyky nuorilla on turhanpäinen narina ja kitinä eläkkeistä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kukaan työntekijä ei maksanut pennin hyrrää eläkemaksuja ennen vuotta 1994. Työnantaja maksoi ja sekin oli silloin ennen wanhaan vain 8%. Nyt eläkemaksuja maksavat sekä työntekijät että työnantajat, yhteensä lähes 25% palkasta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että 40 vuoden työurasta teet 10 vuotta töitä käytännössä palkatta maksaaksesi pelkästään eläkeläisten eläkkeitä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

70-luvulla syntyneellä melko pienipalkkaisessakin työssä olevalla (palkka nyt n. 2500 euroa/kuussa) olisi eläköityessään yli puolen miljoonan euron eläkesäästöt, jos hän saisi hänen palkastaan maksetut eläkerahat omaan sijoitussalkkuunsa. Miksi te 40- ja 50-luvuilla syntyneet ette säästäneet itsellenne eläkkeitä, vaan laitatte nuoremmat maksamaan? Me maksamme huimat eläkemaksut ja silti saamme pienemmät eläkkeet kuin te.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Te nuoremmathan olette aina maksaneet kaiken itse eikö niin? Ihan itse olette saaneet sen koulutuksen, kouluruokailun, terveydenhoidon jne. eikä siitä ole rokotettu sinun sijoitussalkkuasi. Teillä ei ole ilmeisesti mitään käsitystä mitä Suomen hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen on tarkoittanut. Sijoitussalkuista ei ollut ihmisillä tietoa, osaamista eikä edes mahdollisuuksia kuin enemmälti vasta tällä vuosituhannella.

Kiittämättömyys on maailman palkka.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Esimerkki: Tällä hetkellä eläkeläinen saa eläkettä 1000 (tuhat) euroa. Tästä summasta hän on ITSE työuransa aikana maksanut viidesosan eli 200 euroa. Loput 800 euroa tulee tällä hetkellä työssäolevien kukkarosta palkasta perittävinä eläkemaksuina.

Nykyisin n. 30-40-vuotias saa eläkkeelle joskus jäädessään ennakoivaa laskukaavaa noudattaen vain 600 euroa eläkettä. Eli hänen itse tienaamansa kahdensadan euron eläkkeen päälle tulee vain 400 euroa päälle muiden maksuista. Tästä pitää olla erittäin huolestunut.

Eläkeläisten määrä suhteessa työtätekeviin kasvaa koko ajan eli huoltosuhde heikkenee. Samoin kasvavat kasvavan vanhusväestön aiheuttamat sairaus- ja hoivakulut yhteiskunnalle. Nykyeläkeläiset toki ottaisivat mielellään vaikka kaikki rahat, mutta joku tolkku siinäkin. Puheet "valtavista" rahastoista voi jättää omaan arvoonsa, koska ne on nopeasti syöty nykymaksajien suun edestä, jos aletaan massiiviseen eläkkeiden nostoon. Jatkuvuus on turvattava. Kyse ei ole sukupolvien välisestä riidasta, vaan puhtaasta järjen käytöstä.

Pienimpiä eläkkeitä olisi hyvä nostaa vaikkapa kahdella sadalla, jos se tapahtuu siten, että se rahoitetaan KOKONAISUUDESSAAN yli 3000 euron eläkkeistä leikkaamalla. Kyseessä olisi järkevä tulonsiirto. Palkansaajien rasitus on jo tapissaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Perustuuko esimerkkilaskelma oikeasti todellisuuteen vai onko se oma keksimäsi esimerkki niinkuin epäilen. Eläkekertymä on samanlainen nyt kuin minun eläkettä kerätessäni ja tuo sinun 30-40 vuotias esimerkki on minusta virheellinen. Eläkehän kertyy ansiotulojen perusteella ja jos ei tee töitä niin silloin eläkekertymä on pienempi. Minulla on kuitenkin selkeästi parempi eläke ja itse ne olen tienannut.

Isoja eläkkeitä leikkaamalla ei pieniä eläkkeitä pystytä nostamaan juuri ollenkaan. Hae vaikka eläkekatto hakusanalla ja saat selkeitä laskelmia ja perusteluja miksi ei.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Me kaikki nykyiset pienen kansaneläkkeen saajat olemme nauttineet samasta edusta: työeläke ei kertynyt alle 23 vuotiaana tehdystä palkkatyöstä eikä alle kuukauden palkkatyösuhteista. Minä häviän työeläkkeessäni 2,5 vuoden palkkatyöntyön. Lisäksi täysin omituinen odotettavissa olevan elinajan kerroin pudotti työeläkettäni nelisen kymppiä per kk. Jos em. vähennykset kompensoitaisiin työeläkkeen korotuksella, en ehkä saisi hieman yli satasen kansaneläkettä enää ollenkaan. Silti se tuntuisi oikeudenmukaiselta kun saisin tienaamani työeläkkeen ilman työeläkeyhtiön vähennyksiä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kannattaisi enemmin valittaa veroista jotka syövät eläkkeiden ostovoimaa. Puolueet jotka lupaavat korottaa eläkkeitä unohtavat kertoa että korotukset maksetaan verojen korotuksilla. Lopputuloksena on aina eläkkeiden ostovoiman heikentyminen. Valittaisin myös terveysmenoista mm. lääkekorvausten pienentämisestä joka vaikuttaa merkittävästi eläkeläisten ostovoimaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kirjoitat asiaa. Veronmaksajien liiton tutkimus on potaskaa. Täällä pohjoisessa yksistään veroäyrin hinta on jotain muuta kuin eteläisessä Suomessa. Perityn ennakonpidätyksen jälkeen ei jää ihmeitä käteen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Muistetaan myös sekin, millaisen eläketurvan nykyiset eläkeläiset antoivat omille vanhemmilleen. Ala-arvoiset ja surkeat! Nykyiset eläkkeet ovat Suomen historian korkeimmalla tasolla ja työntekijät maksavat palkoistaan joka vuosi 30 miljardilla eläkeläisten eläkkeitä. Suurin osa maksaa palkastaan enemmän eläkemaksuja kuin veroja. Nämä maksut menevät nykyisten eläkkeiden rahoittamiseen, eivätkä yleisestä uskosta huolimatta kerrytä omaa eläkettä. Samaan aikaan, kun eläkkeitä vaaditaan nyt entisestään korotettavan, nuorten eläkekertymiä on leikattu jo kolme kertaa ja heidän eläkeikiään hilattu 10 vuotta ylöspäin. Eläkkeiden suhde palkaan pienenee ikäluokka ikäluokalta.

Tuntuu kohtuuttomalta, että meidän pitäisi nyt kustantaa eläkeläisille sellaista eläketurvaa, josta itse emme koskaan pääse osaksi. Mikä on ihmisten omavastuu vanhuudenpäiviensä turvaamisessa? Jos rahat eivät riitä, tulisi ensisijassa myydä työelämän aikana kerrytettyä omaisuutta pois ja tällätavoin pitää yllä sitä elintasoa, jonka itselleen haluaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Mikä on ihmisten omavastuu vanhuudenpäivien turvaamisessa"? Lieneekö tasapuolista, jos joku henkilö ei tee päivääkään töitä ja toinen tekee 45-vuoden työuran. Miten kyseisessä tilanteessa subventoidaan työtä tekemättömän henkilön vanhuudenpäivät, kun hän ei ole lainkaan osallistunut kakun kasvattamiseen. Ilmeisesti nykyoppien mukaisesti hänen eläkkeensä tulisi olla yhtä suuri kuin pitkän työuran tehneen henkilön. Kyseiseen tilanteeseen törmättäneen ainakin 40-vuoden kuluttua, kun eläkkeitä "elämäntapaihmisille" mietitään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nykyiset eläkeläiset maksoivat mm nykyisen työväestön ilmaisen koulutuksen ja terveydenhuollon. Sekö on edullisempaa yhteiskunnalle, että tuhansia eläkeläisiä joutuu joka vuosi sosiaaliturvan elätettäväksi. Sen sosiaaliturvan maksaa veronmaksajat. Vai se, että yksityiset eläkevakuutusyhtiöiden rahastot, vain kasvavat veronmaksajien kustannuksella.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nykyiset työntekijät maksavat edelleen jälkikasvunsa koulutuksen ja terveydenhuollon, kuka muukaan?

Pitää muistaa, että koulutuksen kustannukset ovat vuosikymmenestä toiseen kasvaneet, koska työelämässä vaaditaan nykyisin erityisosaamista alalla kuin alalla. Koulutuksesta ja opintotuista on kuitenkin jatkuvasti jouduttu leikkamaan ja tämä on nuorten sukupolvien ammattitaidosta pois. Työeläkkeistä ei ole leikattu kertaakaan, päinvastoin ne ovat nousseet: suurimmat eläkkeet ovat nousseet kuudessa vuodessa 40% ja keskimääräiset 16%. Tulisi käydä vakavaa yhteiskunnallista keskustelua siitä, onko järkevämpää satsata rahaa vanhusten eläkkeisiin vai nuorten sukupolvien pärjäämiseen. Nuoret ottavat yhteiskunnan kantaakseen ja kaikki säästötoimet tulevat kostautumaan tulevaisuudessa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Keskustelua yhä kasvavista "vapaamatkustajista" tulisi myös käydä nykyistä enemmän. Mikään yhteiskunta ei tule kestämään tulevaisuudessa yhä kasvavaa joukkoa, jota työnteko ei kiinnosta ollenkaan. Vähintäänkin työssäkäyvät alkavat kapinoida, sillä veroastetta on pakko nostaa, jotta kasvavat sosiaalikustannukset pystytään kasaamaan. Vapamatkustajien kritiikin kohteena ovat tällä hetkellä eläkeläiset. Kyllä 80-vuotias mummo ansaitsee eläkkeen tai sosiaaliturvan huomattavasti perustellummin kuin terve 20-vuotias nuori, joka haluaa pelkästään hengailla sosiaaliturvan avulla tajuamatta, että tukiin käytetyt eurotkin on hankittava verottamalla. Nykyään kaikkien on mahdollista kouluttautua ja mennä elämässään eteenpäin, jos omaa tahtoa ja halua löytyy. Joka muuta väittää, ei elä todellisessa Suomessa vaan selittelymaailmassa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tutkimusten mukaan nuoret ovat pitäneet esimerkiksi näitä uusia aktiivimalleja hyvinä keinona lisätä työllisyyttä. Suurin vastustus on kuulunut vanhemmista ikäluokista. Samaan syssyyn voin kysyä, kuinka paljon narinaa olet kuullut siitä, että nuorten eläkeikää on nostettu 10 vuodella? Tai kuinka paljon nuoret ovat osoittaneet mieltä siitä, että heidän opintotukiaan leikattiin 50€?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jasoo, vaaleja pukkaa kun porvaristossakin vaaditaan "köyhän" toimeentulon parannusta, no ansa on viritetty ja jos se laukeaa niin "köyhän" toimeentulo kurjistuu seuraavankin vaalikauden ja yhteiskunnan palveluverkosto siirretään markkina vetoisten yritysten rahastusalustaksi.
Tässäkin asiassa aiemmat teot vähäosaisten toimeentulon parantamisessa kertovat karun tosiasian pelastajien teoista valtaan päästyään.
Edellisten vaalien opetuksien näistä "köyhien" mummojen pelastajista ovat entistä ajankohtaisempia kun vaalilupaukset tulevasta paratiisista lisääntyvät.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Saako eläkeläisköyhyys jatkua? Kyllä saa jos nykyiseltä hallitukselta kysytään ja kaikenlainen muukin köyhyys. Eläkeläisiä, työttömiä, lapsiperheitä, asunnottomia, vanhuksia, opiskelijoita yms. hallitus muistaa vain silloin, kun on tarvetta menoleikkauksille ja tällöin oma rikas kaveriporukka unohtuu leikkauslistalta.
Varsinainen Robin Hood hallitus, mutta käänteisenä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (36)

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Hellevaroitus: Lähivuorokauden aikana on odotettavissa erittäin tukalaa hellettä Lapissa ja tukalaa hellettä muualla maassa.

Metsäpalovaroitus on voimassa koko maassa.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Työttömät sylkykuppina

261 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Arvokeskustelua köyhyydestä

Hyvä kirjoitus. Hyviä esimerkkejä siitä, miten työstä on tehty ahdistavaa on kotisairaanhoitajat ja siivoajat, joiden ty... Lue lisää...
Liian suuret alueet ...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

19.7.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image