Kuusamon kaupunki on pyrkinyt nostamaan esille alueensa luontoa ja esiintymään erityisesti luontokaupunkina. Kaupunkistrategiaan on liitetty rohkea tavoite olla peräti Pohjolan luontopääkaupunki.
Kotiinpäin vetäminen sallittakoon, vaikka ainutlaatuisia luontokohteita löytyy myös muista Pohjoismaista. Onhan Oulukin julistautunut koko pohjoisen Skandinavian pääkaupungiksi, vaikkei Suomi edes kuulu Skandinaviaan.
Kuusamosta löytyy upeita luontokohteita, sitä ei voi kieltää. Totuus on kuitenkin, että valtaosa Kuusamostakin on tavanomaista talousmetsää, avohakkuita ja ojitettua suota. Kuusamosta tekee erityisen sen poikkeuksellisen upeat maisemat sekä suojelualueet, jotka kattavat kaupungin pinta-alasta kuitenkin vain kymmenesosan.
Suurin ristiriita todellisuuden ja tavoitellun luontokaupunkikuvan välillä vallitsee kuitenkin Kuusamon poliittisessa päätöksenteossa. Poliittiset päätökset eivät tue luontokaupunkina toimimista. Tästä on vastuussa ennen muuta keskusta, sillä puolueella on selvä enemmistö kaikissa päätöksentekoelimissä.
Kuusamon keskustassa näyttäisi olevan vallalla ajatus, jonka mukaan luonnonsuojelu ja luontoarvot ovat hyvinvoinnin este, metsätalouden ja useimpien elinkeinotoimintojen rajoittaja.
Näin siitä huolimatta, että Kuusamossa luontoon vahvasti tukeutuva matkailu on yksi paikkakunnan pääelinkeinoista, työllistäen noin tuhat kuusamolaista. Pelkästään Oulangan kansallispuisto tuo vuosittain lähes kaksikymmentä miljoonaa euroa Kuusamon aluetalouteen.
Suomen kuuluisimman vaellusreitin, Karhunkierroksen, varrella saa tehdä avohakkuita ja pilata näin maisema, eikä minkäänlaisia suojavyöhykkeitä haluta reitin varrelle rajoittamaan metsätaloutta. Tuhansien mökkiläisten omistamien tonttien ympärille ei myöskään haluta suojavyöhykkeitä, jotka estäisivät aukkohakkuiden tekemisen tontinrajaan saakka.
Neidonkenkäkasvustoista Juumassa ovat olleet huolissaan vain ely-keskus ja Metsähallitus, mutta asiasta päättävä lautakunta ei.
Viimeksi kaksi luontoarvoihin liittyvää valtuustoaloitetta hylättiin Kuusamon kaupunginhallituksessa, vaikka niiden allekirjoittajina oli useiden puolueiden valtuutettuja.
Esitetty hiilineutraalihanke oli suunnitelma osallistua ilmastotalkoisiin. Pelkästään Rukan matkailun kannalta talvien jatkuvuus on elinehto. Toinen hylätty aloite oli kartoittaa kaupungin omistamien maiden luontoarvot ja niiden mahdollinen sopivuus virkistysalueeksi. Kumpikaan näistä aloitteista ei kelvannut keskustapuolueelle.
Kuusamon päättäjien enemmistö sahaa ennakkoluuloilla omaa vahvinta oksaansa, pitäjämme ainutlaatuista luontoa. Luonto tulisi nähdä myös poliittisessa päätöksenteossa voimavarana. Pelkät korupuheet tai ympäristöjulistukset eivät vielä rakenna luontoimagoa.
Ollakseen luontokaupunki Kuusamo tarvitsee luontoa ja luontomatkailua kunnioittavia, konkreettisia poliittisia päätöksiä. Sanahelinällä luontokaupunkikuvaa ei rakenneta.
Jyrki Mäkelä
entinen kaupunginvaltuutettu ja maakuntavaltuutettu (vihr.)
Kuusamo
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.