Jatkan tietokirjailija Matti Nikkilän (Kaleva 30.11./Lukijalta) kirjoitusta. Hän kirjoitti: Suomessa on kolme kovaa metsäteollisuuden vastustajaa, Hassi, Hautala ja Pietikäinen.
Lisään vielä tähän vihreiden puheenjohtajan Touko Aallon ja metsäpitäjä Suomussalmen mepin ja presidenttiehdokkaan Merja Kyllösen. Touko Aalto julisti heti puheenjohtajaksi päästyään, että Suomeen ei tarvita enää metsäteollisuuden investointeja.
Metsien käyttö pelastaa maailman, kirjoitti Kalevan sivuilla MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila tässä syksyllä. Ilmastosotku on kirvoittanut kielenkantoja pitkin kesää ja syksyä. Jotkut tahtovat EU:n apua metsäteollisuuden investointien estämiseen, kirjoitti Marttila.
Minua on myös ihmetyttänyt vihreiden kaupungin Helsingin kivihiilen poltto. Miksi vihreät eivät tee mitään, vaikka heillä on siellä valtaa.
Sitten näihin ilmastotekoihin. Hyvin hoidetut, kasvavat metsät käyttävät hiilidioksidia runsaasti. Vanhat ja vajaatuottoiset metsät sitovat hiiltä niukasti. Nämä pysähtyneisyyden tilassa olevat metsät käyttävät vain murto-osan hiilidioksidia verrattuna nuoriin hyvässä kasvussa oleviin metsiin.
Suomen metsien vuotuinen kasvu on tällä hetkellä noin 110 miljoonaa kuutiota. Vuotuiset hakkuut ovat 60–70 miljoonaa kuutiota. Hakkuita on mahdollisuus lisätä 20–30 miljoonaa kuutiometriä/vuosi. Eli ei meillä ole uhkana liikahakkuut, vaikka kaikki uudet investointihankkeet toteutetaan. Turha pelko, arvoisat lisähakkuiden vastustajat.
Pysähtyneisyyden tilassa olevien metsien avohakkuita tulisi lisätä. Hyvä maanmuokkaus ja metsän viljely sekä taimikon varhaishoito takaavat hyvän metsänalun. Jo kymmenvuotias havupuutaimikko käyttää enemmän hiilidioksidia kuin entinen vanha tai harsinnalla vajaatuottoiseksi hakattu metsä.
Jatkuvan kasvatuksen hakkuumenetelmä tulisi unohtaa. Siitä ei tule muuta kuin harmia. Ihmisten pitäisi tuntea enemmän Suomen metsien historiaa. Nimittäin 1900-luvun alkupuolelta aina 50-luvulle metsistä hakattiin harsinnalla pilalle noin neljäsosa. Sen jälkeen uusi metsälaki ja voimakas metsänparannustoiminta tuottivat tulosta ja metsiemme kasvu lähti voimakkaaseen nousuun.
Kukaan ei puhu enää Osaran aukeista. Ne puskevat puuta ennätystahtiin. Kyllähän niistäkin aukoista arvostelua riitti aikoinaan. Onneksi Kemijärven tehdashanke on jo varsin pitkällä. Puuta riittää niillä alueilla. Myöskin Kainuuseen tarvitaan kuitupuuta jalostavaa teollisuutta.
Avohakkuita kauhistellaan. Avohakkuu on yksi osa metsän kiertokulkua. Sitä seuraa maanmuokkaus ja metsänviljely, taimikon hoito ja harvennushakkuut.
Minua ihastuttaa hoidetun nuoren metsän huikea kasvu. Minua kauhistuttaa nähdä ns. jatkuvan kasvatuksen hakkuukohteita. Onneksi niitä on hyvin vähän, 3–4 prosenttia kaikista hakkuista. Tämä metsiä tuhoava menetelmä tuli mahdolliseksi vuonna 2014 uudistetussa metsälaissa.
Onneksi metsänomistajat ovat valistuneita. Tässä harsintahakkuun luonteisessa hakkuussa poistetaan parhaimpia puita ja jätetään räipät ja alikasvokset. Navetan lehmiin verrattuna, pistetään parhaat lypsylehmät teurasautoon. Nimitän tätä luonnonvastaiseksi hakkuuksi. Luonto ei nimittäin toimi näin.
Kokemustakin on käytännön metsäasioista. Olin yli 30 vuotta metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajana ja metsäneuvojana Siikalatvan alueella. Omassa metsässä satoja jopa tuhansia työtunteja raivaussahan tai moottorisahan kahvoissa. Metsäni jokainen aari on hyvässä tuottokunnossa. Eli Juha Marttilaa lainaten metsien käyttö pelastaa maailman. Jokainen metsänomistaja voi tehdä ilmastoteon tehokkaalla metsänhoidolla.
Veli Kalaoja
metsäammattilainen, eläkeläinen
Kestilä
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.