Mielipiteet

Lukijalta

Hoitoala tarvitsee oman jyr­ki­su­ku­lan­sa – yksittäisen työntekijän ilmianto ei johda konk­reet­ti­seen asioiden parantumiseen

Mielipiteet 4.7.2018 7:00
Riikka Sirkiä

Olen seurannut mediassa hiljalleen käytyä keskustelua nykyajan hoidosta aina huonosta palkkauksesta hoidon huonoon laatuun. Nyt tuli tarve vastata Superin puheenjohtajan Silja Paavolan kirjoitukseen (Kaleva 1.7./Lukijalta).

Paavolalla on naivistinen käsitys hoitajan asemasta sekä Valviran ja avin toiminnasta. Haluan silti uskoa, että hänellä on realistisempi käsitys jäsenistönsä kokemuksista kentältä, mitä hoitajat joutuvat näkemään, kuulemaan ja kokemaan, ja miltä he joutuvat myös sulkemaan silmänsä.

Olen toiminut koko työurani, noin 25 vuotta, kehitysvammahuollon puolella hoitajana sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.

Yksityisen palveluntuottajien ongelmat; hoidon laatu, epäkohdat, jopa tapaturmat hoidossa, asiakkaiden kohtelu, työhyvinvointi ja ilmapiiri sekä johtaminen ovat olleet selkeästi huonompaa kuin julkisella puolella. Yksityisellä esimiehet lahjotaan bonusrahalla: mitä paremmin yksikkösi tuottaa, sitä paremmat rahat itse saat.

Asiakkaiden lähiomaiset, jos heitä on ja he ovat tiiviisti heidän elämässään mukana, eivät hekään tiedä totuutta, mitä kaikkea hoitokodissa heidän läheisilleen tapahtuu tai jää tapahtumatta. Olen itse ollut läsnä useammassa tilanteessa, jossa esimies kieltää hoitajaa kertomasta omaiselle esimerkiksi tapaturmasta.

"Avilta tuli vastaus, että jospa ottaisit asiat puheeksi viikkopalavereissa."

Lähtökohtaisesti hoitoalalle hakeutuvat haluavat työskennellä moraalisesti ja eettisesti oikein, asiakkaan etua ja kokonaisvaltaista hyvinvointia ajatellen, työnantajasta riippumatta. Oma roolini hoitajana ja työntekijänä on ollut aktiivinen, olen pyrkinyt nostamaan epäkohtia ja laiminlyöntejä esille, luottanut, että niihin puututaan ja ne korjataan asianmukaisesti, esimieslähtöisesti. Näin ei ole tapahtunut.

Nyt puhutaan asiakkaiden epäasiallisesta kohtelusta, niin sanallisesta kuin fyysisestä, nöyryyttämisestä, lääkehoidon virheistä/puutteellisuudesta, turvallisuusmääräyksistä, väkivallasta johtuvista poikkeamista, esimiehen vaitiolovelvollisuudesta, johtamistaidottomuudesta, johtamisesta pelolla ja vallalla ja riittävästä resursoinnista eri vuorokaudenaikoina.

Olen edennyt em. tapauksissa asianmukaisella tavalla lähiesimiehestä ylemmäs yrityksen portaikolla, ja myös Valviraan ja aviin asti, tuloksetta. Lopputulos, karrikoidusti, omalla kohdalla oli monen viikon sairausloma, joka johtui tosiasioiden valjetessa, että työnantaja alkoi vaientamaan pelottelulla ja uhkailulla, yritti evätä sairausloman ajan palkan, jonka jouduin tappelemaan liiton lakimiehen kautta.

Työterveydestä lohdutettiin etten ole ainoa tapaus, yritykselle tyypillinen toimintatapa, tarjottiin masennus- ja unilääkkeitä ja kehotettiin lähtemään jatkokoulutukseen tai vaihtamaan työpaikkaa, jotka molemmat aika pian toteutin, enkä ole katunut. Avilta tuli vastaus, että ”jospa ottaisit asiat puheeksi viikkopalavereissa”.

On tärkeää, että hoitoalan henkilökunta uskaltaisi tuoda julki kokemiaan epäkohtia, että kupla saataisiin puhkeamaan. Hoitoala tarvitsee oman jyrkisukulansa.

Ei ole yllättävää, että hoitoalalla työskentelevät kärsivät työuupumuksesta, käyttävät alkoholia tai lääkkeitä turruttaakseen todellisuuden ja joutuessaan toimimaan vastoin omia arvojaan. Monikaan ei jaksa oman (vuoro)työnsä ja perhe-elämän rinnalla alkaa taistelemaan oikeudenmukaisuuden puolesta. Aina on uusia tulijoita; nuorempia, kokemattomampia, tietämättömämpiä, tänä päivänä myös ulkomaalaisia, jotka ovat tyytyväisiä ja onnellisia työllistyttyään.

Jäin kaipaamaan Paavolan kirjoituksessa, niin kuin monen muunkin hoitoalan liiton kommentoinnissa, ratkaisuja. Yksittäisen työntekijän suuttumus tai edes ilmianto ei johda mihinkään konkreettiseen asioiden parantumiseen. Ollaan isojen asioiden ja ratkaisujen äärellä, yksityisten hoitoalan yritysten markkinoimien korkealentoisien arvolauseiden ja hoitokotien sisällä tapahtuvan arkitodellisuuden välimatka on valtava.

Riikka Sirkiä

Liminka

 

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.

MAINOS

Kommentoi

Remonttipiiskurista voisi ottaa malli; seliselitykset kuunnellaan, sen jälkeen toimitaan ja tilanteita ruoditaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hoitajat eivät ehdi syömään kun hoidettavia on lisätty päivään useita kymmeniä. Jos sattuvat ehtimään, kahvi-ja ruokatauot on yhdistetty. Lounasajaksi on laitettu jopa klo 9.40. Sen jälkeen ei ole taukoja. Jaksa siinä sitten. Ei ihme ettei töihin ole tulijoita, osa lähtee opiskelemaan tai jäävät sairaslomille. Järkyttävän huonoa esimiestyöskentelyä, hoitajia ei arvosteta ollenkaan. Esimiehet eivät juurikaan osallistu hoitotyöhön, eivät siis tiedä todellisuutta, eivätkä välitä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kirjoituksessa on paljon sa -
maa kuin meillä OYS : n yh -
teispäivystyksessä. Päivystykses-
sä ei kuitenkaan ole kaltoin -
kohtelua, mutta mm. pelolla
ja uhkailulla johtamista vaik -
kakaan AVI ei tällaista huoman
nut jostain kumman syystä.
" Eihän korppi korpin silmää
noki. "
Todella hieno ja asiallinen kir -
joitus.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomen politiikka ja nykyinen maailma ei arvosta aikaisempia elämänarvoja,raha ja voitot suurin tavoite elämässä,suomessa elettiin köyhempääkin aikaa 70 ja 80 luvulla ja kuntatasollakin kehitettiin sairaanhoitoa ja hoitotyötä ,palkattiin hoitajia tekemään työtä ,oli jopa esimerkillistä terveyskeskuksia kehityksestä, nyt nämä kehitetyt hoitopalvelut on ajettu alas vuosienmyötä ,hoitoalan työntekijät on vähempiarvoista ja syyllistettyä ammattikunta jota ei tarvitse kuulla eikä nähdä ,valitettavasti jos ei tule menoon muutosta ,suomen terveydenhoitoon ei ole luottamista että saisit juuri sinä ihminen tarpeellisen ja asiallisen hoidon kun satut jossakin elämänvaiheessa sairastumaan, ongelmat ja alanasiat eivät kuulu yksistään hoitajien kontolle ,nämä ovat juuri kaikkien ihmisten tulevaisuutta sairaanhoitoa, jos te haluatte että suunta jatkuu näin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yksityisellä huomasin ainakin yhden ongelman ja tämä oli sukulaisten suosiminen palkkauksessa ja työvuoroissa.Osa palkoista myös maksettiin pimeästi sukulaisille. Julkisella puolella olisi mahdoton harjoittaa näin räikeää suosimista ja sääntöjen kiertämistä. Ironista jotenkin on, että tämäkin yritys toimii täysin julkisilla varoilla, mutta pystyy paljon höllemmin jakamaan julkista rahaa, sillä julkinen raha on muuttunut yrittäjän toimiessa välikätenä yksityiseksi rahaksi. Verojen ja pakollisten maksujen hoitaminen oli tälle yrityksen vastuuhenkilölle vastenmielistä, vaikka hänen tulonsa koostuivat 100%:sesti verorahoista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nämä yksityiset hoitoalan firmoille on ainoastaan rahat pois hoidettavilta laadusta ja hoidosta välittämättä kaikista tärkein asia! Kokoomuhans ajaa yhä lisää näitä yksityisiä firmoja!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niin samaa mieltä, itsekkin vuosia alalla olleena.
Senverran täsmennys ettei julkinenkaan vapaa noista ongelmista ole.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hienoa, että nostat epäkohdat esiin. Tunnen hoitoalan henkilöitä ja olen huomannut joissakin kyynisyyttä ja välinpitämättömyyttä, koska ovat virassa. Kyllä työn tuloksia tulisi voida mitata asiakkaiden kohdalta hoidon oikeellisuuden ja asiakkaan kohtelun osalta. On epäinhimillistä kohdella kanssaihmisiä epäeettisesti.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ensi vaalien jälkeen tv-sarjan tähdiksi voitaisiin palkata Orpo, Sipilä ja Soini. Ehdotan tv-sarjan nimeksi: Kolme Sote-soturia Timo, Juha ja Petteri - hoitolaitokset kuntoon! Sarjassa oppi-isät kiertäisivät yksityisiä hoitolaitokset ja laittaisivat niiden markkinoinnin ja jälkimarkkinoinnin ohella kuntoon myös pyllyjen pesupaikat, ilmapiirin ja ruokalistat. Tehokkuutta ja kannattavuutta unohtamatta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

et oo ehkä huomannut, että uusi SoTe ei ole vielä voimassa. ja eikös juuri sen tarkoitus ole poistaa näitä ongelmia. kilpailu voi terästääkin, kun ei kilpailla pelkästään siitä, kuka halvimmalla hoitaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miehillä on armeijassa johtamiskoulutusta. Naisilla ei ole mitään johtamiskoulutusta joten useat ongelmat johtuvat naisvaltaisilla aloilla johtamisen osaamattomuudesta. Esimiestehtävissä valitaan koulutuksen perusteella tai sitten äänekäs päällepäsmäri. Hyviäkin voi olla mutta johtamiskoulutukseen puute paistaa läpi aina. Suhtaudutaan ongelmiin tunteella ja otetaan kaikki henkilökohtaisena loukkauksena joka muistetaan loppuelämän. Asiat tulisi hoitaa asioina ja mennä sitten elämässä eteenpäin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kirjoitus oli asiallinen ja hyvin nykyistä asiantilaa kuvaava. Kirjoituksessa keskityttiin kuitenkin liian yksioikoisesti yksityisten toimijoiden moittimiseen ja heidän toimintansa arviointiin. Eikö julkisella sektorilla ole vastaavia ongelmia? Ammattiyhdistysliikkeen mielestä ongelmat poistuvat lisäämällä henkilökuntaa ja nostamalla palkkoja reippaasti. Liian harvoin keskustellaan julkisen alan johtamis- ja organisointitavoista. Erikoisesti naisvaltaisilla työpaikoilla keskitytään varsin monesti asioihin ja toimintatapoihin, jotka eivät sinne kuulu. Kannattaisikohan osa valitteluun, surkutteluun ja työntekijöiden keskinäiseen riitelyyn käytetystä ajasta käyttää yhteistoiminnan ja työolojen kehittämiseen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tapaturmat ovat sellainen asia, joista vaietaan, jos vamma ei ole hyvin näkyvä, esim. musta silmä. Kun vanhuksella on mustelmia ympäri kehoa - esim. ranteissa - ja omainen niistä huomauttaa, ihmetellään yhteen ääneen, mistähän nuokin ovat tulleet.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Valitettavasti meitä hoitopaikkojen työjärjestelyihin ja -käytäntöön turhautuneita hoitajia on yhä enenemässä määrin. Ei meitä kalliisti kouluteta ison rahan pompoteltavaksi vaan haluaisimme toimia asiakaslähtöisesti ja asiakkaan tarpeet huomioiden. Mutta tämän päivän käytäntö ei mahdollista hyvää hoitoa ja silloin hoitajat äänestävät jaloillaan hakeutuen muualle töihin ja hoitajapula koko ajan vain pahenee ja asiakkaathan siitä eniten kärsivät! Olis viimmeinkin aika myös päättäjien herätä!!!!!!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niin kauan kuin muistan, näistä samoista asioista on jauhettu.. ja niinkauan kuin mennään raha etunenässä muutosta ei tule.. tämän on täysin yksityistämisen seuraus..

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Rohkea kirjoitus. Meillä on aikuisella pojalla kehitysvamma. Juuri näistä syistä joita kirjoituksessa tuotiin esille, poika ei lähde yksityisiin hoitokoteihin niin pitkään kuin vain itse jaksamme häntä hoitaa. Toivottavasti sisarukset pitävät hoidon tasosta huolen meidän jälkeen. Poika on käynyt lyhyen jakson ja nähnyt mitä se on.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Harvoin saa lukea näin fiksua kirjoitusta. Asiaa kerrankin eikä mitään ympäripyöreää saivartelua.
Vanhusasianvaltuutettu Suomeen! Vanhusten kaltoinkohtelu kaikkine karmeuksineen ei kuulu hyvinvointivaltioon.
Myös työkulttuuri sekä resurssointi vanhustenhoidossa täysin retuperällä. Olen itse sekä hoitanut että seurannut isäni ja äitini kohtelua
vanhustenhuollossa ja hoivakodeissa. Niissä on täyttynyt lukemattomia kertoja vuosien varrella täysin rikosten tunnusmerkit.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Hellevaroitus: Lähivuorokauden aikana on odotettavissa tukalaa hellettä koko maassa.

Metsäpalovaroitus on voimassa koko maassa.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Työttömät sylkykuppina

225 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Arvokeskustelua köyhyydestä

Hyvä kirjoitus. Hyviä esimerkkejä siitä, miten työstä on tehty ahdistavaa on kotisairaanhoitajat ja siivoajat, joiden ty... Lue lisää...
Liian suuret alueet ...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

20.7.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image