Mielipiteet

Lukijalta

Etä- ja lähivanhemman termeistä on luovuttava - lain tulisi tunnistaa, että lapsella voi olla kaksi samanarvoista kotia

Mielipiteet 21.11.2017 8:00
Pia Sundell

1970-luvulta peräisin olevaa lapsenhuoltolakia uudistetaan. Lakiuudistuksen esitysten perusteella vanhempien tasavertaisuus ei kuitenkaan ole toteutumassa.

Lapsenhuoltolain uudistuksen tavoitteena on muun muassa vähentää erojen jälkeisiä huoltoriitoja ja parantaa lapsen asemaa eroperheissä.

Nykyisen, voimassa olevan lapsenhuoltolain perusperiaatteet ovat peräisin 1970-luvulta, jolloin yhteiskuntamme oli hyvin erinäköinen kuin nyt. Nyt viimeistään on ajankohtaista uudistaa lakia. Valmistelussa olevassa laissa on paljon hyvää, mutta kuitenkin yhä haasteita ja suoranaisia puutteita.

Tilastot ovat selkeitä. Puolet avioliitoista päättyy avioeroon. Avioero koskettaa vuosittain noin 30 000 lasta. Kyse ei siis ole marginaalisesta luvusta. Näissä tilanteissa yhteiskunnan rakenteiden pitäisi tukea lapsia ja lapsiperheitä.

Eronneiden vanhempien tuki on jäänyt roikkumaan Suomessa hyvin vanhanaikaiselle tasolle. Lapsen hyvinvoinnin kannalta on äärimmäisen tärkeää, että vanhempia tuetaan kaikin tavoin, jotta hyvä vanhemmuus ja lapsen suhteet molempiin vanhempiin saisivat jatkua.

Lain tulisi tunnistaa, että lapsella voi olla kaksi samanarvoista kotia. On siis suorastaan pöyristyttävää, että eronneet vanhemmat asetetaan heti kättelyssä eriarvoiseen asemaan heidän vanhemmuudessaan.

Etä- ja lähivanhempien käsitteet pitäisi heittää romukoppaan sekä lainsäädännössä että yleisessä kielenkäytössä. Jos vanhemmat saisivat olla vain vanhempia, heidän ei tarvitsisi kilpailla vanhemmuudestaan. Suomi on sitoutunut lapsen oikeuksien sopimukseen, jossa sanotaan, että lapsella on oikeus olla osallisena häntä koskevassa päätöksenteossa ja lasta koskevissa päätöksissä on aina ensisijaisesti harkittava lapsen etu.

"Jos vanhemmat saisivat olla vain vanhempia, heidän ei tarvitsisi kilpailla vanhemmuudestaan."

Keskustelun ja lakiuudistuksen tulisi lähteä liikkeelle siitä, mikä on lapselle parasta. Eroperheiden kanssa työskennellessäni olen huomannut, että yksi yleinen syy riidoille on keinotekoinen valta-asema. Pelkästään epätasa-arvoinen terminologia asettaa vanhemmat siihen.

Lapsen etua ei voi betonoida yhteen malliin ja olettaa, että yksi tapa toimisi kaikille perheille. Lain muotoilun pitäisi pystyä ymmärtämään lapsi- ja eroperheiden moninaisuus ja tukea jokaista perhettä parhaan vaihtoehdon löytämisessä.

Nyt vietetään lasten oikeuksien viikkoa. Haluan siksi muistuttaa, että lapsen oikeuksien sopimuksen voi tiivistää kolmeen pääteemaan (PPP).

Lapsella on oikeus erityiseen suojeluun ja hoivaan (protection). Tämä tarkoittaa sitä, että lapsen edun ensisijaisuus menee kaikkien muiden intressien ohi. Lapsella on oikeus riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista (provision), mikä tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että yhteiskunnan tulee tarjota lapselle kaikki se, mitä lapsi tarvitsee kasvaakseen mahdollisimman terveeksi aikuiseksi.

Kolmanneksi lapsella on oikeus osallistua ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti itseään koskevaan päätöksentekoon (participation).

Jos lapselta itseltään kysyttäisiin, hän varmasti vastaisi, että hänellä on vanhemmat, ei yhtä etä- ja toista lähivanhempaa. Lapsen näkökulmasta toimiva yhteisvanhemmuus mahdollistaa sujuvan arjen eron jälkeen. Tätä yhteisvanhemmuutta yhteiskunnan rakenteiden tulee tukea.

 

Pia Sundell

toiminnanjohtaja

lastensuojelujärjestö

Barnavårdsföreningen

 

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.

MAINOS

Kommentoi

Tätä vallankäyttöä toteuttavat myös isät ja kannattaa olla, joissakin tapauksissa, epäileväinen myös isien juttuihin siitä ettei saa tavata lastaan. Erotilanteessa sovimme "sovussa" tapaamiset, juhlapyhien vietot, loma-ajat ym. Lapsi jäi yhteisymmärryksessä äidin, minun, luo. No, totuus sitten onkin, että elatusmaksuja ei saanut, kuin ulosoton kautta. Isä lupasi hakea lapsen luokseen... yleensä ei näkynyt ei kuulunut. Kun teimme omia esim. lomasuunnitelmia ja olimme lähdössä lomareissulle, isä ilmaantuikin yllättäen ovelle ja vaati lastaan heti muutamaksi päiväksi itselleen. Tarkkaa päivämäärää, minkä aikoi viettää lapsen kanssa, ei suostunut sanomaan vaan sanoi, miten huvittaa olla...joko yksi tai kolme päivää, tuon sitten kun tuon takaisin. Kun en silloin antanut lasta hänelle, hän toitotti ympäri kaupunkia, että estän hänen tapaamiset lapsen kanssa. Kerran kuukaudessa,ehkä, lapsi vietti yön-kaksi isän ja hänen uuden naisystävänsä kaljanhuuruisessa ja riitaisessa seurassa. Siellä mustamaalattiin minua lapselle kaksin voimin. Onneksi lapsi oli niin iso, että osasi kertoa tapahtumista. Kun sain tuon juomisen ym. tietää, lopetin koko tapaamis"velvoitteen". Ei ollut lapsen edun mukaista. Jos ei sitä aikaa, milloin lapsi on käymässä, voida olla juomatta, ei lapsen tarvitse olla siellä. Nyt isä saa "niittää satoaan". Lapsi on jo aikuinen ja vähät välittää isästään ja isä itkee, kun lapsensa ei käy tapaamassa edes isänpäivänä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tuossahan ei ole kyse vallankäytöstä, vaan huonosta käyttäytymisestä isän puolelta. Huomaatko äitinä, kuinka hienossa asemassa olet? Jos elatusmaksut eivät hoidu, saat ne kuntoon ulosoton kautta. Ja kun meno isän luona ei ollut sopivaa, lopetit tapaamiset. Tämä on vallankäyttöä ja joskus se on lapselle eduksi, muttei suinkaan aina. Jos tilanne olisi toisinpäin, isällä ei juurikaan olisi tehtävissä asian suhteen. Ja jos olitte sopineet tapaamiset, sinulla ei ole velvollisuutta luovuttaa lapsia muina aikoina isälle. Toki se, että tapaamisvelvoitetta ei ole, surettaa joskus niin äitejä kuin lapsiakin. Se kannattaa kuitenkin muistaa, että lähivanhemman, joka useimmiten on äiti, tehtävä olisi osaltaan huolehtia siitä, että erosta huolimatta lapsen ja isän yhteys säilyisi mahdollisimman hyvänä. Usein molemmat vanhemmat ovat lapselle rakkaita, vaikkeivat he keskenään enää voisikaan sietää toisiaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nykyinen järjestelmä ruokkii riitelyä, jopa heittää bensaa liekkehin. Pää syy on yksinhuoltaja ja minimitapaamisjärjestelmän ylläpitäminen.

Vanhempia ei kohdella yhdenvertaisina vanhempina ja jos äiti tietoisesti laiminlyö lasten hoivaa ja huoltoa ei mitään lasten auttamiseksi ole tehtävissä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyviä asioita joita tukisi myös taloudellisten asioiden tasaaminen tai edes se että lastensuojelussa kannustettaisiin vanhempia tasaamaan kuluja yhdessä eikä niin että lähivanhempi voi vaatia äärettömyyksiä ilman tarkkaa kirjausta. Itseäni ainakin lastensuojelu ei tukenut yhtään vaan sain maksaa hurjat elatustuet ja siihen vielä vaatteet ruuat jne. Nyt tietäisin enemmän ja oikeuteen siinä olisi pitänyt mennä. Onko sekään järkevää?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Loistavaa tekstiä ja niin totta. Olen itsekin eronnut isä ja joutunut ns. huoltokiusaamisen kohteeksi sekä lapset vieraannuttamisen kohteeksi. Kun vanhemmat ovat eriarvoisia, myös huoltokiusaamisen ja vieraannuttamisen mahdollisuus helpottuu. Kiitos Pia!!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sosiaalityöntekijät pyrkivät pönkittämään tätä yleensä äidin keinotekoista valta-asemaa. Jos yksimielisyyttä lapsen tapaamisista ei ole, isät ovat heikoilla. Lapsen edusta puhutaan, mutta usein se tarkoittaa äidin tahtoa, jota kutsutaan lapsen eduksi. Tähän on usein isän tyytyminen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vai semmosta höpötystä. Ei sillä ole lapselle väliä onko etä-, lähi- tai mikä tahansa vanhempi. Helppo yhdellä sanalla sanoa tuntemattomalle ihmiselle, eikä selitellä sen enempää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pitkälti totta. Tällä hetkellä etävanhempi, yleensä isä ei todellakaan ole tasavertaisessa asetelmassa. Ja jos lapsen lähivanhemmalla sattuu olemaan jonkinasteinen persoonallisuuden häiriö, taistelusta tulee vaikea.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Juha Sipilä ehdottomasti jatkoon.

298 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Juha Sipilä ehdottomasti jatkoon.

Toisinaan sitä on vaikea uskoa lajitovereidensa ajattelukyvyn olemassaoloon. Siitä on kammottavan vähän merkkejä maailma... Lue lisää...
aery

Jari ja sarjakuvat

Jari

21.6.

Naapurit

21.6.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image