Mainos

Karhun kansaa

Karhupatsas Helsingissä Kansallismuseon edessä. Emil Wikstöm, 1910.
Karhu kulttuurissamme 3.11.2006 16:05 | Päivitetty 21.11.2006 12:41
Kaleva
Yksi eläin on meille suomalaisille ylitse muiden, karhu. "Karhu on suomalaisten vanhin jumala", sanoo karhumytologiaa vuosikymmeniä tutkinut uskontotieteilijä Juha Pentikäinen.

Karhu on niin itsestään selvästi läsnä jokapäiväisessä elämässä, ettei sitä edes huomaa. Kaupasta saa ostaa jos jonkinlaisia tavaroita, joita kutsutaan jollakin Metsän (karhun) noin kolmestasadasta suomenkielisestä nimestä. Kiertoilmauksia tarvittiin, sillä karhun nimeä ei saanut äänen lausua. Pienet ihmiset saavat pehmeästä nallesta turvaa uneen ja ensimmäisiin koulupäiviin.

Suhteeseen on välillä tullut säröjä, mutta karhu on ollut suomalaisten kaveri alusta asti, jo kymmenen tuhatta vuotta. Ruskea maakarhu (Ursus arctos) tuli nykyisen Suomen alueelle heti jääkauden aikaisten jäätiköiden vetäytyessä.

Ei ole ihme, että karhua on katsottu erilaisin silmin, kuin muita metsäneläviä. Kahdelle jalalle noustessaan mesikämmen on enemmän ihmisen kaltainen kuin mikään muu pohjoinen eläin. Metsän jätti otti elantonsa samoilta apajilta kuin ihmisetkin, se kalasti ja marjasti.

Myyttinen karhu hallitsee kolmea elementtiä. Se kiipeää puuhun, ui ja pinkoo maalla halutessaan ihmisen helposti kiinni.

Karhu on kuitenkin kotoisin taivaasta. "Pohjoisen pallonpuoliskon ihmiset ovat katselleet taivaalta karhua", Pentikäinen sanoo ja viittaa Otavaan eli Ison karhun tähdistön seitsemään kirkkaimpaan tähteen.

Kun karhu kaadettiin, pidettiin peijaiset, mutta ne eivät olleet hautajaiset vaan häät. Taivaasta lähetetty karhu palaa takaisin taivaaseen. Peijaisissa karhu haudattiin kuin ihminen, jokainen luu piti saattaa maan poveen.

Myös karhun elämän rytmi ruokki myyttiä. Karhu katoaa puoleksi vuodeksi talviunille. Toinen katoamistempun tekijä on käärme, myyttinen luontokappale sekin. Ennen paratiisin omenaa kuva käärmeistä oli Pentikäisen mukaan mytologioissa myönteinen.

Ihmiset elivät ennen kristinuskon juurtumista karhunvuoden mukaan. Tiedettiin milloin karhu menee pesään, ja milloin se kääntyy unissaan. Siitä taittui talvi.

Kirkko laittoi karhunvuoden merkkipäivien päälle omien pyhimystensä merkkipäiviä. Silti karhumytologia eli pitkään. "Joka kirkonkellojen soidessa on viety karhua hautaan", Pentikäinen kertoo.

"Tiesikö toimittaja, että karhu on yksi harvoista nisäkkäistä, jonka penis on luuta", Pentikäinen huomauttaa. "Luukyrvällä" on paljon eroottisia nimiä ja erityissuhde naisiin. Naiset näkevät voimaa, pehmeyttä ja turvallisuutta viestivästä kontiosta unia paljon enemmän kuin miehet.

Pentikäisen mielestä suurpetoihin nykyisin luettava karhu on väärässä kategoriassa -- samassa joukossa suden ja ahman kanssa. Peto karhusta alkoi tulla vasta 1600-luvulla karhujahtien myötä. 1800-luvulla karhunkaatamisesta tuli kansallinen projekti, pedosta oli päästävä eroon.

"Karhunkaatajista, kuten Martti Kitusesta, tuli sankareita. Väinämöisestäkin piti 1800-luvulla tehdä karhunkaataja", Pentikäinen sanoo. Karhu onnistuttiinkin hävittämään sukupuuttoon suuriruhtinaskunnasta. Se palasi vasta Neuvostoliitosta rajan yli itsenäiseen Suomeen.

Karhusta yritettiin vakavissaan tehdä Suomen vaakunaeläintä, mutta hienostuneempana pidetty saksalaisvaikutteinen leijona vei voiton. Silti vielä 1930-luvulla oikeistolais-kansallismielinen Akateeminen Karjalaseura oli tekemässä Suomeen karhuvaakunaa.

Pentikäinen kertoo, että pelkästään Helsingissä noin kilometrinä säteellä Senaatintorista on viitisenkymmentä karhupatsasta.

"Jos jääkiekko-Leijonat olisivat karhuja, ne voisivat ehkä pärjätä paremmin Ruotsia vastaan. Ettei Ruotsi tekisi viimeisessä erässä kolmea maalia", Pentikäinen nauraa.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS
Mainos

Kommentoi

Mainos
Mainos

Uutisvirta

Mainos

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä Etelä-Lapissa lumisateen vuoksi.

Jari ja sarjakuvat

Jari

18.11.

Naapurit

18.11.

Fingerpori

18.11.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image