Dearwa!
Turhaa karhua pyssynkansa jahtaa,suuttuu siitä jo mikä elläin vain.
Jokku on menheet karhua puuhun pakhoon se ei auta.
Mie taas ruukaan karhun ajjaa puuhun. Jos ei ole mettästysaika niin met oottelema Söpin kansa puunjuurela,että se alkaa. Sitte tulleeki karhule noutaja.

Uskoo se karhu puhettaki mie kerran olin tuola Luttojoela ja lörppähuuli tyli vastaan pusikosta. No painiksihan se meni. Kaks' tuntia painithiin niin karhuki älys lopettaa ko mie sanoin,että-"heitethään pois".
Soli ratkasematon,pisteet meni tasan...Hei!

Moniko tietää, että karhulla on paljon parempi hajuaisti, kuin koiralla?
Ja ei se huono ole koirallakaan.

Jokainen sen tietää.

Jääkarhu taas haistaa ihmisen jo 30 kilometrin päästä.

Ja hyvinsyöneen immeisen jo 38 km päästä. Että aattelepa sitä, sinä jääkarhujen valtakuntaan matkaasi suunnitteleva, "kokemuksia " hakeva tyhjäpää.

Itse ainakin arvostan suuresti naparetkeilijöitä, jotka henkensä kaupalla ja vaaroja uhmaten pyrkivät päämääräänsä. Riesana ei ole vain kylmyys, pedot ja lumimyrskyt, vaan myös hengenvaaralliset railot.

Miksi ne siellä retkeilee? En oikein arvosta sellaista.
Henkensä kaupalla¿

On näes extremeä, mutta joillekin matka sohvalta jääkaapille riittää. Silloin tuollaista asiaa on pikkuisen vaikea ymmärtää.

Haaskaruokinta ei kesytä karhua.
Aina ovat yhtä vaarallisia.

Kesyys tarkoittanee tässä yhteydessä sitä, että tulevat pihaan. Ihmisen läheisyyteen tottuminen ei tosiaankaan tee karhusta vaaratonta nallea.

Meidän kotikylässä on karhun talvipesä. Laskimme tässä, että viimeisen 40 vuoden aikana karhu on nähty kaksi kertaa, mutta jokainen kyläläinen on nähnyt karhunjälkiä. Sitten eräs matkailuyrittäjä laittoi haaskion ja sen jälkeen viiden vuoden aikana on karhu nähty kymmenisen kertaa! Karhu on tottunut ihmisiin!

Ja ketäs ne ovatkaan nämä haaskabisneksen vetäjät? Ketäpä muitakaan kuin petosuojelijoita ja alan ammattivalokuvaajia. Ei ne eläimet tai luonto heitä kiehdo, vaan niiden varjolla tehtävä bisnes. Olisi ehkä verokarhunkin aiheellista joskus piipahdella noilla haaskoilla.

Kyllä täällä nyt uhotaan, että ei haittaa mitään, mutta kun karhu tuleekin omaan pihapiiriin syömään, heti ollaan itkemässä, että pitää saada kaatolupa.

Kiinnostava huomio viime aikaisista karhu uutisoinneista; samaan aikaan 3 - 5 uutista karhun kanssa läheltäpiti tilanteista ja sitten viimein maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus kaatolupien roimasta vähentämisestä, että ei niinkuin yksi yhteen taaskaan valtiovallan toimet sen suhteen mitä tehdä pitäisi.

Nyt kyllä haukutaan ministeriötä täysin turhaan. Jos ollaan rehellisiä, niin täytyy muistaa MMM:n nostaneet karhulupien määrää reilusti suositeltua korkeammaksi viime metsästyskaudelle. Tämän tarkoituksena oli vähentää karhukantaa ja se onnistui. Nyt karhulupien määrä pudotettiin normaalille tasolle, joka on aivan riittävä kun karhukannan määrää on saatu pienennettyä.

Epärehelliset valittamiset ei auta yhtään ketään.

Onnistuiko lie kun karhuja on vielä nurkat pullollaan.

Miten sitä uskaltaa lähteä mustikkaan ja puolukkaan oisko kettää mettämiestä joka lähtis turvaks vähän niinku stiikaileen et näkkyykö niitä?Mitä sinne methään pitäs othaa mukkaan kättä pitenpää?

Minkä ikäinen olet? Minä voisin lähteä.

Itkee kuka itkee. Minulla on lähimpään tiedossa olevaan karhun talvipesään vajaa kaksi kilometriä. lähimmät makuupaikat olen tavannut 40 petriä portailtani ja jäljet parinkymmenen metrin päästä. Eipä ole tullut mieleenikään hakea minkäänlaista kaatolupaa, mitä nyt suoritettu ammuntakoe karhulle, mutta se onkin sitten metsästysajan juttuja.

Muutamia vuosia sitten Inarin kirkonkylän liepeillä pyöriskeli 5 - 6 karhua. Ainoat "poikkeustoimet" jotka tehtiin olivat ne, että ala-asteen yhteinen puolukkaretki peruttiin ja eräs mökkejä huoltava kaveri soitti mökkiläiselle, että ei jätä ruokaa houkuttelemaan mökin lähellä nähtyä karhua. Kaksi niistä karhuista ammuttiin sitten metsästysaikana, mutta mitään poikkeuslupia ei tullut kenenkään mieleen edes anoa.
Taitaa se pilli löytyä sieltä suunnasta.