Aloita uusi keskustelu

Omistatko pankissa tallentamiasi varoja.

Aloittaja: bittiavaruus Talous 12.7.2018 09:50

Meistä suuri osa kuvittelee tallettamiemme rahojen olevan suurissa pankkiholveissa, joita käydään kääntelemässä aika-ajoin kuten Roope säiliössään. Mutta, kun asia ei ihan näin olekaan, niin uskotko enää varojesi olevan sinun omia, vai pankin, joka niitä sijoittelee mielin määrin.

"Kysymykset rahojen alkuperästä tai käyttötarkoituksesta saattavat hämmentää pankissa asioivaa ihmistä.

Keskiviikkona 83-vuotiaan naisen tytär kertoi Helsingin Sanomien mielipideosastolla, että nostoyritys törmäsi ensialkuun pankin käteisvaroihin: 5 000 euroa enempää ei saanut käteisenä, ellei rahaa ollut tilannut etukäteen.

Sen jälkeen seurasivat monenlaiset kysymykset.
Pankkivirkailijan velvollisuus on kuitenkin rahanpesulain hengessä esittää tällaisia kysymyksiä. Lain taustalla on periaate, että pankin on tunnettava asiakkaansa.
Näin pankki pyrkii varmistumaan rahankäytön tapahtuvan virallisen talouden piirissä.

Handelsbankenin johtajan Stefan Sveholmin mukaan pankkikonttoreissa käydään päivittäin keskusteluja käteisnostojen syistä ja rahatalletusten alkuperistä.

– Nykyisin on niin, että varsin moni on myös ennalta varautunut vastaamaan kysymyksiin, mihin tarkoitukseen rahaa nostetaan ja mistä talletettava summa on peräisin.

Nordean tiedottaja Marko Mettenranta kertoo, että kysymyksillä halutaan myös huolehtia asiakkaan omasta suojasta.

– Asiakkaan antamien tietojen perusteella hänelle voidaan tarjota turvallisempaa ja helpompaa maksamisen tapaa kuin käteinen." ote Taloussanomat

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytetään 1 - 20 / 53 viestiä

Kyllä se aloittaja on niin, että pankkiin talletetut rahat ovat tallettajan omaisuutta. Tietenkin pankki lainaa tai sijoittaa tallettajien varoja, sitenhän pankki tuottaa voittoa, ja pysyy pystyssä. Tietenkin talletustileillä on erilaisia ehtoja, jotka ovat asiakkaan tiedossa. Esim. minä saan osan säästöistäni vaikka heti pois pankista, kun ilmoitan siitä pankkiin etukäteen. Tilien talletusehdoista johtuen, jotka itse olen hyväksynyt, kaikki rahani saan halutessani pois vuoden 2019 loppuun mennessä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niin, mutta, kun mitään rahoja ei edes ole, vaan enintään jokin numerorivi jossa parin viimeisen numeron edessä pilkku ja se pienoinen pilkku on yhtä paljon rahaa, kuin sen etu- tai takapuolella olevissa numeroissa. Tokihan niiden numeroiden osoittaessa painoarvon rahaksi muutettuna, saat myös vaikka aitoa rahaa, mutta jos numeroiden painoarvo näyttää tilille jääneen jotakin, niin onko ne kuvitteelliset rahat sinun, vaiko pankin taas siihen asti kun taas olet numeroita rahaksi muuttamassa. Onko edes turvallista pitää varoja sähköisessä +- muodossa, jonka voi vaikka salama pimentää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yön kuningattarella on ajatusvirhe, tai -harha.
Ei se seteli ole sen aidompaa rahaa kuin siellä tilillä olevat numerotkaan.
Esimerkiksi kun markka vaihdettiin euroksi, niin viimeisen vaihtopäivän jälkeen
"aidot markat",siis setelit ja kolikot, muuttuivat lähinnä roskaksi.
Kun taas tilillä olevat "uvitteelliset rahat" muuttuivat käypäisiksi euroiksi.
Ja ovat sitä yhä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kannattaa lukea Ville Iivarisen kirjoittama Raha-kirja. Sieltä selviää ihan ymmärrettävällä tavalla, mitä se raha nyt on ja mitä sen pitäisi olla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei kannata. Iivarisen mukaan m.m. Krugman "ei ymmärrä mistä raha tulee".
On myös mahdotonta estää "pankkia" luomasta rahaa. Esimerkiksi sinä annat mulle kympin, minä annan sulle IOU: "tämä paperin omistaja saa minulta 11€". Tuolla paperilla on nollaa suurempi arvo, joten nyt meidän yhteenlaskettu rahamäärä on kasvanut. Olemme "luoneet" rahaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Mainos. Keskustelu jatkuu alapuolella.
Mainos. Keskustelu jatkuu alapuolella.

Tottakait saan omat säästöni aina pois kun haluan.
Ilmoitus pankille etukäteen ja rahat saan näppiin milloin haluan,,isotkin summat.
ps,,suurin nosto kerralla 40000€

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ulkomailla on ajettu pankkeja konkurssiin, kun ihmiset ovat nostaneet joukolla talletuksensa käteisenä ja sama voisi tapahtua myös Suomessa, sillä täälläkään pankeilla ole riittävästi käteistä rahaa, sillä siihen ei riittäisi edes kaikki Suomessa oleva käteinen, mikä on määrältään vain noin 6,5 % suomalaisissa pankeissa olevista talletuksista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sinähän sotket kaksi asiaa keskenään. Alussa viittaat siihen, omistatko omia rahoja ja onko ne korvamerkittyjä jossain holvissa. Rahan nostaminen taas on eri juttu, joka liittyy lainsäädäntöön ja hyvä niin. Sillä yritetään estää mm. veronkiertoja, rahanpesua ym. Sitä paitsi pankkihan lainaa muiden tallettamat rahat toisaalle paitsi, että n. 10 % pitää olla käteisenä. Jos siis kaikki ihmiset yrittävät nostaa rahat käteisenä, niin se ei edes onnistu tästä syystä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Koska elämme paljolti mielikuvien varassa, niin asiat on myös helppo yhdistää, joten kenen ne pankin takana olevat rahat todella on? Onko ne sinun, koska näet ne lukemina kännykästäsi tai muusta ilmoituksesta, mutta itse rahaa et näe. Käytännössä se lähentelee samaa, kuin katsoisin näyteikkunasta porssea ja antaisin mielikuvituksen lentää uunoelokuvien tapaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niin ne oli ennenkin numeroita pankkikirjassa, toki sai nostettua pankista, mutta kun nykyisin on niitä muitakin nostajia, joilla ei tiliä edes ole pankissa oli niitä ennenkin toki, mutta tämän päivän ihminen ei kestä elää jännityksessä

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pankki ei lainaa muiden rahoja vaan lainaa ne tyhjästä. Käytännössä siis pankit lainaavat enemmän rahaa kuin mitä niissä on talletuksia eli Suomen Pankin tilaston mukaan suomalaisten pankkien lainakanta oli toukokuun lopussa 229 516 milj. euroa kun taas talletukset 154 883 milj. euroa. Suomen pankki on laskenut liikkeelle käteistä vain noin 10 mrd. euron edestä (noin 6,5 % talletuksista), joten yhtä suomalaista kohti käteistä on vain noin 1800 euroa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mulla on aina 30 000 donaa käteistä, ihan seteleinä kukkapenkissä. Olen poliisissa töissä, sivubisnestä malliksi. Joku murha ja silleen, kyllä te tiedätte.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei jumankauta ole rahanpesua, jos nostaa omalta tililtä vaikka miljoonan. Ei se pankille kuulu, eikä yleensä kellekkään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pankeilla ei ole itsellään ei ole käytännössä rahaa vaan se luo rahaa lainaamalla sitä tyhjästä. Käytännössä siis suurin osa rahasta eli yli 90 % on siis velkaa, joka on olemassa ainoastaan virtuaalisena eli niitä ei ole painettu keskuspankkien toimesta seteleiksi tai kolikoiksi, joita on siis vain alle 10 %.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Käteinen on käytännössä keskuspankkien velkaa haltijalle eli käteinen on velkakirja. Lisäksi rahaa syntyy aina, kun pankki myöntää lainaa eli kun se siirtää tyhjästä ottamansa rahan lainanottajan tilille. Pankithan eivät käytännössä enään suurimmaksi osaksi käsittele käteistä rahaa vaan raha on virtuaalista. Euroopan keskuspankki on pumpannut lisää rahaa euroalueelle ostamalla euromaiden joukkovelkakirjoja eli sillä on jo niitä 1800 miljardin euron arvosta. Suomihan on laskenut liikkeelle käteistä noin 10 miljardin euron edestä eli yhteensä noin 5 prosenttia bkt:sta, mikä osuus on sama myös muualla euroalueella. Käytännössä siis yhtä suomalaista kohti on noin 1800 euroa käteistä ja loppu raha on siis lainaa tyhjästä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Raha ei ole vain mainitsemiasi seteleitä ja kolikoita. Vaan juurikin niitä numeroita pankkitilillä.
Eikä se ole virtuaalista, vaan ihan paperille kirjoitettuja sopimuksia. Siis lainoja.
Euro-alueella löytynee painettua rahaa noin 1/4 kaikesta rahasta.
Seteli tai kolikko, ei tee rahasta sen todellisempaa kuin numerot tilillä.
Setelit ja kolikot on helpompi hukata vahingossa, kuin numerot tililtä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomalaisissa pankeissa on talletuksia 154 883 milj. euroa ja lainaa 229 516 milj. euroa, kun taas Suomen Pankki arvoi Suomessa olevan käteistä 1 600 euroa jokaista suomalaista kohti eli noin 10 mrd. euroa, joten käteistä on alle 3 % suomalaisten pankien talletusten ja lainojen kokonaismäärästä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eikös nykyään velkakirjatkin ala olemaan virtuaalisia eli niitä aina edes kirjoiteta paperille. Suomessa on käteistä rahaa vain noin 6,5 prosenttia verrattuna pankeista oleviin talletuksiin ja jos myös pankkien myöntämät lainat otetaan huomioon niin osuus tippuu alle 3 prosenttiin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yritäpä etsiä Suomen laista hakusanalla "omistusoikeus". Saat huomata, että sinulla on vaikkapa maatilaa paras oikeus tällä hetkellä, mutta et voi millään todistaa, että sinulla on ehdoton ja kaikenkattava omistusoikeus, sillä jollakulla saattaa olla parempi oikeus, jonka oikeus toteaa. Sama koskee myös rahaa, joka on pankkitiillä. Seteleihin ja kolikkoihin taas pätee se, että ne ovat sen, jonka hallussa ne ovat.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Hellevaroitus: Lähivuorokauden aikana on odotettavissa erittäin tukalaa hellettä maan eteläosassa. Lähivuorokauden aikana on odotettavissa tukalaa hellettä maan keskiosassa, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä Etelä- ja Keski-Lapissa.

Metsäpalovaroitus päättyy tänään klo 6 seuraavissa Lapin kunnissa: Ylitornio, Pello, Pelkosenniemi, Savukoski, Inari ja Utsjoki. Metsäpalovaroitus on edelleen voimassa Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä seuraavissa Lapin kunnissa: Simo, Ranua, Posio, Kemi, Keminmaa, Tornio, Tervola, Rovaniemi, Kemijärvi, Salla ja Muonio.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Työttömät sylkykuppina

329 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Työttömät sylkykuppina

Ensinnäkään, tämä ei pidä paikkaansa. Ei ole ketään jotka "aina" saa töitä, eikä ketään jotka eivät "koskaan" saa töitä,... Lue lisää...
Väsynyt

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

16.7.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi