No voi onnetonta! Mieti,miksi olet niin onneton!

Kyllä voit opiskella nytkin käydä yliopistoa ja jokainen lukutaitoinen voi käydä yliopiston! Se on lukeneiden kuvitelma, että ei voisi! Ei nykymaailmassa ole liian myöhäistä alkaa ja eläkeläismummokin voi mennä avoimeen yliopistoon nimenomaan seniori ryhmään toisten mummujen kans ja olla yhtä "superäly", kuin nuorempi. Geropsykologian mukaan ihmisen muisti heikkenee 10% 75-vuoden ikäisenä vasta, joten ei muuta kuin opiskelun iloa. Perus opinnot maksavat n. 300 euroa ja aine opinnot 600 euroa. Avointaväylää pitkin voi hakea kun tietty opintopiste määrä on täysi. Esimerkiksi Oulussa historiaa voi hakea lukemaan aineopintojen ja perusopintojen jälkeen ja sisään kuulemma otetaan kaikki hakijat. Tosin työttömäksi valmistuu, mutta ompahan ainakin se "superäly".

Mikäli haluat käydä sen joutavan valkoisen lippalakin hankkimassa, voit mennä Merikosken etälukioon. 3h tuntia opetusta / aine ja koe. Tenttikirjat ostetaan hinta n. 20 euroa. Siellä on mummojakin ja menestyvät paremmin, kuin kaiken tietävät nuoret. Että ei muuta kuin opiskelun iloa ja henkisen pääoman hankkimista!

Voisit aloittaa kirjoitustaidon perusteista. Esimerkiksi yhdyssanat olisi hyvä opetella - ne kuuluvat peruskoulun ala-asteen opetusohjelmaan. Ehkä sen jälkeen voisit pyrkiä yläasteelle, jos innostus riittää.

Suurin syy ovat poliitikot. Aikoinaan (10v sitten) naurettiin kiinalaisiile ja venäläisille kun tulivat tänne säälistä opiskelemaan yhteiskunnan (veronmaksajien rahoilla). Jo silloin he olivat täysin ylivoimaisia kaikilla mittareilla. Kertoivat suoraan että menevät opettajiksi omaan maahansa. Venäläisetkin nukkuivat tunnit ja sitten kokeessa 5+. Opettajana ihmettelin jo silloin kuinkahan tässä käy kun suurin osa opetti lapsellisella englanninkielellä suoraan kirjasta. Tietotekkniikka on sellainen ala että vanha tieto on kirjoissa. Kiinalaiset olisivat opiskelleet myös illat jolloin tutkinto olisi tullut 2v kun suomalaiset "nokiaherrat" opiskelivat 5-6 v. Poliitikot ovat luoneet suojatyöpaikkoja ammattikorkeakoulut täyteen ja tässä on tulos. Pullisteleva nuoriso joille ei työt kelpaa.

Korkeasti koulutettu tarkoittaa tässä Nokian tilanteessa Ammattikorkeakoulun insinööriä. Tämä on sama kuin muutaman vuoden takaisesta Teknisestä Oppilaitoksesta valmistunut insinööri. Muuta korkeaa koulutuksessa ei ole kuin laitoksen nimessä.Mielestäni, ja monen muunkin mielestä, korkeasti koulutettu on yliopistotasoinen diplomi-insinööri tai tietojenkäsittelyn maisteri tai vieläkin korkeampi tohtorin taso.
En toki halua vähätellä insinöörien tietotaitoa, mutta koulutuksen tason määritys voisi olla tarkempaa.

Siinä taas yliopiston käyny omasta mielestään pätevämpi ja toivottavasti on edes töitä tehny, koska se ammattikorkeakoulun insinööri amatööri, voi olla parempi ja pätevämpi työssään, kuin koulunpenkkiä kuluttanut työtön yliopiston insinööri.

Joo, jos ei olisi "korkeastikoulutettuja" siivoojia niin te "korkeastikoulutetut" inssit hukkuisitte paskaan. Siivooja jonka työtä ei arvosteta ja tuskinpa te inssi edes huomaatte aamulla siivojia sekä sanoisitte huomenta.
Ja kuinka hyvä palkka on siivoojilla? Sillä tuskin hengissä selviää elämässä, niin pieni se on.

"Muuta korkeaa koulutuksessa ei ole kuin laitoksen nimessä."
Olen samaa mieltä.
Itse totean, että kun ammattikorkeassa opiskelee, opiskelee kuin lukiossa. Mitään ihmeen korkeakoulutatsia siinä ei ole.

Minä en saa tuosta sanomisesta tuota viimeisen lauseesi käsitystä. Meitä täällä yhteiskunnassa kun nyt vaan on eri tavoin koulutettuja ja kouluttamattomiakin ihmisiä.

Minulle ei avaudu tuo sinun ensimmäinen lauseesi joten tasoissa ollaan. Mutta sitten otsikkoosi. Ei ole kysymys minun motiiveistani, vaan siitä, että en pidä oikeana tuota tapaa jolla poliitikot asiaa pyörittävät. Asioihin voi ottaa kantaa yleisellä puolueettomalla tasolla olipa sitten herra tai narri ja nin aloitusessani teen. Pitääkö mielsestäsi jonkun muun " vähempiarvoisen" tehtaan sulkemisen jälkeen poliitikkojen aloittaa puheensa. "Nyt on irtisanottu matalasti koulutettua työvoimaa." kun lopputilin saajia on ne alemman portaan työntekijät.

137000 duunariakaan ei vastaa 3700 korkeasti koulutettua.
Eddäs Kehdaad

Ei vastaa ainakaan palkkojen suhteen, ja onkin oletettavaa, että korkeasti koulutetuilla on jäänyt enemmän sukan varteen työttömäksi jouneena kuin heikommin koulutetulla duunarilla, ja siitä voisi päätellä, että korkeasti koulutette pystynee ostamaan saman hintaista leipää pitempään. Se ei taas kerro, että olisi mieluista luettavaa heidänkään saamista potkuista, sillä eri tasoisten koutusten työt meidän yhteiskuntaamme ylläpitää.

Ne "sukanvarteen" jääneet rahat ovat sen korkeastikoulutetun opintovelat eli miinuksella menee!

Johtunee paljolti siitä, että korkeasti koulutettuihin on laitettu enemmän rahaa kiinni yhteiskunnan taholta koulutuksen muodossa. Korkeasti koulutetut myös maksavat enemmän veroja kuin vähemmän kouluttautuneet.

Huomauttaisin myös, että kyseessä lienee pelkkä toteamus siitä millaista työvoimaa on vapautumassa markkinoille. Kun paperitehtaita suljettiin pari vuotta sitten, niin samaa keskustelua käytiin, kriisipalavereita pidettiin ja mietittiin miten saadaan porukka uusiin töihin.

Ei kaikessa kannata nähdä jotain proletaaria vastaan suunnattua salaliittoa.

Kuka on puhunut salaiitosta yhtään mitään. Riitää, kun sanottaisiin, että Nokialta jää 3700 työttömäksi ja sillä siisti. Tuo verojuttu ei kyllä pidä paikkaansa ihan yks yhteen. Ei siellä Nokialla ole palkat mitään tähtitieteellisiä olleet ihan perusnokialaisella inssillä.

Epäilen vahvasti, että tiedät nokialaisten keskipalkasta tuon taivaallista ja työttömäksi sieltä jää paljon muutakin porukkaa kuin perusinssejä. Kuulostaa aika erikoiselta väitteeltä, että vähemmällä koulutuksella tienaisi keskimäärin enemmän. Jos näin olisi, niin korkeakoulutus ei olisi todennäköisesti mitenkään korkeassa huudossa. Jos pohditaan miten saataisiin työttömäksi Nokialta jääneet takaisin työelämään, niin on tietysti olennaista tiedostaa millaista työvoima sieltä vapautuu. Ei kyse ole sen ihmeemmästä asiasta.

Sinulle tulee ehkä täytenä yllätyksenä, mutta duunari tienaa monella alalla paremmin kuin Nokialainen perusinssi.En ole puhunut mistään keskipalkasta. Kuka on väittänyt, että vähemmällä koulutusella tienaa keskimääräistä enemmän? Korkeakoulutus takaa usein tehtävän pomo-osastolla ja sen takia osa käy korkeakoulua.

Sinulle tulee ehkä yllätyksenä, mutta minä en ottanut perusinssin saati duunarin palkkaan mitään kantaa. Sinä taas puhuit nokialaisen perusinssin palkasta esittämättä mitään lukuja ja minä vain totesin ettet sinä niistä oikeasti mitään tiedä. Jos tietäisit, niin sinulla olisi esittää lukuja eikä vain puolivillaisia heittoja asiasta.

Puhuimme siitä kuinka enemmän koulutettu maksaa veroja. Sinä sanoit ettei maksa. Toisin sanoen annat ymmärtää, että enemmän koulutettu tienaa keskimäärin vähemmän. Jos näin on, niin voisitko kertoa meille, että millä perusteella moista väität?

Millä perusteella väität, että korkeakoulutus takaa paikan pomo-osastolla? Tietysti korkeakoulutus mahdollistaa nousun sille tasolle, mutta ei se todellisuudessa mitään takaa.

Suurin pelko politikoilla lienee koulutetun väestön pako ulkomaille, vaikka sitähän on ollut ja tulee olemaan yhteiskunnan vääristyneessä koulutuspolitiikassa jatkossakin; yhteiskunta kustantaa kalliilla, ilman mitään vastinetta, ilmaista työvoimaa ulkomaiseen käyttöön. Kukin saa lähteä ilman minkäänlaista velkavelvoitetta heti, lähes ilmaisen opiskelun päätyttyä sinne missä parhaiten tuntee hyötyvän Suomen typerästä ilmaijärjestelmästä opiskelijoille.

Onko sitten parhaimmat korkeakoulun suorittaneet jääneet suomalaisiin firmoihin, olisikin politikkojen selvitettävä ja oikaistava tietotaitovuodon vääristymä jo opiskeluvaiheessa, ja laitettava lainalla varustettu opiskelumaksu kaikille, joka täytyisi maksaa yhteiskunnalle takaisin jos 'karkaa' ulkomaille 'viekkaudella' hankkimillaan opeilla.

Turhan suurta haloota todellakin pidetään 'korkeasti koulutettujen' potkuista, vaikka ne surullisia totisesti ovatkin, eikä soisi heille sen enempää kuin vähemmän koulutetuille jotka ovat alallaan varmasti yhtä tarpeellisia niin kauan kuin ovat.

Liian suurta haloota? Suomesta katosi yhdellä iskulla 3700 työpaikkaa, Oulustakin ilmeisesti satoja. Tätä on turha verrata mihinkään, koska ei ole mitään mihin verrata. Esim. paperityöläisten irtisanomiset olivat paljon pienempi pommi yhteiskunnallisesti, mutta heidän tilannettaan surkuteltiin viikkotolkulla. Tästä Nokian jutusta kirjoitettiin lehtijuttuja kaksi päivää ja sen on nyt sitten liian suuri haloo?