Hyväkuntoinenkaan ihminen ei saa lihasvoimin, esim. kuntopyörää polkemalla 100 watin hehkulamppua loistamaan juuri nimeksikään. Tätä testattiin muutama vuosi sitten eräässä telkkariohjelmassa. Pitää olla 100 watin hetkelliseen tehoonkin todella särmässä kunnossa.

Kävelen portaita 3. kerrokseen joka sijaitsee 7 metrissä. Aikaa kuluu 30 sekuntia. Painoni on 75 kg. Teen työtä keskimäärin 170 watin teholla. Jos kannan mukanani 15-kilosta polkupyörää, keskimääräinen teho kasvaa 200 wattiin.

Triviaalikysymys: jos aerbisen kynnyksen raja on minulla n. 110 wattia niin kuinka rasittavana koen edellä mainitun portaiden nousun polkypyörän kanssa?

Laskin tuossa että kun 1 päivän ajan nostan kaljapurkin huulille 5min välein!Kokonaispromille 2,5 teho jonka ojentajalihas tuottaa on 0,001w!!

Mittasin aikoinaan ihmisen työtehoa. Hevosvoima on aika lailla oikea ilmaisu hevosen voimasta.
Ihminen ei voi pitää 300 W tehoa yllä jatkuvasti vaan teho on selvästi tätä pienempi.

Jeps, ei ole ihmisen ruumiista ammennettava teho kuin muutamia kymmeniä watteja, jos ruumiillista työtä tehdään päiväkausia. Esimerkiksi kovan luokan painonnostaja jos nostaa 200 kg massan 2,0 metrin korkeuteen tekee työn, jonka suuruus on 200 * 9,81 * 2 joulea eli noin 4000 J. Kilowattitunneiksi muutettuna tämä on 0,001 kWh eli sähkönhinnalla 0,1 euroa/kWh se tekee euron kymmenestuhannesosan tai sentin sadasosan. Jos mainittu nosto kestää tasan sekunnin, lihasteho on noin 4000 W eli 4 kW.

Toinen esimerkki olkoon 80 kiloisen laskettelijan nosto hissillä ylöspäin 300 m. Tällöin tehty nostotyö on 80 * 9,81* 300 joulea = 235440 J. Tämä puolestaan on kilowattitunteina 0,0654 kWh ja siten äskeisellä sähkönhinnalla maksaisi 0,0654 * 0,1 euroa eli 0,0654 senttiä. -- Eipä siis kannata vedellä laskettelijoita tunturiin hevosella eikä porolla eikä muullakaan lihasvoimalla muuta kuin elämysmielessä.

Ja kaupungin työntekijöiden hipoo nollaa,, ehkä siinä 3wattia

Koska teknologia kehittyy niin silloin ihmisiä tarvitaan vähemmän töihin. Koneet ovat halvempia yrittäjälle tai työnantajalle kuin palkata siihen ihminen. Kaikki riipuu aina vain rahasta.

Kyllä sitä aikoinaan koulun penkillä laskettiin sähköopin ja fysiikan tunneilla. ja päädyttiin tulokseen JATKUVA TYÖTEHON ihmisellä on vain muutamia kymmeniä vatteja. Ihmisen jatkuvasti muuttuvaa työtehoa on vaikea laskea. Sen sijaan esim. sähkömoottoreiden työtehoa eri kuormitus momenteilla ja vaihteistoilla jo paljon helpompaa.

Tähän on tultu. Muistan kuinka jo koulussa liki 4-kyt vuotta sitten opettaja kertoi rakennemuutoksesta, kuinka elinkeinot muuttuvat. Palveluelinkeinot lisääntyvät koko ajan, sitten ihmiset palvelevat toinen toisiaan:)

Monet työpaikat häviävät tai ne hävitetään, työntekijän jäädessä eläkkeelle, hänen paikkaansa ei enää täytetä. Johtajia ei vähennetä tietenkään.

Kuntauudistuksissa taitaa huolettaa eniten se, että vähennykset koskisivat suuripalkkaisimpia, arvelisin näin.