No, pistäkääpä ohje tyhmälle!Voiko selaimeen jäädä sähköpostista tietoa, joka viittaa uskottomuuteen?Esimerkkinä vaikka sana kulta siellä historiatiedoissa kaiken muun tiedon seasa?Kirjaimia, numeroita, sanoja tai niiden osia.

Posti on suljettu ok, mutta selainta ei ole tyhjennetty asianmukaisesti. Näin pääsee seuraamaan yllättävästi toisen posteja aivan laillisesti.

Silloinhan salaa rakas on julkirakas, jos edellä mainittu on mahdollista ja aivan laillista. Nuuskiminen ei kuulukaan enää kirjesalaisuuden piiriin.

Pari kolme kertaa elämäni aikana on tullut vastaan sellainen ihminen, jonka kanssa on molemmin puolin ensinäkemältä tajuttu, että nyt on elämää suurempia voimia liikkeellä. Kaikki ne ovat johtaneet intiimimpään kanssakäymiseen. Kaikki meistä olivat silloin parisuhteessa. Mutta...kaikki se rakkaus...kaikki se kiihko...ja kaikki se tunne uudesta suhteesta, ihanasta ihmisestä, voitti silloin järjen. Kunnes muutaman viikon jälkeen kaikki tajusivat, että lapsien, yms. takia menee liian vaikeaksi jatkaa. Näin ollen pantiin homma poikki ja kaikki jatkoivat elämäänsä kuten ennenkin. Vaikka tapauksista on jo paljon vuosia, on ihanaa muistella menneitä. Rakastan näitä salarakkaita vieläkin, enkä unohda heitä ikinä. He antavat vieläkin voimaa, vaikka en ole kuullut heistä vuosiin.

Kivaaha se varmaan on jos noin menee! Minulla on hieman toisenlainen tarina kerrottavana kas mies ja vaimo voivat olla kimpassa rahastajia. Nainen valkkaa treffi palstoilta kumppanin kutsuu kotiinsa ja sitä voi jatkua hyvän aikaa. Sitten muuttuu ääni kellossa. Mies ja nainen tekevät perättömiä ilmiantoja yhdessä nainen väittä vieraan tulleen väkisin eikä kutsusta!! Siinnä voi joku tuntea olevansa hetken ns. lirissä. Rahalliset vaatimukset voivat olla jopa 10 tuhata euroa kärsimyksestä tie mistä? Silloin kannattaa hankkia hyvä lakimies muuten ei kunniankukko laula. Sillä syyttäjä voi olla kuin hyena kimpussa eikä jätä otteestaan ennen, kuin käräjä tuomari pistää tosiasiat pöytään ja perättömät syytteet sinne minne ne kuuluu eli ROSKIIN! Hyvä lakimies voi pelastaa ja sanktiot jää muutameen sataseen ja kieroilijat saa poistua ketunhäntä kainalossa. Kertomus elävästä elämästä kuinka nykyaikana voi koittaa rahastaa jos on tarpeksi HÄRSKI!

Olet lukenut liikaa dekareita.

Tapasin kerran matkoilla miehen, tunsimme molemmat, että välillämme on enemmän kuin ystävyyttä. Olin ja olen edelleen avioliitossa. Hän oli silloin vain vuotta aikaisemmin avioitunut.
Emme olleet sukupuolisessa kanssakäymisessä. Erotessamme hän kysyi minulta, tapaisimmeko vielä. Kielsin. Emmekä ole tavanneet sen jälkeen edes sattumalta. Jos olisimme olleet molemmat vapaita, me olisimme yhdessä, näin silloin tunsimme.
Tästä tapahtuneesta on kaksitoista vuotta. Jo heti tavattuani hänet silloin tiesin rakastuneeni. Olin silloin tosi onnellinen mielentilastani ainakin pari vuotta ajan. Ajattelen häntä usein vieläkin.

Hänestä voisin sanoa, että hän on salarakas minulle.

Monia virheitä olen elämässäni tehnyt, mutta yhdeltä pahalta olen välttynyt, naimisiin menolta. Onneksi järki ja jokin muu eivät ole seisoneet koskaan samanaikaisesti ;-)
Vaikka olenkin ikisinkku, en missään tapauksessa mene sotkemaan parisuhteessa olevien välejä antautumalla salasuhteeseen varatun naisen kanssa. Se olisi alhaista ja inhottavaa. Näin siksi, että kunnioitan paitsi naista, myöskin miestä ja ennen kaikkea avioliiton pyhyyttä.

Naisilla on niin paljon helpompaa löytää seuraa. Tarvitsee vain olla kaunis, eikä mitään muita ominaisuuksia tarvita. Siksi he usein myöskin leikkivät miesten tunteilla.Moni mies ottaa naisen flirtin liian todesta ja menettää mielenrauhansa. .
Miehen sensijan pitää olla pitkä, komea, rikas ja hyvin koulutettu löytääkseen edes minkäänlaista naisseuraa. Lyhyellä ja köyhällä ei ole mitään mahdollisuuksia.
Nainen on julmin peto, mitä maailma päällään kantaa

Enpä usko riittävän pelkkän kauneuden naisilla.
Vai meinaatko,että kauniina vaan istua näpöttää ja hymyilee,kuin naantalin morsian.
Eikä teillä miehillä leikitä ei teidän tunteillakaan,olette komeita ja pitkiä tai lyhyitä ja tavallisen näköisiä.
Kaikki on teistä itsestänne kiinni,esim kuinka te itse kohtelette naista jopa niitä ei niin kauniita..Ei miehen tarvitse olla rikas/raha sellainen ja köyhyyttäkin on monenlaista miehillä esiintyvää.
Tietenkin jos olet pettynyt niin naiset tuntuu julmilta pedoilta ymmärrän sen,en tietenkään moiti tuntojasi niitä on petettynä....samoja tunteita käy mielessäni myös..
Ei anneta periksi paistaa se päivä vielä sinullekin..ehkäpä minullekin..joskus.

Niin, ehkäpä monet miehet ajattelevat meistä naisista noin. Itse pidän miehessä tärkeänä ominaisuutena, että hän on sanojensa takana eli on luotettava, osaa ja uskaltaa puhua asioista myös niistä vaikeista asioista, myös selvinpäin!!!!

Ja mitä tunteiden leikkimiseen tulee, kyllähän sitä löytyy myös sieltä maskuliineistakin samoja piirteitä. Olen kyllä sitä mieltä, että kauneus on katsojan silmissä. Tärkeintä on olla ihminen ihmiselle ja henkisten arvojen ymmärtäminen on kyllä viimekädessä paljon tärkeämpää kuin noin ulkoiset puitteet ihmisessä.

Mutta näin huumorilla höystettynä, onhan se mukavampaa kuljeskella päivän valossa, kuin auringon laskettua, ulkosalla sen tyypin kaa ...muistakaa..huumorikin on sallittua elämässä. :)

Ikävä kyllä nykyisten frendien mukaan ihmisen ulkoiset puitteet ovat nousseet arvoon arvaamattomaan. Ja ne hienot sielukkaat asiat tulevat ihmisessä, niin miehessä kuin naisessakin esille vasta sitten, kun alkaa keskustelemaan ihmisen kanssa. Ja jos baarissa kohtaa jonkun tyypin se ei yleensä lupaa hyvää :)

Mutta ei kai sitä kannata kotiin jäädä istumaan, jos onkin kohdannut vääränlaisia ihmisiä, ja enpä oikein usko, että se ainutlaatuinen, ihana ja sielukas tyyppi löytyy baarista.

Ei muuta kun rinta rottingille ja eiku menoksi...kyllä se vielä löytyy se sielukas ja oikeita arvoja arvostava nainen. Tsemppiä Sinulle :)

Vai on "nykyisten frendien mukaan ihmisen ulkoiset puitteet nousseet arvoon arvaamattomaan". Miksi valitsit itsellesi sellaiset frendit? Nooooh, huumori sallittakon, kun Sinä näytät olevan huumorinainen. Tarkoitit kai trendejä ;-)

Mutta sanoppa Sie Kesätyttö, mistä sitä tämmönen vanahapoeka lähtee sydänystävää etsimään, kun ei kapakoissa ja tanseissa oo ikinä tykänny käydä, kun siellä haisee kilipaa tupakka, hiki ja viina. Lisäksi räminä, jota jotku kutsuu musiikiksi, on korvia särkevää. Ainoat vierailut noissa paikoissa minulla on ns. kuskin roolissa, joka nuorena lankesi aina osakseni raittiuteni vuoksi. Uskonnollisissa tilaisuuksissa tahtoo haista hurskaus, josta en siitäkään pidä. Käyn toki joskus ihan tavallisissa jumalanpalveluksissa ja kirkkokonserteissa, etenkin urkumusiikki on mieleeni. Niissä kukaan onneksi ei tule ahdistelemaan, eikä luokittelemaan kuolemanjälkeistä lauttarantaani.

Vaikeuteni on ollut aina päästä keskusteluyhteyteen. Muistan kuinka nuorenakin jäin aina yksin, kun en päässyt juttusille vapaiden tyttöjen kanssa. Vasta moni naimisissa oleva tuttavanainen on avautunut minulle ja kertonut, kuinka väärä kuva hänellä on minusta ollut. Olen kuulemma monen heistä mielestä "herkkä, avoin, sympaattinen ja aivan mahtava tyyppi", vaikka he ovat erehtyneet pitämään minua leuhkana, vaikka olinkin hyvin ujo. Omasta mielestänikin olen jopa liian avoin ja herkkätunteinen mieheksi.

No tällä iällä kaikki on jo myöhäistä. Yksinäisyys on pakko hyväksyä, vaikka siihen näyttää olevan todella vaikea tottua. Etenkin viikonloppuisin se viiltää kipeästi syvältä sydämestä. Joskus olen sortunut jonkun kivannäköisen naisen flirttiansaan ja yrittänyt ottaa yhteyttä, mutta on käynyt vähän samaan tapaan kuin Lapinlahden lintujen laulussa: " Hän sanoi - Mikäpä siinä - mutta juoksi nauraen pois". (En tietenkään tarkoita tehneeni mitään sopimattomia ehdotuksia)
Näillä kai sitä pitää räpistellä menemään, kun ei muutakaan voi.

No heippa vaan "Yksinäinen Joutsen", ei kai se maailma ja met naiset sentään voida tollaisia olla....Sulla vaan on ollut huonoa tuuria, noiden naisten suhteen. Ja sehän elämäsi nainen voi vaikka kävellä Sinua vastaan, milloin vain :) , ei kai se elämä ole koskaa ohi. Niin, viikonloppunahan on vaikka millaisia kesätorinoita, ei kun sinne vaan. Vähän kutreja kampailet ja iloisen mielen ja huumoria hattuun, niin kyllä se siitä.

Tottahan turiset tuosta yksinäisyydestä, mutta siihenkin tottuu, eikä se loppujen lopuksi ole niin kauhean paha asia.Parempi olla yksin, kuin huonon tyypin kaa. Ja naisena arvostan kyllä erittäin korkealle miestä, joka on herkkä ja avoin...:). Luota itseesi, yksinäinen joutsen, niin kohta olet sitten kaksin. :)

Mukavaa viikonloppua ja lippu korkealle...avoimin mielin ja silmin.:) Tsemppiä ja riehakasta viikonloppua Sinulle.:)

Minä ainakin arvosta miehessä muutakin kuin paksua lompakkoa ja "pituutta". Rakkaus on tärkeintä ja se että selviytyy arkipäivän pienistä pettymyksistä ja vastoinkäymisistä. Enkä ole kertaakaan pettänyt nykyistä kumppaniani kymmenen vuoden aikana. Se joka tulisi umpimähkään niin väittämään - kuvittelee omiaan. Sitä on tietysti monenkaan vaikeaa uskoa; jos alkaa spekuloimaan itsekunkin menneisyyttä, mutta niillä ihmisillä itsellään ei ole uudistushalua eikä kykyä sopeutua uusiin tilanteisiin, joten hehän sen sitten luulevatkin tietävänsä. Joillakin ihmisillä on vielä sellainen yksipuolinen käsitys elämästä, että: ihminen ei koskaan muutu!! Ja se on aika vaarallinen asennevamma kaikilla elämänalueilla...

Olkoonpa kyse sala-, tai julkirakkaasta, nykyisin raha ratkaisee kaiken.
Muistan kuinka nuorena sitä ihastuttiin ja rakastuttiin ihmiseen, eikä kysytty omaisuutta, eikä oppiarvoja. Silloin tunne ratkaisi kaiken ja AHH, kuinka ihanaa se oli.
Nyt yli viiskymppisenä miehenä ja työttömyyden ja sairauksienkin runtelemana, olen yrittänyt etsiä seuraa kivasta naisesta. Selvästikin olemukseni viehättää ja ystävällinen käytös, kohteliaisuus ja aurinkoinen flirttailu herätää kiinnostusta vastakkaisessa sukupuolessa. Kaikki päättyy kuitenkin aina ja poikkeuksetta myöhemmin ilmi tulevaan statukseeni: työtön, selkäsairas ja varaton yksinäinen mies. Siihen se kiinnostus lopahtaa, vaikka en etsi itselleni elättäjää, vaan luotettavaa sydänystävää.
Nykyisin ei näytä olevan, varsinkaan naisilla mitään muita arvoja, kuin raha ja mammona. Se masentaa, varsinkin kun itse olen kovin tunneherkkä ja helposti kiintyvä ja sitoutumishaluinen ihminen. "Pänät" tekevät minulle todella kipeää ja pitkään, vaikka kyse ei olisi kuin vasta vähän aikaa kestäneestä tuttavuuden ja ihastuksen alkuvaiheesta.
Minun olisi kai parasta linnoittautua "luolaani" täydelliseen yksinäisyyteen, tai ainakin pidättäytyä minkään asteisesta flirtistä naisten kanssa.

No höpö höpö, ei kannata antaa masennukselle valtaa, joidenkin sellaisten naisten tähden, joille virka-asema ja raha ovat tärkeimpiä arvoja maailmassa ja varsinkin, kun on pokaamassa jotain tuttavuutta. Ei kannata ottaa sitä niin vakavasti, ota rennosti ja kattele maailmaa eri tavalla, kuitenkin vielä positiivisin silmin, sillä kyllä Sinä jonkun mukavan naisen vielä löydät, älähän turhaan hätäile.

Viisikymppinen mies on vielä parhaassa iässä ja ei työttömyys ole nykyisin mikään negatiivinen asia elämässä, sillä aika monet ihmiset ovat siinä pisteessä, että heillä ei ole työtä. Ja selkäsairaus on todella ikävä asia, toivottavasti voit jossain vaiheessa paremmin. Siihenkin auttaa se positiivinen luonne, jota Sinulla kuitenkin on, päästä se valloillesi. :)

Ei muuta kuin nokka kohti parempia tuulia. Pidän Sinulle peukkuja ja jos et heti löydä itsellesi niitä oikeita arvoja arvostavaa tyyppiä, älä turhaan masennu, sillä kyllä se onni Sinua vielä potkaisee. Mukavaa ja lämmintä kesää ja tsemppiä!

Kiitos kauniista sanoistasi Kesätyttö. Maailma olisi paljon parempi paikka elää, jos sinunlaisiasi ihmisiä olisi enemmän. Harmi, ettei tästä foorumista voi Sinua pokata, edes mesekaveriksi ;-)

P.S. Pitää nyt kovasti varoa, etten ihastu tapaasi asetella kirjaimia peräkkäin, heh, heh, koska "ero" tekisi niin kipeää ;-)

Ennen tekoa tulee ajatus, joten parisuhteessa elävän unelmointi ihanasta salarakkaasta on jo alkusoittoa tekojen tielle. En väitä sen olevan helppoa, mutta on parempi unelmoida vain omasta kullastaan. Toisaalta, jos oma rakas aiheuttaa vain vihan ja katkeruuden tunteita, voi olla viisasta ottaa ero, mutta monesti käytännön elämäntilanne estää sen.

Varoittaisin vielä ryhtymästä suhteeseen varatun miehen/naisen kanssa, joka lupaa aivan kohta ottaa eron nykyisestä kumppanistaan. Höpö höpö ja heissulivei, varattu lupailija vain hyväksi käyttää hyväuskoista hölmöä, jotta saa seksivaihtelua tylsään elämäänsä.

Tuttuja on paljon, salarakasta ei tarvi. Vanhoja en muistele enään.

Mietin kun tulin juuri raskaan päivän jälkeen kotia ja vaimo seurustellut päivän sukulaistensa kanssa ja narisee kun sotkivat....vaimo odottaa että rupeaisin siivoamaan heidän sotkut koska hänellä on kamala väsymys! Just nyt tuntuu juuri siltä että kun olisikin sala rakas,lähtisin enkä helvetti takas tulisi. Vaimo on kuin norsun se,,,mikään ei koskaan miellytä,naama mutrussa aina.
Mietin että kuinka se piristäis kun olisi joku ihminen joka odottaisi oikeasti ja oikeasti välittäisi ja haluais lähelle tai vain olla yhdessä,ettei olisi niitä iänikuisia valituksia jotka on aivan turhan päiväsiä. Jotenki ottaa vain rinnasta tämä tällainen,pistin oven kiinni ja tulin koneelle.....täältä tokko löytyy salarakasta mutta jostakin sellaisen haluaisin.Tämä 20 vuotinen liitto on imenyt minut tyhjiin , kaikkeni tehnyt rouvan eteen eikä sekään riitä.Rouvan tarvi edes siivota kuin maksimissaan kerta viikossa ja loput hoidan minä,,,,

No otappa rennosti...jos vaimosi on ollut koko päivän kotona ja hoitanut lapsia ja kärsinyt suvusta, niin ymmärtäähän sen. Toisaalta, voisitte joskus keskustella asiasta, niinhän se menee,Onneksi ei tarvitse olla kenenkään rakas saati sitten sala..en kestäisi semmoista! Mukavaa iltaa ja mieti aikoinasi, mikä oli se asia, johon vaimossasi rakastuit..onnea ja menestystä...päivä kerrallaan :)

Ja ainahan sitä pitkässä parisuhteessa tulee kaikenlaisia riitoja,tosin riidan jälkeen on mukavaa sopia asioita, tavalla tai toisella :) ja sopikaahan riitanne.

Kesätyttö....kirjoitat fiksusti ja tekstistäsi huomaa että osaat ajatella asioita monelta kantilta,se on arvokas ominaisuus. Missä sinä olit ja sinunlaisesi nainen kun minä etsin puolisoani? Sovinto seksi on ihan ok ajatusena ja tekonakin,mutta eikö olisikin kohtuus että aloitteen tekisi edes kerranki vaimo?