- Täsmähaku
Eipä väliä vaikka pöytähopeat ovatkin sisaruksilla, minä pärjään omillani enkä koskaan kuitenkaan luultavasti laittaisi mitään niin hienoa tarjolle (eikä minulla niin hienoja vieraita käy) että pitäisi olla hopeaottimet sun muut vieheet.
Teräksiset eriparia olevat kahvelit ja veittet riittävät minulle.
Pitäkööt sukulaiset hyvänänsä jos siitä luulevat tulevansa onnellisemmiksi.
Minä Mummulasta "sosialisoin" vanhan suokuokan. Sillä perunamaata muokkailen ja vakoja teen. Saita Serkkupoika on vuosia huokaillut, että kuokka hävinnyt. Minua silmiin tuijotellu. Ei taatusti oo sitä tarvinnu, mutta pelkona on vissiin minun hyötyminen.
"Kyllä Piru perijöitä järjestää."
HEP Täällä yksi, äitimuori elää yksikseen ja siskoni on vuosien saatossa sisustanut oman talonsa äitini tauluilla ja antiikki-esineillä. Osa hyvinkin arvokkaita esineitä.
Toisaalta, aivan se ja sama. Ompahan vähemmän tavaraa tapeltavaksi kun pesää joskus selvitetään. Minä pärjään omillani, en tarvitse enkä hingu muiden tavaroita, jos perintöä tulee niin kiva. etukäteen vohkituista kamoista vastaa varas peilikuvalleen.
Joo - mummun sormukset oli siskontytöllä kuulemma lainassa - sano mummo - ja siellä on vieläkin vaikka mummo on hauvassa ollut vuoskauvet.....
Ostetaan romua - myydään antiikkia.
Kaikki arvokas on realisoitu ennen perun kirjoituksia .