Oman itsensä kannalta on hyvä osata sana EI.

Ja tilanteen mukaan voi sanoa kyllä. Valinnanvaraa on.

No ainakin virastojen virkailijoilla on virkavelvollisuudet, jotka edellyttää sanomaan kysyjälle muutakin kuin ei. Ei palveluanmmatissa olevalla pitäisi olla varaa ajatella vain itseään.

Niin just, mä olen aina ollut liian kiltti ja hyväksikäytettävä, sinisilmäinen olento, vihdoin ja viimein sanoin:ei, nyt mulle riitti.
ja nyt on elämä taas mallillaan ja aviomies ryyppää ihan ittekseen, eipä tarvi eikä kuunnella enää mitään ärinöitä ja haukkumisia, ei tarvi pelätä miehen kotiin tulemisia.
Opetelkaa sanomaan EI, silloin kun oma elämä ja terveys ovat kyseessä.

Naiset haluaa sanoa ei, miehet kyllä, sukupuolten välisiä eroja löytyy sittenkin.

Hmmm...kyllä oikealle Miehelle sanotaan aina kyllä!

Minulla taas on se ongelma, että osaan sanoa vain kyllä. Ja tämän takia kaikki luulevat, että kyllä se yksi ääliö tämänkin asian hoitaa.
Nyt kun opettelen vastaamaan kielteisesti, niin minusta on tullut mahdoton elinkumppani ja eisosiaalinen yksilö.
Ja arvaappas olenko asiaan tyytyväinen.

Kun minulta joku ystävä, sukulainen pyytää tekemään jotain palvelusta tms., en vastaa heti myöntävästi, mikäli minulla on tunne, että en jaksa/ en tahdo, vaan sanon, että mietinpä asiaa, palataan asiaan myöhemmin. Saan aikaa miettiä, miten toimin asiassa ja mikäli päätän vastata ei, on minulla myös jokin hyvä perustelu asiaan.

Thanks, kokeilen heti ensi tilassa :)