- Täsmähaku
Hänen uhonsa näyttäisi kiihtyvän sen takia jos suomi todellakin liittyy natoon. Eikö se venäjä pelkää sitä, että nato haluaisi tukikohdan järjestää suomeen juuri venäjän uhkan takia. Niin ainakin kuulin, että jos suomi natoon liittyy, niin tänne tulisi tukikohta natojoukoille. Toivottavasti natoon ei liityttäisi, niin säilyisi rauha suuren naapurin kanssa.
Japania miehittää vieläkin YKSI suurvalta? Mikähän maa se on ja miksi kritiikkiä ei siellä sallita ja miksi miehitys aina vaan jatkuu. Millä maalla on maailman pisin berliinin muuri ja sen takana orjatyöarmeija? Mikä maa on aseilla vallannut öljyvaltioita ja kutsunut tätä rauhan edistämiseksi? Suomi oli ruotsin alamainen ja sopimuksella annettiin venäjän alaisuuteen ja alusmaaksi. Venäjä ja Lenin-setä antoi sitten suomelle itsenäisyyden. Viha venäläisiä kohtaan johtuu sortovuosista ja sotaan lähdettiin sitten saksan alaisuudessa rakentamaan suursuomea. Venäjä ei ole suomea koskaan uhannut vaan suojannut rajojaan. Karjalaakaan ei olisi menetetty jos ei olisi veljeilty saksan kanssa.
USA poistui Japanista vuonna 1952. Kylmän sodan aikana USA:lla oli sotilastukikohdat Filippiineillä ja Japaniin kuuluvalla Okinawan saarella. USAlla on edelleen Kadinan tukikohta Okinawan saarella. Kiinan sotilaalllinen uhka ja laajentumishalu ja Iranin sotilaallinen uhka ovat johtaneet siihen, että USA on siirtämässä painopistettä Euroopasta Tyynelle merelle ja Persianlahdelle Kaakkois-Aasiani maiden ja Australian pyynnöstä ja Persianlahden valtioiden ja Saudi-Arabian pyynnöstä.
Suomenmaan suuriruhtinaskunta oli autonominen valtio: Ruotsin laki vuodelta 1734, Ruotsin perustuslait vuosilta 1772 ja 1789 sekä luterilainen valtionuskonto. Suomen rikoslaki ja Suomen markka. Suomen ja Venäjän välillä oli tulliraja. Lenin-setä kehotti 17.11.1917 Pietarin Smolnaan saapunutta Suomen SDP:n johtokolmikkoa vallankumoukseen Suomessa. Stalin sanoi Helsingissä 25.11.1917: "Venäjä antaa veljellistä apua jos sitä pyydetään. Helsingin punakaarti ja Pietarin suomalainen punakaarti aloittivat Suomen kansalaissodan. Jukka Rahja lastasi suuret asejunat Pietari-Paavalin linnoituksella Leninin käskystä. Suuret asejunat saapui Pietarista Helsinkiin ja Tampereelle 27.1.1918. Helmikuussa 1918 Jukka Rahja lastasi kaksi muuta suurta asejunaa Pietarissa ja toi ne Suomeen. Maailmanvallankumouksen oli määrä alkaa Suomesta. Punaisen Suomen historian osan "Vallankumous kunnallishallinnossa" kirjoitanut Juhani Piilonen on todistanut, että Suomen punaiset odottivat kiihkeästi maailmanvallankumousta.
Ei ole virkamiehellä televisiota. BBC:n tuottaman dokumentin mukaan japanissa on ollut runsaasti mielenosoituksia miehitystä vastaan ja jopa pääministereitä erotettu jos vastustaa miehitystä. Ja tässä muutakin kuin valhetta jota tämä virkamies levittää jostain syystä.
Japanin itsepuolustusvoimat ovat osallistuneet Yhdysvaltojen johtamaan Irakin miehitykseen, joka oli Japanin ensimmäinen merkittävä sotilaallinen operaatio toisen maailmansodan jälkeen. Joukkojen lähettäminen Irakiin vaati Japanin perustuslain vuoksi erikoislainsäädäntöä, joka oli kriitikkojen mielestä perustuslain vastaista, ja joukkojen toiminta rajoittui humanitaarisiin tehtäviin.
Japanissa on myös Yhdysvaltain tukikohtia, joista se maksaa Yhdysvalloille tukea (engl. Host Nation Support) noin 4,5 miljardia dollaria vuodessa.
USA ei poistunut Japanista 1952, vaan sen joukot ovat siellä edelleenkin, japanilaisten toiveista huolimatta. 49 000 miestä.
Tehdystä sopimuksesta huolimatta USA kieltäytyi toukokussa 2010 lakkauttamasta Okinawan tukikohtaa.
Huhtikuussa 2012 Japani suostui maksamaan USA:lle 2,8 miljardia dollaria jotta se siirtäisi Okinawalta Guamiin 8 000 sotilasta ja 9 000 heidän perheenjäseniään.
"...Suuret asejunat saapui....lastasi kaksi muuta suurta...."
Niitä asejunia saapuui Helsinkiin tasa YKSI kappale.
Niin, meillä kun on taas syntynyt noita "Karjalan mäntyihin" päänsä lyöjiä. Historian opetus on unohtunut. Meillä on aina samat rajanaapurit, joiden kanssa luottamuksellista ja rauhanomaista eloa tulee voimallisesti vaalia.
Minä en ole huomannut mitään uhoa. Maantieteelle emme voi mitään. Meidän on vain opittava elämään juuri tässä paikassa. Sitä ovat valtion johtajat opetelleet sodan jälkeen ja suurin osa kansastakin on ymmärtänyt hyvien suhteiden hyödyllisyyden naapuruussuhteissa. Hyvään naapuruuteen kuuluu myös naapurin näkemysten huomioon ottaminen. Jos erimielisyyksiä syntyy, väärinkäsitykset pitää selvittää.
Edellytätkö naapurin näkemyksien huomioon ottamista myös Venäjältä? Jos edellytät, niin oletko tyytyväinen tilanteeseen. Jos et edellytä, niin miksi et. Anekdoottina muuten sellainen, että Stalin uskoi voivansa maantieteelle paljonkin.
Niin uskoi Mannerheimkin. 1919 - 1920 hän yritti kerjätä rahaa lännestä voidakseen varustaa armeijan hyökkäämään Neuvosto-Venäjälle ja palauttamaan tsaarinvallan ja Suomen Suuriruhtinaanmaan.
Tuolloin olis voinut onnistuakin tuo liikku.
Ei onnistunut. Yrittihän sitä 3000 suomalaista, mutta tulivat verissäpäin takaisin. Ei siinä olisi länsimaitten rahat auttaneet, ei niillä olisi kumoisia lisävoimia saatu palkattua kun ei saatu nytkään vaikka valtio maksoi koko lystin. Olihan siellä valkoisten puolella paristakymmenestä maasta porukkaa, ei siinä olisi suomalaisten muutamat tuhannet ukot lopputulosta muuttaneet, kuten eivät muuttaneetkaan.
Emmä tiijjä. Ei kaikki sinukaan jutut ole ihan faktaa, kuten ei kenenkään muunkaan historiaa julistavan.
. Kaikki nuo historiaan liittyvät jutut ovat tunteen värittämiä ja mutu-tuntumaa ainakin osaksi. Riippuu paljon historian kirjoittajasta. Siksipä nimimerkkisi on yliampuva. Jollain neuraalimmalla nimimerkillä olisit uskottavampi.
Tämä ainakin on faktaa:
- Suomi hyökkäsi maaliskuulla 1918 Vienaan ja 1919 Aunukseen. Rosvoretkiin osallistui noin 3000 suomalaista.
- retket kustansi Suomen valtio (armeija)
- Mannerheimin tavoite oli vallata Pietari ja palauttaa tsaarinvalta ja tähän hän
- pyysi länsimailta rahaa ja varusteita
- rajan takaa tultiin kiireesti takaisin kun naapuri, lähinnä suomalaiset punaiset, mutta myöskin paikalliset antoivat kiireenvoidetta
- britit ja ranskalaiset hyökkäsivät Yhdysvaltojen tuella Neuvosto-Venäjälle, länsimaitten laivasto saapui Murmanskin rannikolle maaliskuussa 1918. Kesäkuussa brittiläis-ranskalais-yhdysvaltalaiset joukot valtasivat Murmanskin ja elokuussa Arkangelin
- britit osallistuivat sotaan Itämerellä ja Baltiassa
- Japani miehitti Vladivostokin ja laajoja alueita Itä-Siperiasta
- ranskalaiset miehittivät Odessan
- tsekki-slovakkilegioona miehitti Tseljabinskin
Siinäpä sinulle faktoja, lisää löydät jos viitsit nähdä vaivaa. Mutta kuten itse sanot, riippuu kirjoittajasta ja siksi ei kaikenmaailman omatekoisia historioitsijoita kannatakaan uskoa, koska tutkittuakin tietoa on jo nykyisin saatavissa toisin kuin 1930 - 40 - luvuilla.
Kyllähän nuo suunnilleen totta on, mutta uhoaminen faktoilla on hieman lapsellista. Nuokin asiat tietävät kaikki, jotka haluavat tietoa hakea. Kuka on omatekoinen historioitsija,niin siihen voi sanoa, että kaikki ovat omatekoisia. Kenestäkään ei tehdä historioitsijaa. Joku vaan on tarkempi kuin toinen. Jotkut kertovat vain sen, joka tukee omaa käsitystä ja jättä epämiellyttävät pois.
Olen lukenut useamman suomenhistoria kirjan ja kyllä niissä melkoisia erojan on. Tietysti vuosiluvut ja päivänmäärät ovat samat, mutta painottavat hieman eri asioita.
On lapsellista uhota olevansa realisti jos tavoite on esittää omat "tosiasiansa" oikeitten tosiasioitten sijaan.
Lähellekään kaikki eivät edes halua hakea oikeaa tietoa ja jotkut tarjoavat tarkoituksella väärää tai ainakin vääristeltyä tietoa. Tällä voisin tarkoittaa esimerkiksi jotakin Suomen laivaston ylimatruusia joka olisi tehnyt itsestään jonkun naapurimaan, vaikkapa esimerkiksi Viron suojeluskunnan upseerin. Tämähän on tietysti kuvitteellista, mutta tällainen henkilö voisi olla olemassa ja kirjoitella vääristelemäänsä sotahistoriaa ja "Karjala takaisin" uhoa. Tällaista sanon omatekoiseksi historioitsijaksi.
Kerropa, mikä tuossa aikaisemmin kirjoittamassani on vain "suunnilleen totta"? Osoita siitä edes yksi asiavirhe.
Faktaa:
Pitääkö mielestäsi paikkaansa, että Karjalan alueella tapahtui useita kansannousuja/kapinoita Neuvostohallintoa vastaan, ja suomalaisten sotaretket liittyivät monessa tapauksessa näihin. Kapinoiden syynä oli mm. ruokapuola ja halu vastustaa bolsevikkien hallintoa. Joissakin retkissä suomalaisia motivoi myös paikallisen väestön halu liittyä Suomeen. Hyväksytkö Viron vapaussodan osana näitä heimosotia? Pidätkö sitä, sen lopputulosta ja suomalaisten osallistumista siihen oikeutettuna? Onko sinun mielestäsi rajan takaa tultu kiireellä takaisin, jos siellä on oltu esim. kuukausia? Et myöskään mainitse, että sotien loputtua Suomeen halusi siirtyä ja siirtyi myös tuhansia paikallisia ihmisiä pakolaisina ko. alueilta.
Jättäisin nuo faktat pois ja luulen, että ajat olivat hyvin sekavia, joten yhtä ainoaa todellista totuutta ei olekkaan, vaan paljon osatotuuksia. Ehkä se selvin asia on, että päihin siellä Karjalassa tuli ja niistä asioita riiteleminen on turhaa. Ne ovat "olutta" ja mennyttä
Tapahtui useita kansannousuja jotka olivat yhtä lukuunottamatta suomalaisten rajan takaa johtamia ja aloittamia.
Ainoa itäkarjalaisten itsensä aloittama kansannousu oli loka-marraskuussa 1921 alkanut kansannousu johon siihenkin ryntäsivät suomalaiset mukaan. Itäkarjalaisia siihen osallistui 550 ja suomalaisia 2500, joten kovin yksimielisiä eivät Itä-Karjalan asukkaat toimintatavoista olleet
.Tämä ainoa "ikioma" karjalaisten kansannousu päättyi tammikuussa 1922 rökäletappioon ja käpälämäkeen Suomen puolelle.
Minä kerron. Kaikki historiankirjoitus on suunnilleen totta. Päivänmäärät ja pöytäkirjat ja vastaavat pitänevät paikkansa, mutta kaikki jälkeenpäin kirjoitettu on osaksi ihmisten muistin ja oletusten varassa.
En ole koskaan ollut vaatimassa esim. Karjalaa takaisin, enkä viemässä rautaa rajalle. Päinvastoin. Jos minä kirjoitan historiasta jotakin, niin en pysty sanomaan kaikesta , että se on täysin faktaa, koska minäkin joudun kopsaaman tiedon jonkun historiasta kirjoittaneen teoksista. Sama koskee sinuakin ja siihen on tyytyminen. Minun on pakko olla realisti ja suhtautua moneen asiaan pienellä varauksella, vaikka pääasiat totta ovatkin.
Muuten siitä uhoamisesta jos puhutaan, niin syytä on syissäkin jos sepissäkin.
Höpönlöpö! Siehän haastat ihan tsitui. Ka vel Aunus Karjalas PYYSI suomalaisiii tulemah pelastah rahvasen. Mut ei valitehtavat onnistan. Muutoin minnuu riepoo työ jotka olette sellaisii pelkureit, tsitu vellihousui ain vapiseta ko Stalin ukko jyräjää. Hävetkää lemmot, ka en muuta pajata. Jos muita ei Karjala kiinnosta, niin mie otan sen kyllä mielleen itselleni.
Tuokin on vain yksi monesta osatotuudesta Joku on pyytänyt ja joku ei.