Hae sivustolta
- Täsmähaku
Tiijätkö mikä on Pöllin ja Sullin ero?
Kyllä. Ei kahta puhetta.
Taivalkoskella tänään lauantaina.
En tiedä missä moiset kisat järjestetään, mutta tietääkö kukaan missä järjestetään tyynyn pöyhinnän MM-kisat ja milloin?
taivalkoskella
KVG
Kerro ihmeessä että tiedän alkaa harjoittelun...
En tiedä, voisi olla hyvät kisat
Taivalkoskella Jokijärvellä Kalle Päätalon kotikylällä koulun maisemissa. Kisat alkaa klo 10,00 TERVETULOA!
En tiedä mutta haluaisin nähdä minäkin.
Minuun teki suuren vaikutuksen kun Kalle Päätalo kirjassaan kertoo pöllinparkkuusta ja siitä kuinka hän oli parkkuulanssien kuningas. Aamuvarhaisesta iltamyöhään parkkasi ja käänteli pöllejä ja illalla oli niin väsynyt ettei kahvikuppi meinannut pysyä käsissä.
Koettu on. Aluksi oli rakot käämenissä, vaikka oli nahkakinttaat. Sitten kasvoi uudet, paksummat nahkat kämmeniin. Rajua työtä se oli nuorelle pojalle. Sitä veti itsensä niin "piippuun", että ei tahtonut pystyä syömään. Jälkeenpäin ajatellen aivan turhaan. Silloin se oli näytön paikka.
Parkataankos siellä petkelellä? Vai vuollaankos vuoluraudalla? Ovat kaksi aivan erilaista lajia. On tullut molempia tehtyä. Propseja vuoltiin joskus "puhtaaksi", ei saanut jäädä uusin vuisikasvu pöllin pintaan , kun Enso Kusetti tarvis setelipaperiin tarpeita.
Pitäisihän Urmaksen tietää, jos kerran on parkannut. Yleensä vuoluraudalla parkataan, mutta suuria männyt tyvipölleja parkattiin petkeleellä, koska niitä oli vaikea nostaa pukille ja niissä oli paksu parkki.
Se on kyllä oikeesti kaksi eri lajia! Jos pöllimetsässä kesällä olet tehnyt propseja ristikolle, ei siinä parkkauspukkia mukana kanniskeltu, vi kannoitkos? Petkelellä se nahka päästettiin pölliltä. utta kun laanissa vuoltiin puhtaaksi, sinä ei petkel pelittänyt! ollam sitten niin tietoisia, vaikka ei mitään ole tiossa!
No jos nelimetristä tehtiin, mutta kaksimetriset pöllit parkatiin ristikolle pukilla. Ja pukki kulki miehen mukana ristikolta toiselle. Meillä päin oli enimmäkseen kuusimetsiä ja niistä tehtiin kahden metrin pöllejä. Metsähallituksella oli suuria savotoita 1950-luvulla. Tukkisavotan latvapölli parkattiin lanssissa keväällä.. Joskun ne lanssit olivat suuria ja miehiä oli parkkaamassa useita kymmeniä.
Se mikkään vuolurauta oo, se on PARKKUURAUTA.
Kyllä se oli VUOLURAUTA meillä päin Kainuussa. Parkkuuraudasta ei puhunut kukaan, vaikka jätkiä oli runsaasti suurissa savotoissa. Samapa tuo sille. Samasta työkalusta puhutaan.
