Se on totta:erinomaista kansantieteellistä selostusta - ketä sitten kiinnostaakin.Varsinaiselle kirjallisuudelle itse asetan kuitenkin korkeammat laatuvaatimukset,mutta Päätälo on sitkeydellään ja ahkeruudellaan pakertanut nimensä näkyville.Älylliset virikkeet haen toisaalta.

Minä taas en ikinä ole jaksanut lukea Päätaloa 50 sivua pidemmälle. Liian ykstoikkoista jaaritusta. Elokuvat olen katsonut, mutta niitäkään ei viitsi toista kertaa katsoa. Esim. Kätkäläisen olen katsonut varmaan 10 kertaa, eikä siihen ikinä kyllästy.

Akateemiset ihmiset eivät lue moista. Mieluummin ranskalaisia novelleja tai venäläistä satiiria.

Noh, se kai on heidän murheensa. Juurensa kieltävän on tyhjiö täytettävä vaikka snobismilla!

Hyvin sanottu!

Lukeepas. Minä ja moni muu!

hyviä nukutus kirjoja. tosi raskas soutusia .

Kyllä Päätalonkin teoksia voi lukea vaikka olisikin ne lukenut vuosikymmeniä sitten, aina niistä löytää uusia näkökulmia ja sanontoja ja sitä sen ajan murretta ja meininkiä ja nyt uudella tavalla kun sen suhteuttaa nykypäivän elämään.

Harvempi muukaan taiteilija on ollut elämänsä aikana suuruus. Nykyisistä kirjailijoista voi joku ajan myötä saada sellaisen aseman. Aika näyttää.

Pappa luki noita aikoinaan, ja kehui. Vielä ei ole tullut luettua pitkää kirjahyllyä. Kirjat tallessa kuitenkin.

Kyllä Päätalon kirjoja on mukava lukea. Henkilökuvaukset ovat tarkkoja ja jokaisesta henkilöstä on tullut semmonen mukava mielikuva jota ei mielellään edes särkis valokuvia katsomalla. mm. Herkon isä oli mainio murraaja joka ei voinut myöntää että oli lähes sokea.

Kirjoitus voi olla vähän köyhempää kuin useimmilla muilla kirjoittajilla mutta kirjojen sisältö on tarkkaa pienen pitäjän historiaa ja sitä miten siellä koettiin monet Suomea koetelleet asiat.

Siksikin kirjoja on mukava lukea kun siinä kuvataan niin tarkasti metsätöitä joita itsekkin teen melkein yhtä alkeellisesti kuin silloin ja... kunto on kova :)

Siinäpä irvikää. Ei yhtä pitkäjänteistä kirjailijaa ole vielä tullut. Olisko syynä ajan hektinen henki. Kun aloitin lukemaan esimerkiksi tämän Oksasen Puhdistusta, jouduin jättämään sen kesken, kun pitkästyin tylsää kieleen ja lyhyisiin lauseisiin. Päätalon kirjat olen lukenut kaikki - ehkä pari viimeistä lukuun ottamatta. Uskoisin olevani paljon lukeneiden ihmisten joukossa kuitenkin. Minulle kirja ei ole kirja, jos se on ohut ja isolla fontilla. Pois lukien runokirjat.

Ajan hektisellä hengellä tuskin on ollut mitään tekemistä liian laajan, rönsyilevän ja pitkäpiimäisen tuotannon kanssa.
Rahan henki on puhaltanut kaikki virkeet, tarinat, luvut, sivut ja kirjat yhteen. Kustantaja on hoksannut hyvän tuotteen, ja siispä Päätalo rahaa takomaan -- kuin Sampo konsanaan.

Höpö. Höpö. Ja höpö. Tai sitten makuasioista ei kannata kiistellä. Ajan hektinen henki tarkoitti juuri noita lyhyitä lauseita ja isoa fonttia. Ei Päätalo minun suosikkikirjalijani ole mutta silti pidän häntä taitavana kirjoittajana ja ajankuvaajana. Jos pelkästä rahasta on ollut kyse, silloinhan tässä on se ikuinen nykyajan dilemma: onko kansan keskuuudessa suosittu tuotos kullttuuria ollenkaan? Pitääkö sen "oikean" taiteen olla aina tuskasta ja teennäisyydestä syntynyt? Jopa hulluudesta?Tekopyhyyttä siis. Jos vertailee esimerkiksi tunnustu
etun kirjailijan Väinö Linnan ja vaikkapa tämän populisti- Päätalon kirjojen eroa, minä väitän, että pitkäpiimäisyydeltä (etelänvariksien mielestä) tuntuva osuus on juuri tätä heimojen ja kulttuurien välistä eroa. Sanottakoon kuitenkin, että yhtään Laila Hirvisaaren kirjaa en ole lukenut.

Voisinpa melekein allekirjoittaa cyynikon tekstin. Kaikki paitsi pari viimeisintä olen minäkin lukenut Päätaloa. Näistä uusista ei oikein lempparia löydy, mitä nyt Rosa Licksomin junamatka, hytti no 6 oli tosi hyvä kirja.

Runoja voi lukea aina ja niissä sitä vasta on sanomaa, vaikka tekstiä ei tarvita paljoakaan. Puhuttelevat minua.

Eiköhän Päätälo kirjoittanut vain ja ainoastaan Taivalkosken historiaa. Kaikki kunnia kuitenkin Kallelle.

Niin ja ajan historia - maalaiselämää tikuntarkasti.

Ei ne kuule mitään dokumentteja ole Päätalonkaan kirjoitukset.

Ei dokumenttejä, mutta aika tarkka kuvaus. Moni ei siihen pysty. Et sinäkään.

Niin, tiedätkö sinä, että se kuvaus on totta.