- Täsmähaku
Katsoin aamulla Hilla Blombergin hyvän ohjelman Aamu sydämellä. Ohjelmassa kaksi nuorta kertoi syrjäytymisestään ja siitä, kuinka täkeää nuorten henkiselle hyvinvoinnille olisi saada peruskoulun jälkeen ensiksikin jatko-opiskelupaikka ja heti sen jälkeen työpaikka. Jos koulutusta tai työpaikkaa ei löydy, pudokkaille käy tosi huonosti. Osa jää masentuneena kotinurkkiin kököttämään ja valitettavan usea ajautuu rikoksen poluille.
Heti em. ohjelman jälkeen alkoi Seniori työssä ohjelma, jossa eläkeiän saavuttanut entinen huoltamoyrittäjä ajeli mersulla vartijan työhön johonkin liikekeskukseen. Mies kertoili kirkkain silmin, kuinka hän tarvitsee asiakaspalvelutyötä saadakseen olla muidenn ihmisten parissa ja jotta pysyisi maailman menossa mukana. Lisäksi tämä seniori moitti kuninka eläkkeen päälle tienatuista ansioista menee liian paljon veroa.
Olihan valtava ristiriita ohjelmien välillä, ei ihme että minulla nousi suoni otsaan. Olen sitä mieltä että, kun meillä on takuueläkejärjestelmä, asumistuki ym. vähimmäistoimeentulon varmistavat systeemit olemassa, kenenkään ei tarvi olla yli 63v. töissä. Juttukavereita ja talkootöitä haluaville löytyy mm. eläkeläisjärjestöistä ja niiden omistamista kiinteistöistä.
Annetaan nuorille ne koulutus- ja työpaikat, he niitä tarvii ei eläkeläiset
Kausi-influenssaan tulee immuniteetti, viimeisimmätkin ovat pyörineet maailmalla jo vuosikymmeniä sitten. Että se siitä. Itsekään en joka vuosi influenssaa sairasta ja kyllä kuule, influenssan takia olen ollut pois töistä, kun ei 40 asteen kuumeessa jaksa pajalla tehdä yhtään mitään.
Influenssat muuntuvat koko ajan, joten immuniteettia ei tule.
Totta mitä viserrät, mutta vanhana, vähän saikuilla olevana voin vain todeta, että ihan hyvä, että nuoret osaavat sairastaa omat ja lastensa flunssat kotona. Tuleehan niistä tuplaten enemmän sairauslomia, mutta parempi terveenä töissä kuin vanhana ja sairaana.
Vanhemmilla parempi vastustuskyky. Ovat jo ehtineet sairastaa ikänänsä yhtä sun toista ja rokotuksia enemmän kuin nuorilla. Ovat siis saaneet elimistöönsä vasta aineet. Nuorissa lapsiperheissä pahiten taudit kiertää kun lapset tarhasta ja koulusta tuovat ne.
Mutta miten selittyy se, että eniten poissaolevat ovat perheettömiä sinkkuja?
Juhlimisella ja krapuloilla.
Viepäs lapsesi kankkusessa päiväkotiin, niin lastensuojeluilmoitus lähtee.
En ole 10 vuoteen ollut päivääkään sairauden takia pois töistä. Nuoremmat tuntuvat sensijaan sairastavan aika ahkerasti.
Hyvä jos tuo on silkkaa ammattiylpeyttä. Onneksi olkoon, olet saanut olla terveenä! Monesti vain näkee niitä täysin korvaamattomia ihmisiä, jotka tulevat töihin vaikka pää kainalossa. Saattavat saada jonkin äkillisen sairauskohtauksen nipinnapin ennen eläkepäivien alkamista...
Avaajan tulee hänen kuvaamassa stressitilanteessa voimaa liiaksi käyttämättä painaa otsasuonensa ihon pintaepiteelin tasoon. Lasi raikasta vettä ja rauhoittavaa musiikkia. Kyllä se siitä.
Jos ajatukset vielä senkin jälkeen myllertävät koetussa, ja pulssi on yli sadan, voi muistutella mieleensä sitä, että tämä Osku Pajamäen niin vihaama "ahneiden sukupolvi" on maksellut sotakorvaukset, asuttanut siirtolaiset, luonut maatalous-Suomesta jälkiteollisen yhteiskunnan ja siinä sivussa kouluttanut penskat Pisa-tutkimusten mallimaaksi Euroopassa. On ymmärrettävää, että lorvisukupolvea tämä kyrsii. Onhan toki korkeushypyssäkin motivoidumpaa tulla kisaan mukaan, jos rima kisan alussa olisi sadassakahdesskymmenessä eikä ylivoimaisen korkealla kahdessa metrissä. Kun asetelmaan lisätään himppu suomalaista kateutta, ei ole vaikeata ymmärtää vähäisimpiä veljiämme, jotka huutelevat seniorit pois töistä, ja rima alas metrikahteenkymmeneen!
Anteeksi jos sait sellaisen käsityksen, että olen mainitsemaasi "lorvisukupolvea" ja jouduit kiihtyneeseen mielentilaan. Olen saanut palvella tätä yhteiskuntaa työelämässä yli 40-vuotta ja nyt olen ansaitulla työeläkkeellä. Kiitän Suomalaista Yhteiskuntaa mitä Nöyrimmin siitä, että se on suonut minulle mhhdollisuuden käydä koulua (yht. n.15-vuotta) ja tehdä työtä noin pitkän ajan. Olen saanut mahdollisuuden perustaa perhe ja kasvattaa kolme lastamme yhteensä 30-vuotta omassa kodissamme. 30-vuotta siinä meni ensimmäisen syntymästä, viimeisen kotoalähtöön.
Nyt olemme vaimon kanssa eläkkeellä. Myimme kaiken kiinteän omaisuuden ja muutimme yleishyödyllisen yhetisön omistamaan edulliseen vuokra-asuntoon. Nyt on velanmaksun aika. Aiomme palauttaa nämät yhteiskunnalta saadut "pelivälineet = raha" takaisin kiertoon. Matkustamme kotimaassa ja ostamme kotimaisia tuotteita ja palveluja. Nautimme suuresti siitä, kun näemme iloisia nuoria töissä. Toivottavasti tämän elämän mittaisen maratonin viime metreillä ei ole kannettavana minkäänlaista rahareppua, vaan että maaliin saakka eväiksi riittäisi pelkkä eläketulo ja pari saattajaa.
Vanhemmalla ihmisellä on aina valttikortit työn osaamisessa moraalissa kuin tieto taito ammattissa kuin ammatissa. Ilman muuta työnantaja haluaa tällaisen pitää työssä , kuin ottaa epävarman niskuroivan nuoren hänen tilalleen. Nuoret kun joka pikku asia takia jäävät sairaslomalle. Jos ei ole tikku sormessa niin psyyke reistaillee pahan päiväisesti.
Osa työntekijöistä vaihdettaisiin mielellään nuorempaan osaajaan. Valttikortit on nuorillakin tuore ajantasainen koulutus, nuorekkaampi ote asioihin ja pienemmät palkkakustannukset sekä vähemmän omahyväinen käytös.
Nuoren nuorekkaampi ote tarkoittaa valitettavasti sitä että niiden vanhempien työntekijöiden pitää opettaa heille kädestä pitäen ensin, että jos työt alkaa kahdeksalta, se tarkoittaa että ollaan työasu päällä kahdeksalta siellä työmaalla, eikä vasta tulla ovesta sisään. Toiseksi se että jos tyoaika loppuu neljältä, lähdetään vasta silloin eikä varttia vaille. Sitten on vielä pitkä liuta asioita, mm se että kännykkä jätetään sinne omaan kaappiin eikä tuoda sitä työn ääreen ja aleta ensi töikseen tekstaamaan kaverille että "täällä on ihan tylsää". Omat asiatkin pitäisi oppia hoitamaan omalla ajalla ja ruokatunti on työnantajan määräämän ajan mittainen.
Jos ei nuorta miellytä työ, on mutaman päivän päästä jo hakenut saikkua kun on ihan depressiossa kun pomo antoi palautetta että hiukset pitää laittaa kiinni ja meikkiäkin voisi hieman vähentää ainakin asiakaspalvelussa sekä se purukumi heittää roskiin.
Vai että tuollainen esimies, no no no ja no. Etkö osaa aukaista suutasi? Tiedätkö mitä varten se suu sinulla on? Omalla ajalla ei pueta eikä riisuta niitä työvaatteita vaan se on sitä työaikaa. Mulle sattui sellainen esimies jolle piti kaikki opettaa, eli se työaika esim mitä se tarkoittaa. Kun sen mukaan se palkkakin tulee. Minä en ilmaiseksi työtä tee. Ja työaikana minä olen työnantajan käytettävissä ja ruokatunnin aika minun omaa aikaa. Aivan sama vaikka päälläni sen ajan olisin.
Tämäkö nyt iso ongelma opettaa työntekijät talon tavoille ja opastaa työhön. Se on työnantajan tehtävä järjestää uudelle työntekijälle asianmukainen työhönohjaus. Otan mieluummin nuoria kuin vanhoja kaikkeen tyytymättömiä oman eduntavoittelijoita. Ei varmasti miellytä työ jos on saanut heti alkajaisiksi epäasiallisen ja töykeän kohtelun. Eikö noita asioita voisi muuten ilmoittaa jo työhaastattelussa.
Yli 63 vuotias on todella itsekäs ja ajatukset ovat vain itsessä. Kyllä heille niitä päiväkotitoimintaa löytyy muualta ,kuin sieltä työpaikalta. Tämän hetkinen työtilanne pitäisi ottaa huomioon ja jäädä suosiolla kotio.
Samaa mieltä olen. Kohta loppuu täältä maastamme työllistettävät, jos joka päivä 4 nuorta aikuista saa eläkepaperit!
Työkkärien väelle provikkapalkka. Tulos tai ulos, jos ei saa välitettyä työpaikkaa.
Olkaan vaan käntyt mahollisimman kauan duunissa et me nuoret saadaan maata himoissa ainaski 35 v asti.
Ihan samaa mieltä olen! Vielä olisi muutama vuosi työtä jäljellä ja heti jään pois, kun vain saan. Kyllä on ahdas elämä, jos työ on ilo. Jäisin heti pois, jos se olisi taloudellisesti mahdollista!
Nuoret ovat elämänsä alussa ja tarvitsevat työtä. Miten he perustavat perhettä, kun ei ole työtä. Kun lukee alla olevia kommentteja, niistä kaikuu ihmisen pohjaton itsekkyys, Tehdään töitä omaksi huviksi ja ajan kuluksi eikä anneta mahdollisuutta työhön niille, jotka tarvitsevat rahaa. Hävetkää!
En sanoisi että on ahdas olo jos työssään viihtyy ja se on ilo, minusta se on vaan merki positiivisesta elämänasenteesta. Jos työ on pakkopullaa, on tehnyt aikoinaan huonon valinnan. Itselläni eläkeikä parin vuoden päässä, mutta jos terveyttä piisaa, jatkan sen mukaan edelleenkin. Minulla on erittäin hyvä työyhteisö, paljon ystäviä sekä työpiireistä että vapaa-ajallakin, hyvin rikas vapaa-ajan toiminta ym. Olen sellaisessa työssä että voin ihan vilpittömästi sanoa että en halua jäädä pois, vaikka se taloudellisesti olisi mahdollista vaikka heti. Siitä huolimatta minun ei tarvitse tehdä hyväntekeväisyyttä oman elämänlaatuni kustannuksella, jokainen etsiköön työpaikkansa omin avuin.