Kyll valta kieli mailmalla on englanti eikä sielä ruotsin kielellä pärjää . Uskomatonta että kaks kielisessä maassamme on toinen kieli on pakollinen . Pakkosuomi ruotsin kielisille pakolliseksi ahvenanmaata myöden .

Hyvä Suomi Poika!

Ei hätä ole tämän näköinen. Ruotsin opetusta aiennetaan, mutta kokonaistuntimäärää ei lisätä, joten opetusta venytetään pidemmälle. Kielenopettajana voin sanoa, että tällöin oppimistulokset huononevat. Tuo alkaa muistuttaa kansalaisopistojen opetusta. Siellä ei kovin kuumoisia opita. Voi olla, että joskus jopa Kokoomuksessa ymmärretään että päätä on turha hakata seinään.

Kustannuksista sen verran että Juttutuvasta löytyi arvio kustannuksista. Kumallista että muualta en sitä löytänyt. Juttutupa näyttääkin olevan täsä suhteessa Aarreaitta. Eli arvio oli tällainen:
"Jonkinmoisen kuvan saa Suomen ruotsinopettajat ry:n jäsenmäärästä. Siihen kuuluu 2000 opettajaa. Kaikki eivät varmaan kuulu, koska oppilaitoksia Suomessa on 3 934. Ja esim. yliopistoja 16, joissa kaikissa on useita ruotsin opettajia, Oulussa 7, Itä-Suomen yliopistossa samoin 7. Mutta jo tuo 2000 opettajaa on aikamoinen menoerä: 2000 x 35.000 euroa = 70 miljoonaa pelkkinä palkkakuluina, Työnantajamaksut kun otetaan huomioon, niin summa nousee 140 miljoonaan.
Ja sitten pitäisi huomioida laite-, tila-, oppimateriaali- yms. kulut. "

Tuo lienee siis vuotuinen kustannus. Päälle tulevat vielä tietenkin kaikki byrokratian lisukkeet, Opetus- ja kulttuuriministeriön kulut jne.

Olimmepa tyttären kanssa tyytyväisä, kun olimme saaneet oppia koulussa ruotsia. Matkatessamme Ruotsin puolella, samoin kuin Suomessa sen ruotsalaisalueilla, ei ole mitään ongelmia, kun voi kysyä asioita ruotsinkielellä ja ymmärtää vielä vastauksenkin.

Tyrräreni opiskeli Ruotsissa. Ruotsin kielen taidosta ei olut mitään hyötyä. Opetus oli englanniksi, ruotsalaisten englannin kielen taito on mainio!

Mikä tuossa ruotsin kielessä on niin kauheaa? En itsekään ollut mikään kyseisen oppiaineen suuri fani, mutta en minä sitä vielä tähän päivään mennessä haitaksikaan ole nähnyt. Ei suurta hyötyäkään, mutta joskus jopa jonkun sanan käyttänyt. Sitä vastoin otetaan esimerkiksi musiikin opetus. Siellä yläasteen opettaja vouhkas naama punasena kiertäen, että kaikki soittaa kitaralla oikein "oli hepokatti maantiellä poikittain" ja väänsi suunnilleen sormet sijoiltaan ku niitä kitaran kielille asetteli. Päivääkään en ole tuota "hepokatti-taitoa" elämässäni tarvinut ja tuskin kukaan siitä joukosta muukaan. On se marginaalinen määrä ihmisiä, jotka tarvii musiikin taitoja ammatissaan verrattuna vaikka ruotsin kieleen, että kyllä sieltä löytyy järkevämpiäkin lakkautettavia oppiaineita.

KYLLÄ!

Täysin turha kieli. Olen pärjännyt ilman sitä jopa Ruotsissa.Siellä hyvin moni osaa jo englantia.

No sehän sopii, samaan aikaan luetaan pakkomatematiikkaa, pakkohistoriaa jne. Eikös ruotsinkielikin sovi joukkoon. Suomi ja sen kansalaiset saavat kiittää Ruotsia, että maamme on nykyisin sellainen kun on. Elleivät he paavin innostamina oli tänne tulleet, olisimme osa Venäjän valtakuntaa. Jo tästä syystä on hyvä säilyttää ruotsinkielen taito meilläkin.

Miten voit verrata matematiikkaa pakkoruotsiin joka on vanha miehittäjän kieli. Suomella ei ole mitään kiittämistä Ruotsille, ei sieltä mitään hyvää meille tullut. Jos ruotsin taito on tie onnelaan niin miksi sitä pakkoruotsia ei ole missään muussa maapallon maassa?

Etkö muka ole huomannut pakko-ruotsin kannattajien jankuttavan noita samoja moneen kertaa naurettaviksi todistettuja perusteluitaan. Tämän "oululaisenkin" pitää niitä hokea, kun ei kehtaa kertoa varsinaista perustelua.

Lue Wikipediasta Freudenthalista, niin saat tietää ainoan oikean perustelun pakko-ruotsille.

Vain onhan se hyvä, että ollaan nyt itsenäinen valtio. Saahaan tapella pakkoruotsin varjolla jopa historiasta, oliko se hyvä vai huono asia, että ollaan oltu vuoroin ruotsalaisia ja vuoroin venäläisiä.

Vai että mielestäsi ei Ruotsista mitään hyvää ole ollut Suomelle. Mikä maa ratkaisi
osan Suomen työttömyyttä 60 ja 70 luvulla. Suomi on virallisesti kaksikelinen ja siitä voit olla mitä mieltä haluat niinkuin kielien opiskelustakin. Kielitaito oli se mikä kieli tahansa on aina hyvä asia.

Pakkomatematiikalla pärjää joka maassa. Pakkohistoria muovautuu joka maan oman poliittisen agendan mukaan. Turhaa oli omakin ruotsin opikskelu kun paremmin jo espanjan ja itailan taidan. Ruotsia kun oululainen ei ikinä tarvi. VIelä koittaa päivä jolloin säästösyistä ruotsinkieli menettää suojeluksensa. Sitten en enää persuja äänestä.

Veljeni sai hyvän työpaikan Suomessa joka olisi vaatinut korkeampaa koulutusta kuin hänellä oli. Jaa, että miksikö ? Johtuen siitä että hän hallitsi ruotsinkielen. Ruotsin työelämässä 40 vuotta toimineena olen monta kertaa joutunut avustamaan tulkkina
Suomesta Ruotsiin lähetettyjä asentajia heidän työssään. Kielitaito on tärkeä, oli sitten kysymyksessä ruotsi tai englanti.

Mielestäni ruotsin opiskeluun menevä energia olisi käytettävä johonkin sellaiseen kieleen, josta on todella hyötyä. Hyvin harva tarvitsee ruotsia täällä Suomessa ja vielä harvempi ulkomailla, ellei nyt juuri Ruotsiin lähde.

Mutta aloittaja voisi sentään opetella tämän oman kielemme ensin. Otsikko on aika hirveä. Ruotsi tulee kirjoittaa pienellä alkukirjaimella niin kuin suomikin puhuttaessa kielestä eikä valtiosta. Ja pakkoruotsi on yhdyssana!

Ruotsin opetus aikaistuu, mutta kokonaistuntimäärä EI kasva. Opetus siis "venyy", tämä taas johtaa entistä huonompiin oppimistuloksiin.

Käytettävät resurssit eivät mkasva.
Millaisia menoja tuo ruotsin opetus tarkoittaa?

Jonkinmoisen kuvan saa Suomen ruotsinopettajat ry:n jäsenmäärästä. Siihen kuuluu 2000 opettajaa. Kaikki eivät varmaan kuulu, koska oppilaitoksia Suomessa on 3 934. Ja esim. yliopistoja 16, joissa kaikissa on useita ruotsin opettajia, Oulussa 7, Itä-Suomen yliopistossa samoin 7. Mutta jo tuo 2000 opettajaa on aikamoinen menoerä: 2000 (opettajaa) x 35.000 euroa (keskim. vuosipalkka) = 70 miljoonaa pelkkinä palkkakuluina, Työnantajamaksut kun otetaan huomioon, niin summa nousee 140 miljoonaan.
Ja sitten pitäisi huomioida laite-, tila-, oppimateriaali- yms. kulut. Tuo tekee piiiiiiiiitkän sentin.

Olen aloittajan kanssa samaa mieltä. Ensin pelkästään englanti kaikille tosi vahvaksi taidoksi tunteja lisäämällä. Ja niin,että sillä osataan kommunikoida täysin sujuvasti.Sanavaraston opettelemisessa riittää työtä. Se olisi tosi hyvä pääoma jokaiselle suomalaiselle. Jos aikoo eri puolilla maailmaa pärjätä, niin yhteinen kieli kaikkialla löytyy englannista.Venäjällä ei palveluammateissakaan aina osata yhtään mitään muuta kieltä oman öisäksi,, mutta sielläkin selviää käsillä puhumalla ja osoitteluilla.Jja englannin taito sielläkin lisääntyy koko ajan.Sen jälkeen sitten valinnan mukaan seuraava "suurkieli" jne.-Itse pärjään ruotsin kielellä, mutta enpä sitä tarvitse edes Ruotsissa,kun kaikki palveluammateissa olevat taitavat englannin kielen.-Ruotsi siis pois pakollisista aineista.

Kaksikielisissä kunnissa ruotsin opetus pitäisi aloittaa jo päiväkodissa, pienten puolella. Silloin lapsi oppii kielen helpoiten ja parhaiten. Se edellyttää, että hoitaja on ruotsinkielinen äidinkieleltään tai muuten puhuu kouluruotsia parempaa kieltä. Kaksikielisissä kunnissa olisi helppo järjestää, mutta muissa ei helposti onnistu. Kielikylpypäiväkoteja on jo olemassa.

Yksikielisiin kuntiin ei riitä ruotsinkielisiä, englanninkielisiä kielikylpypäiväkoteja mahtuu noin 1-2 per kaupunki.

Samoilla linjoilla Kaksimielisen kanssa. Olen jo kauan sitten esittänyt että pienten lasten ja lukemaan jo opettelevien lasten kirjoissa pitää olla kuvateksti kahdella kielellä. Kun se luetaan ääneen ja sanotaan lapselle että toinen kieli on toista kotimaista, se tulee luonnostaan tajuntaan ja samoin kun lapsi itse alkaa tavailemaan, hän oppii samalla molempien kielten tarkoituksen. Ei kielen opettelu tarvitse tämän vaikeampaa olla, riittää hyvin varovainen hidas alku, siitä innostus kehittyy itsestään. Me lapsena opettelimme kaupan pakkauksista nämä ruotsinkieliset ohjeet ja höpötimme että opnäs häär jne.

Tällä saataisiin myös oikaistua mahdollisesti hieman asenne ongelmia toisen kotimaisen suhteen.