- Täsmähaku
Ennen oli ihan miehen merkki kun oli yllä hyvät pussihousut eli saaspashousuiksihan niitä myös sanottiin. Nyt saapashousut ovat kadonneet kaupoista. Taitaa ollas Jalavan kauppa Taivalkoskella ainoa paikka mistä niitä saa?
Sitten katosivat komeat, kiiltävät haitarivartiset jatsarit. Nykysuutarit eivät edes tiedä, mitä haitarivarret tarkoittaa?
Ennen vanhaan lähes kaikissa maataloissa oli tahko. Niillä sai kirveen ja muutkin teräaseet teräviksi. Tarpeellinen kapistus se olisi nykyäänkin vaan ei saa mistään. Kaupoissa naureskelevat kun menee kyselemään. Onkohan valmistajia enää olemassakaan?
Minullapa on oma tahko.
Mullapa on tahkojalat.
Muoti muuttuu, veliseni. Armeijan poistomyynneistä löytynee sarka- ja pussihousuja ja jatsareitakin hyvällä tuurilla. Lihasvoimin pyöritettäviä tahkoja tuskin löytyy, mutta sähkövoimalla pyöriviä kyllä. Eivät vaan ole yhtä isoja eivätkä samannäköisiä kuin ennen...
Kyllä jatsarit olivat hienommat jalkineet, kuin armeijan kolsut saappaat.
Joo, minäkin löysin varastostani noi 30vuotta wanhat (silloin nuorena vähän käytetyt) pitkälahkeiset puuvillanaistenhousut - ah mikä lämpö ja pehmeys niissä onkaan ja lahkeetkin noi 20-30cm...Ennen osattiin!
Ikä muuttaa tarpeita, pikku pikku bikinissä välillä - niin se vaan menee. Lämmin ei luita riko varsinkaan wanhana.
Kas kun et kaivannut kestoterveyssiteitä.
No ihan niin. Mutta saapashousuja kaipaa sittenkin aika harva, tahkoa samoin.
MUTTA: Kun saisi edes kalosseja. Nuoriso ei tunne koko nimitystä. Syy on tietysti tyypillinen. Huono sää ja keli ei pilaisi kalosseissa olevia kenkiä, eikä uusia siis saataisi yhtä paljon kaupaksi kuin nyt.
Ja ennen oli Risto Ryti presidenntinä.
Pussihousuja tuskin enää pitäsivät. Tahko oisi kyllä tarpeellinen, jopa kaupungissakin. Semmonen käsin veivattava. Saisivat kaupunkilaistenavat pyörittää tahkoa kiusaksi asti.
Minulla on veivattava (oikea leveä) tahko tallessa. Pelastin sen isäni jäämistöstä. En antanut vanhemmalle veljelle, koska tiesin ettei sitä enää olisi. Veljen pojat olisivat sen varmasti rikkoneet tai muuten hävittäneet. Minulla tahko on ollut jo 30 vuotta.
Pussihousujen ostopaikka aloittajalla tuntuu olevan tiedossa. Saapashousujen ei välttämättä tarvitse olla sivusuunnassa pussilla. Polvi sujuu paremmin esim. nykyaikaisissa hyvissä vaellushousuissa.
Tahkon valmistajia on nykyisin olemassa. Saatavilla on pienestä 30...40 cm halkaisijasta lähtien aina 60 cm laitteeseen saakka. Eikä niitä tarvitse veivata, ne toimivat sähköllä. Suurimpia ei ole rautakaupassa suoraan myynnissä, mutta kyllä ne siellä tietävät mistä niitä saa. Ne jotka asialle naureskelevat ovat myyjänä ammattitaidottomia nuljakkeita. Voihan ne nuljakkeet arvioida maksukykyäkin.
Kerronpa omakohtaisen jutun. Aikaa tästä on jo noin 20 vuotta. Pyysin tarjousta ajettavasta ruohonleikkurista. Näitä ei ollut silloin vielä kovin monessa mökissä. Paikallisesta rautakaupasta en saanut tarjousta, vaikka sitä kysyin useaankin kertaan. Aina vain luvattiin. Lopulta ruohonleikkuri oli kuitenkin pihalla ja toiminnassa. Paikallinen kauppias seuraavassa tapaamisessa ihmetteli asiaa, jotta ostitko leikkurin. Loppukaneetiksi hän haukkui minut ja sen leikkurin. Olisi pitänyt hankkia hänen kaupasta. Tämän muistan, ja en jalallani astu hänen poikansa pyörittämään Mustaan Pörssiin. En myös asioi senkään pojan kanssa joka oli tuolloin myyjänä isänsä rautakaupassa. Menetetty asiakas on vaikea saada takaisin. Tämä ei kuulu varsinaisesti tähän ketjuun. Kerroinpa vain siksi, jos asiakkaille naureskellaan tai muuten aliarvioidaan.
Pussihousuista en tiiä, onko niin väliksikkään?
Kyllä suutari haitarit tietää, voi jopa tehä koipiin sopivat minkä liimailulta ehtii, sattaa vaan pyörryttää asiakkaan hintataso.
Tahko se on hieno ja tarpeellinen työkalu kaikelle kansalle. Mutta eikö me olla totuttu liipalla terottamaan kaikki ongenkoukusta lähtien? Fiskarssin teräkulmiin ja terässeokseen ei auta maanmatosen puuttua, mutta onhan se hintansa väärti.
Herätys.Eletään 2000-lukua.Nykyään se saa eniten,kuka tarvitsee vähiten.
(Timo the King)
Minulla oli pussihousut viimeksi kun olin armeijassa 50 ja 60 luvun alussa ja siinä oli punaiset raidat ja kiiltävät jatsarit ja lyhyt tukka vaikka tukka nykyään siitä on vain muisto jäljellä en enään kaipaa pussihousuja
Vielä -63 me olimme armeijassa musiikkimiehiä. Oli mandoliinihousut ja haitarisaappaat.
Helppoahan se on musisoida, kun on valmis levytys-sopimus patjan valmistajan kanssa.
Minullahan on pussihousut nytkin päälläni ja hyvätpä on.etsippäs sinäkin ja huomaat syksyn mittaan että passaapa saappaiten kanssa kävellä poksastella.
Tee itse. Ei tuo kovin vaikeaa voi olla. Niin ne ennen teki muutkin.
Vanhat kuukengät on kaapissa