Ei lainaa tietenkään voinut olla niin paljon. Sanoinkinhan että rakentamiseen meni euroissa tuo 53 500. Rakentamiseen oli 138 000 mk aravalainaa, jonka korko silloin oli 1-3%, lisäksi oli v. 1984 otettua pankin ensijaislainaa 130 000 mk, jonka korko myös oli säädelty ja oli 9%. Laajennukseen oli 20 000 mk lainaa , josta pahimmillaan piti makssa 15% korkoa. Muita lainoja ei ollut eli 32 000 mk oli joko säästöjä tai omaa rahoitusta. Tietysti myös oman työn osuus talon rakentamisessa oli melkoinen ja sitä en ole tässä arvioinut. Oleellisinta on minusta tuo jälleenmyyntiarvo, joka Oulussa on omakotitaloissa kohtuullisen hyvä. Tiedän, että jos sama omakotitalo olisi vaikka nyt myynnissä esim jossain Simossa, olisi hinta mieluummin 72 000 € kuin 172 000 €. Siitä huolimatta, että molempien rakentaminen olisi maksanut saman.

Ja jos ei ollut ensimäistäkään perillisiä niin miksi kannatti elämänsä kuluttaa pihistäen? Mitä hyötyä HÄNELLE oli siitä kun hän sai kuollessaan 400 000 euroa?

Sitä hyötyä siitä oli, että jos hän ei olisi ostanut sijoitusasuntoa, jonka arvo vieläpä kasvoi, olisi hän elänyt LOPUN ELÄMÄÄNSÄ pihistäen. Nyt hän eli vain muutaman vuoden pihistäen ja sen jälkeen eleli leveästi sijoitustensa tuotoilla.

Ois ollu tuollekin eläkeläiselle paljon mukavampaa kuin olis pistänyt 70-luvulla asunnon lihoiksi ja viettänyt hauskaa eläkeläiselämää keihäsmatkoilla. Sitten kun rahat loppu niin yhteiskunta olisi huolehtinut lopusta elämästä. Jutussahan tuli ilmi, että kaikki rahat meni vain uusiin asuntoihin eikä koskaan päässyt nauttimaan rahoistaan.

Tosin missään ei sanottu etteikö ko. vanhus olisi nauttinut elämästään ja rahoistaan. Eikä sanottu, että hän olisi laittanut KAIKKI rahat uusiin asuntoihin.

Ihan hieno on tarinasi.Itsekin olen eläkeläinen ja säästeliään elämän myötä olen pienillä tuloilla hankkinut kerrostaloasunnon. Lainojen maksamisen jälkeen asuminen olikin pitkään edullista ja turvallista,mutta viime vuosina on tullut remontoimisen aika.Ensin maksettiin hissi, sitten parveke ja katto.Edessä häämöttää myös putkiremontti, enkä enää tiedä,miten sen maksusta selviän . Olin tyhmä, en osannut aikanaan ajatella näitä edessä olevia, välttämättömiä menoja.Kymppitonni on jo mennyt remotteihin ja tuleva tietää vähintään 20- 30 t €:n maksuja.Olisi pitänyt aikanaan myydä ja muuttaa taloon,jossa olisi voinut elää ilman isompia remotteja kuolemaan asti.Tuntuu,että maksan asuntoani toisen kerran.Alan olla valmis muuttamaan vuokralle, mutta toivoisin saavani asua sitten ilman muuttoja samassa asunnossa turvallisin mielin.Kovin syrjään en kuitenkaan haluaisi lähteä ja palvelujen olisi suotavaa olla lähellä.

No tietysti olisit ehkä parhaiten pärjännyt jos olisit myynyt asuntosi ennen remontteja. Toisaalta remonttien myötä asuntosi arvo nousee ja jos nyt myyt sen esim 5 vuoden päästä, kuittaat varmasti sievoiset myyntivoitot vaikka huomioitaisiin tehdyt remontitkin.

Tuonkin osakkeen hinta on vain noussut ja noussut koko ajan, vaikka samalla remontin tarve on koko ajan kasvanut ja kasvanut. Ei ole järkeä, ei.

Useasti ei kerrota tulevista remonteista toitotetaan vaan omistusasumisen edullisuutta. Remontit on kalliita jos ne tehdään kunnolla ja hinta tulee.Meinasin pyörtyä pyllylleni kun tuttava kertoi kattorempan hinnan aika monta vuokraa sillä maksan.

Ei kerrota tulevista remonteista? Kyllä kai jokainen normaalijärkinen ymmärtää millaisella intervallilla linjasaneerauksia, parvekeremontteja, pihan asfaltointia ja kattoremontteja tehdään? Kaikki tuo selviää vaikkapa soittamalla ko. taloyhtiön isännöintitoimistoon tai taloyhtiön hallituksen puheenjohtajalle. Ei omasta tyhmyydestään voi syyttää kuin itseään.

PAljollako se eläkeläinen korjais näitä asuntoja ja mitä kaikkia muita kuluja tuli asunnosta. Aika pitkään elänyt tämä lekeläinen, kun 1970-luvulla jo eläkkeelle jäännyt ja vielä porskuttaa eteenpäin. Mitä se pihistely auttoi, kun kerran elämää ole yhtäännähnyt. Raha ei tee onnelliseksi ketään.

Niin...siksi kehotankin sinua asumaan vain vuokralla. Älä vaan osta omaa asuntoa tai varsinkaan sijoitusasuntoa. Älä missään nimessä.

Taisi tämä eläkeläinen elää yli satavuotiaaksi: eläkeläinen -70 luvun alussa ja kuoli 2010 luvulla eli eläkkeellä yli 40 vuotta.

Ei sentään ihan sata mennyt rikki, mutta 94 vuotiaaksi eli. Oli sotainvalidi ja siksi jo 1960-luvulla eläkkeellä.

"ihmettelijälle"tiedoksi,sitähä voi ihiminen joutua SAIRASELÄKKEELLEKKI,kuulemma.Että ei ollut HÄN,välttämättä 100-vuotta kuollessaan.Mutta vuokralla on mukava asustaa,kela piffaa asumistuen ja sossu loput,mikä tässä on työttömänä piereskellä:)

Itse asumme omakotitalossa kohtalaisen isolla tontilla, toinen eläkkeellä ja minulla vielä pari vuotta työelämää jäljellä. Olemme suunnitelleet että kun jään eläkkeelle, myymme talomme ja muutamme pienempään vuokra-asuntoon jossa saa asustella vapaana kaikenlaisita remonttihuolista, ei lumitöitä talvella, ei pihan hoitoa kesällä. Talosta saamillamme rahoilla saamme mukavasti eläkkeen jatketta ja voimme nauttia kaikesta kivasta mihin emme ole työssäolo aikanamme ehtineet. Kunhan vaan terveyttä piisaisi.
Miksi pitäisi ajatella että jättää jälkipolvelle perinnöksi, mutta näyttävät tulevan toimeen omillaankin, tyhjästä on itsekin aloitettu ja mukaan ei mitään tarvita.

Asun vuokralla just siksi että huoletonta ei lumitöitä,ei pihan laittoa jne. postit tulee sisälle asti. Mukaansa täältä ei saa mitään,mä nautin ja olen onnellinen. Lapset pärjää omillaan joskus maksan heille jotain kylpylämatkoja tms. ja lähden itse mukaan. Lapset ovat sanoneet että nautitaan yhdessäolosta kun vielä elän,he eivät ole perinnön perään ollenkaan.

Ei omassa asunto-osakkeessakaan tarvii itse tehdä lumitöitä, pihatöitä eikä huolehtia lämmityksestä. Postikin tulee postiluukusta. Ja kun omistaa asunnon itse, ei mene vuokriin rahaa(vaikka pieni yhtiövastike meneekin) niin voi käydä itsekin niillä kylpylämatkoilla eikä maksaa vain lapsille

Osassa osakkeista tehdän talkolla kaikki työt on kokemusta. Omistusasumisessa menee rahaa muuhunkin kuin yhtiövastikkeeseen.

Pointti olikin siinä, että kun on maksanut omakotitalon pois, tavallaan säästänyt eläkevaraa kun myy sen. Muuten tuskin olisi tullut säästettyä esim. 250 000 euroa, jonka saisi kun muuttaa vuokra-asuntoon ja asustelee huoletonta elämää ja saa nauttia ylimääräisestä eläkerahastosta.