Minua ärsyttää, kun naapurin hevoset kyttäävät mua jatkuvasti tuossa laitumella, kun otan aurinkoa omalla pihallani. Mitähän nekin minusta oikein ajattelevat.

Jotkut ovat niin oman napansa ympärillä, että luulevat jokapäiväisen jutustelun keskittyvän vain häneen ja hänen asioihinsa, viipyvät katseet ovat kyttäämistä ja tuijottelua. Todennäköisesti se enemmän jutteleva naapuri unohtaa tämän yrmyn saman tien, kun selkänsä kääntää. Ei pidä liioitella pieniä asioita: jokaisella on mahdollisuus antaa senkin puheliaan ymmärtää, ettei halua jutustella. Jos eivät uskalla suoraan sitä sanoa (mikä kyllä on epäsosiaalisuuden huipentuma ainakin kaupunkioloissa tai väärin valittu asumismuoto). Avuttomia ovat ne, jotka eivät osaa sitä tehdä, hienotunteisiakin keinoja on

Minä olen erakkotyyppi ja en halua jakaa elämääni naapurien kanssa. Sen verran nostan katsetta, että tervehdin pienellä nyökkäyksellä. Heti sitten taas alan katsoa maahan, niin eipäs ole kukaan tullut juttelemaan sen paremmin.

Juuri näin.

Meillä oli naapuri, joka ei aidan takaa tervehtinyt kertaakaan noin 20 vuoden aikana, jonka ajan asui talossa.

Mitä vahinkoa siitä sinulle koitui?

Minun ei kärsi sanoa naapurin miehelle päivääkään kun vaimo jo katselee kuin halpaa makkaraa, eikä vastaa vaikka samalla tavalla sanon hänellekkin päivää.

Kyllä omalla pihalla pitäisi saada olla rauhassa.Taloyhtiöillä on yleensä myös yhteistä aluetta jonne on laitettu penkit rupattelijoille.Kerrostalossa voi vaikka laittaa ilmoitustaululle oman puhelinnumeronsa ja viestin että "rupatteluseuraa kaivataan".Näin samanhenkiset löytää toisensa.

Kurkkiminen on toki outoa mutta muutenhan normaali rupattelu naapurin kanssa kuuluu mielestäni asiaan. Mistä naapurisi voi tietää kiinnostaako sinua rupatella vai ei jos et sitä pysty jostain syystä kertomaan. Jos naapurisi tulee rupattelemaan ja olet tilanteessa mukana eli kommentoit tai seuraat keskustelua niin tottakai naapuri olettaa sinun olevan kiinnostunut/halukas keskustelemaan.
Melkoista avuttomuutta osoittaa jos et itse pysty omia mielipiteitäsi ilmaisemaan ja kertomaan ettei rupattelu kiinnosta nyt/yleisesti silloin kun haluat pihallasi rauhoittua.

Jos keskustelu on aina vain yksipuolista, elikkä toinen on koko ajan äänessä, niin pitäisi osata vetää oikeat johtopäätökset. Toisin sanoen höpöttäjän tulisi ymmärtää, että vastapuoli ei halua olla likeisissä väleissä. Tästähän juuri on kysymys.

Mistä tiedät mistä aloittajan esittämässä tilanteessa on kysymys. Mielestäni tuossa sanotaan melko selvästi ettei haluta olla epäkohteliaita tai kääntää selkää. Ymmärrän tuon niin että myös osallistutaan keskusteluun, koska olisihan epäkohteliasta olla kommentoimatta jos toinen jotain porisee.
Mistäpä sitä silloin vetäisi johtopäätöksiä ettei toista kiinnosta tai hän haluasi omaa rauhaa. Mielestäni tästä on kysymys.

Jos tämä toinen vastapuoli ei koskaan tule höpöttöjän aidan viereen höpöttämään, niin luulisi höpöttäjän ymmärtävän, että toinen haluaa olla omissa oloissaan.

Kuinka niin pitäisi tajuta?

En minäkään marssi aidan viereen porisemaan naapurin kanssa, jos hän porinan aloittaa ja itse istun teranssilla, vaan juttelen sujuvasti omalta teranssiltani. Eikä tuo ole naapuria häirinnyt eikä pitäisikään, koska se ei todellakaan ole minun puoleltani mikään viesti ettei keskustelu kiinnostaisi.

Nyt sinun pitää lukea aloitus uudelleen ja miettiä nämä vastaukset.myös uudelleen.

Meillä on niin ihanat naapurit, että olemme nokatusten kaiket ajat ja viemme leipomisia ja huolehdimme lomilla toinen toisemme kodosta. Ymmärrämme rauhan ja hiljaisuudenkin tarpeet.

Kun on ystävällinen ja luo hyvät suhteet naapuriin heti alusta asti, niin ei tarvitse saivarrella kirjoittamiesi asioiden tavoin eikä mikään häiritse.

Hyvä naapurisopu ei synny sillä, että määräävä osapuoli on se kurkistelija ja ainainen höpöttöjä.

liekkö yksinäinen tai narsisti. ??? =o

Taitaa olla turha täällä itkeä! Sano suoraa naapurillesi, niin saat olla rauhassa. Niin minä tein.

Kaikille se ei mene ns. jakeluun. Jos heille sanoo suorat sanat, he alkavat vastedes soittamaan ilkeästi suutaan. Siinä sitä on sitten puun ja kuoren välissä.